Sanelu kansalliskielillä: ennätysmäärä osallistuu tempaukseen
Huomenna 21. huhtikuuta 85-vuotias Nadežda Galanina osallistuu ensimmäistä kertaa Sanelu karjalan ja vepsän kielellä -tempaukseen. Siinä ei olisi mitään erikoista, ellei hänen osallistumisensa järjestäminen olisi niin monimutkainen.
— Galanina asuu Belomorskin piirin Suikussa, hän on viimeinen karjalan kieltä osaava kyläläinen. Sukulaiset ilmoittivat ministeriölle Galaninan halusta kirjoittaa sanelu karjalan kielellä ja pyysivät auttamaan hänen osallistumisensa järjestämisessä. Suikussa on kirjasto, jossa sanelun voisi järjestää, mutta nainen ei voi päästä kirjastoon terveysongelmien vuoksi, Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan edustaja Aleksandra Anufrijeva kertoo.
Vaikeuksista huolimatta ministeriön ja kyläkirjaston yhteistyön ansiosta sanelun kirjoittaminen tulee kuitenkin mahdolliseksi.
— Olemme saaneet ministeriöltä videon, jossa lausutaan sanelun teksti. Huomenna 21. huhtikuuta kirjastonhoitaja lähtee Galaninan luo, että tämä voisi kirjoittaa sanelun videon mukaan, Belomorskin piirin keskuskirjaston edustaja Irina Romanova kertoo.
— Galanina on ainoa tempauksen osanottaja Suikusta. Hänen halunsa kirjoittaa sanelu on yllättänyt meidät. Syynä on se, että Suiku on pomorikylä, siellä ei puhuta kansalliskieliä, Romanova lisää.
Sanelu karjalan ja vepsän kielellä -tempaus alkoi tänään 20. huhtikuuta ja kestää 26. huhtikuuta saakka. Sanelu kirjoitetaan sekä Karjalassa että muissakin Venäjän osissa kuten esimerkiksi Vologdan ja Tverin alueilla.
— Karjalassa sanelun voi kirjoittaa niin vepsäksi kuin karjalan kielen kolmella murteella. Tekstit sanelua varten valitsivat Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksen opettajat. Tekstit eivät ole vaikeita. Ymmärrämme toki, että tempaukseen osallistuvat muun muassa koululaiset ja kursseilla kieltä oppivat ihmiset, Anufrijeva huomauttaa.
Tänä vuonna sanelu kirjoitetaan Karjalan kaikissa piireissä. Lahdenpohjan ja Pitkärannan piireissä tempaus pidetään ensimmäistä kertaa.
— Ennakkolaskelman mukaan viikon aikana sanelun kirjoittaa yli 1 200 osallistujaa, Anufrijeva sanoo.
Sanelu kansalliskielillä on osa Kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten vuosikymmentä.
— Se, että Venäjä on liittynyt Kansainväliseen alkuperäiskansojen kielten vuosikymmeneen, tarjoaa meille loistavan mahdollisuuden kiinnittää vielä kerran huomiota Karjalan alkuperäiskansojen kielten säilyttämiseen ja kehittämiseen, Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeri Sergei Kiseljov
sanoo.
Ministerin mukaan Karjalassa alkuperäiskansojen kielten hyväksi on tehty paljon.
— Periodika-kustantamossa toimivat Karjalan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten resurssikeskus ja Oma Media -verkkoportaali on tunnustettu ainutlaatuisiksi Venäjällä. Tulevaisuudessa kustantamon mediamahdollisuuksia vielä laajennetaan, Kiseljov sanoo.
— Lähiaikana Oma Media -portaalissa avataan Oma Radio- ja Oma TV-osiot, karjalan ja vepsän kielikursseissa portaalilla avataan uusia tasoja. Uutuuksien ansiosta ihmiset voivat lukea ja kuunnella kansalliskielisiä tekstejä sekä oppia kansalliskieliä eri puolilla maailmaa, ministeri kertoo.
Yli 60 tapahtumaa kansalliskielten hyväksi
Vuonna 2019 YK:n yleiskokous julistiKansainvälisen alkuperäiskansojen vuosikymmenen 2022—2032. Karjalassa on laadittu teemavuosien suunnitelma. Siihen kuuluu yli 60 Karjalan alkuperäiskansojen kielten edistämiseen suunnattua tapahtumaa.
— Suunnitelmaan kuuluu perinteisiä ja uusia tapahtumia. Esimerkiksi 9.—12. elokuuta 2022 Petroskoissa pidetään nuorille tarkoitettu foorumi, jonka aihe on kantakansojen kehitys. 18—35-vuotiaat ovat tervetulleita tapahtumaan, Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan edustaja Aleksandra Anufrijeva kertoo.
Anufrijevan mukaan nuorisofoorumissa halutaan käsitellä kansalliskielten ja kulttuurin sekä kansalliskielisen journalismin edistämistä koskevia kysymyksiä. Tapahtumasuunnitelma on voimassa vuoteen 2024 saakka. Sen jälkeen Karjalassa laaditaan uutta suunnitelmaa.
— Tapahtumasuunnitelmaan laatimiseen osallistuvat Karjalan viranomaiset, kansalaisjärjestöjen, tiede- ja kulttuurilaitosten edustajat. He tarjoavat meille omia ehdotuksiaan, Anufrijeva
sanoo.
