Sada kymmen vuottu rahvahan tervehytty parandajes
Siämärven bol’niččua ruvettih nostamah vuvvennu 1910. Gosudari imperuatoru andoi sen nostamizeh Petroskoin ujezdale kuuzitostu tuhattu rubl’ua. Kaksi vuottu enne sanituarunevvostos oli piätetty nostua bol’ničču Ugmoilah. “Ugmoilan” muanruadajat mendih myödäh da annettih muapalan — puolen kymmenysty, vie piätettih andua ilmai halgoloi bol’ničan lämmittämizekse”, muga on kirjutettu arhiivulähtehes.
Vuvvekse 1014 muanruadajien annetul mual oli nostettu statsionuaru 20 hengele, infektsiiozasto, kodi ruadajih niškoi, kyly, sovanpezohuoneh, kuolluzien huoneh, jiähuoneh, tahnut da časounu.
Kaksikerdaine puuhine bol’ničču otti vastah patsientoi vuodessah 1988.
Bol’ničas ruattih, voibi sanuo, elettihgi douhturit, sanituarat, šouferit, hevonkaččojat da toizet ruadajat. Bol’ničan kunnivoruadajien joukos on Lidija Abramovna Spitsina. Häi pulen vuozisuan aigah oli vahnimannu voimattomanhoidajannu da hiirehellizen avun feršalinnu. Nygöi hänel on 81 vuottu igiä. Häi mustau kaikkii, kenenke ruadoi vuozinnu 1965-2010.
— Toiči tuvvah voimatunnuh, hänel hiirozii ailastau. Enzikse voimatoi pidäy lämmittiä hiilavas vies, vannas. Sih niškoi pidäy sada litrua vetty. Kannoimmo vetty kaivospäi, mustelou Lidija Abramovna omii ruadopäivii.
Paiči omua piäruaduo, mediekat lämmitettih päččilöi, kannettih vetty bol’niččah, kazvatettih kartohkua patsientoile syödäväkse, varustettih heiniä bol’ničan heboh niškoi. Hebo oli tärgienny ruadajannu bol’ničas, sil kynnettih peldoloi, toiči sil ajeltih voimattomien luokse.
Kaikkih vaigevuksih kaččomattah Lidija Abramovna mustelou mennyzii ruadovuozii hyväl mielel. Häi sanou, ku ruadajat ehtittih ruadua dai huogavuo, piettih suurdu yhteiskunnallistu ruaduo kylän da sen eläjien hyväkse.
Lidija Spitsinua monet mustetah nerokkahannu da vastuonalazennu mediekannu, ei varannuh häi lähtie kuččuloih loittozih kylih. Voimattoman luokse lähtijeshäi oli valmis kaikkeh: ristikanzal voibi kivistiä hos midä: hos piädy, hos kandupiädy.
— Kerran kučuttih Alasalmeh, sie naine oli suamas lastu. Tielöi ei olluh — kai oldih ummattu. Mašin oli ajanuh vaiku kylässäh, minä kualoin kodissah lumes. Naine oli jo suamas lastu, minä tulin aijoilleh. Sit myö šouferinke istutimmo muaman yhtes lapsenke regeh da veimmö teissäh, kus oli meijän “ЗИМ”, sanelou Lidija Abramovna.
Lidija Abramovna ammui jo on eläkkehel, ga hänen abuu da nevvuo rahvas aiven kyzytäh.
Vuvvennu 1988 ambulatourii siirdyi ruadamah Nevvostoliiton aigah nostettuh rakendukseh Jessoilan keskuččah. Vuvvennu 2022 sie piettih perustehellizet kohendusruavot. Eläjih niškoi roittih ylen hyvät olot ambulatouries. Kai on pandu uvvet: vezitruvat, sähkölangat, kanalizatsiet, lämmityssistiemu. On ostettu uvvet pertilomut. Pertivälit da pertit ollah valgiet da puhtahat. Ambulatouries roittih hammaskabiniettu da ruadajien huogavusperti, on uuzi laittehisto: ul’traiänilaittehet, verianualizan buohimielline da kliničeskoi analizuattorat, rentgenkuvalaittehet da muut. Tiettäväine, bol’ničan piäylbevyksenny ollah sen vračat, feršalit, voimattomienhodajat, sanituarat. Se kai oli suadu Zdorovje-kanzallizen projektan mugah.
Kiirehellizen avun vahnin feršali L’ubov’ Kirillova tuli Jessoilah kaksi vuottu tagaperin Pskovan alovehelpäi. Hänen piätökseh muuttamizeh nähte on vaikutannuh Zemskii fel’dšer -programmu. Lyhyös aijas L’ubov’ V’ačeslavovna rodih “omakse” ristikanzakse Jessoilan eläjile. Oppikkua duumaija, ambulatourii palvelou läs 3 000 hengie 55 kyläs. Kaikkie jygiembi on ruadua lapsienke, niilöi kyläkunnas on 555 hengie.
On mediekoil moine tiedo: ku čuasun aloh et ehtinyh avvuttua ristikanzua, sit jälgivaikutukset voijah olla pahat. Jessoilan ambulatouriel nygöi ongi nygyiagaine kiirehellizen avun mašin, kudamas ollah kai reanimatsiilaittehet. Pidäy mustoittua, ku vuvvennu 2023 Jessoilan nerokkahat mediekat piästih miehen surmas syväiniškun jälles.
— Minul on piäl 50 vuvven, minä hyvin mustan vahnan bil’ničan da sen vračoi, voimattomienhoidajii, keittäjii, sovanpezijöi, mustan vienkandajan da päčinlämmittäjän. Kai net oldih ylen hyväsydämellizet, huolekkahat, vastuonalazet. Nygöi minä puaksuh kiännyn ambulatourien puoleh, vastuan korgeitazostu abuu. Minä lujah uskon heidy. “Vahnan školan” vračat ollah meijän hengih piästäjät. Nygöi ambulatouries ollah ylen hyvät olot, erikseh toine toizes olijat valgiet da puhtahat pertit, äijy kaikenmostu laitehtu diagnostiekkah da liečendäh niškoi. Suuret muutokset kai ollah meijän da meijän tervehyön hyväkse, kiittäy mediekkoi Jessoilan eläi Natalja Savina.
