Säpsän kylän eläjät ollah optimistat
Sanelen, kui Säpsän aktivistat uskoitettih minuu, ku kyläs ei ole nimittustu probliemua. Yhtelläh… Piäkul’l’ukas mukkeloitti mieli: “Voibigo muga olla? Toinah midägi pahua on, ga etbo kerras näi.”
Säpsäh lähtijes minä piin varmuttu, ku paikallizien eläjien kel paistes kuulen äijän, ehti vai kirjuttua. Säpsän kylä kuuluu Jessoilan kylänevvostoh. Petroskoispäi sinne on 70 kilometrii matkua. Tiä on kaunis luondo: Siämärvi, Säpsänjogi, pedäjikkö. Tavan mugah kylis probliemat ollah yhtet da samat: pahat dorogat, transportan olemattomus, pimiet pihat. Ga Säpsäs kai on toizin.
Kolme säpsälästy vastaimmo paikallizen Kul’tuurutaloih pordahil. Suureh zualah tulduu kerras kylmin — kolme gruadussii lämmiä, pihan jälles et lämbie.
— Meil ei ole nimittustu probliemua. Ettogo usko? Meijän kylä on erilline valdivo. Myö emmo itkettelei, myö opimmo sellittiä probliemat yhtes da sobuh. Ruvekkuammo parembi pagizemah meijän tuloksis, pani paginan rattahile paikalline aktivistu Daniil Fedulin.
Pieni kylä, kuduas eläy 360 hengie, nelläskymmenes vuvves pieneni 2,5 kerdah. Tiä ammui ei rua tulipalostansii, lämmityskeskus, alguškola, psihiatrine bol’ničču, kylänevvosto. Kuuzi vuottu tagaperin salvattih lapsien päivykodi. Lapsii vietäh školah da päivykodih 16 kilometrin peräs olijah Jessoilah. Lapsii Säpsäs on pikoi vähäine. Kusbo niidy roihes, ku enimät kyläs eläjät ollah eläkkehel, nuoret tavoitetah lähtie siepäi iäres, sinne, kus on ruaduo. Vuvvennu 2022 vähiä ei salvattu kul’tuurutaloidu, odva ei jätetty rahvastu ilmai sidä kohtua, kus hengel on hoivu — jo allekirjutettu oldih piätökset.
Jo se dielo, ku paikallizet piästettih salvandas kul’tuurutaloin, on suuri voitto. Paikalline kul’tuurutaloi -programman mugah Jessoilan etnokul’tuurizen keskuksen ozasto “Säpsän kul’tuurutaloi” pandih kundoh: kohendettih levo, vaihtettih ikkunat da veriät, Narodnii b’udžet -projektan hantuzis uvvistettih lattiet. Ičeväil säpsäläzet luajittih suuren zualan, kuduas myö istuimmo čuajuu juomas, mugažakse. Čomas, ga pikoi pienes pertis nellitostu askeldu pitkytty da viizi levevytty — pietähgi kaikkii pruazniekkoi, kerähmölöi, vastavuksii, stolii. Kul’tuurupezän emändänny da ainavonnu ruadajannu on Natalja Stepanova. Häi ruadau puolel palkua kluubas da saman verran suau kirjastos.
Čupus on vilustunnuh päčči, rinnal on kazias’te. Vezi da hallot iče ei juosta pertih, net tuou Natoi. Paiči sidä pezöy lattiet da suomiu lumet, päččii lämmittäy joga päiviä. Natoin sanoi mugah kai net häi ruadau yksinäh da ilmai.
Hyviä elostu paistes rubein hambahii kalaittamah viluu da nenä ruskeni. Paikallizen Julija-nimellizen deputuatan koiraine hyppäi emändällyö yskäh, ku olis lämmembi.
— Meil kai on hyvin — ruadau literatuuru- da taidokerho, piemmö master-kluassoi, rahvas kuvotah hurstiloi da kävväh kirjastoh, jatkau uskoittajen Natalja Stepanova.
Häi väittäy, ku abuniekoittah ei kergies. Pidoloi valmistajes rinnal on kai hänen pereh — ukko da nelli lastu — da kylän aktivistat. Omah den’gah yhteiskunnallizet aktivistat ostetah pruazniekoikse midä pidäy — ruutat, lahjat. Daniil Fedulin samal aigua ližäi, ku hyö ei itketellähes, vai annetah tieduo. Tottugi, näin, ku ruaduo on kylläl.
Daniil, Julija da Natalja kehoitetah kaččomah kluuban tiloi. Sanakse, kluubu on sijoitettu endizen alguškolan tiloih. Se taloi on nostettu 75 vuottu tagaperin.
Säpsän kluubu on kylärahvahan — ruavahien da lapsien — keskus. Vie eräs säpsäläzien suavutus on art-prostranstvo “Perti ystävih nähte”. Projektu on todevutettu Melliččy-fondan da “Hyvyönluadijoin kruugan” kannatuksel. Kerättylöih den’goih kylän aktivistat luajittih remontan, kahten vuvven peräs vaihtettih lattiet.
Daniil Fedulinan piän al aktivistat suadih ližiä varua “Pertin” kohendamizeh, ostettih laittehistot, stolakižat. Paiči paikallizii lapsii huogavundupäivikse kyläh tulou duaččuniekkua da heijän lastu, heilgi himoittau yhtyö kylän kul’tuuruelaigah. Uvvistetus “Pertis”, kuduas ollah vaste ei ammui kruasitut seinät, koskemattomannu seinäl on kirjutuslaudu, kui mustoitus sih nähte, ku konzulienne täs oli škola.
Endizen školan rinnal olijas kluasas on kolme kangaspuudu. Säpsän kylän rahvas voijah opastuo kudomah. Ielleh pienes pertizes on kirjasto. Yhtel tiel kyzyn, kus la on vältämätöi da tärgei sija — käymäl. Vastatah, ku tavalline ubornoi ilmai sähkyö on kluuban tagaveriäl. Tundemattoman arhitektoran rakendus talvel on suurien kivoksien peitos. Kiirehel sinne puuttuo voibi vaigu suksil. Ugodinnou kai hyvin pilkoi pimies — se hyvä. Se, ku kylien kul’tuurutalolois ei ole käymälii, on ylen suuri huoli. Ga Natalja sellittäy: “Kluubah kuččujes myö mustoitammo rahvahale, ku ennepäi käydäs käymäläh kois. Lapsih niškoi — kaikkiehäi voibi olla — kluubas on čiččipada.
Vihjuan, ku kul’tuurutaloi Säpsäl on keskus, kunne tulou aktiivistu rahvastu, puaksuh pidoloih tulou lähes 90 hengie. Sanommo, ozutukseh enne Uuttu Vuottu zualah odva vai synnyttih kaikin tulluot.
Astummo ielleh, pihale. Näen kaldavunnuon halgosaruan, kudai on täčöi täyzi halguo. Natalja Aleksandrovna sanou: halguo on, voibi eliä. Vajattajan levon paikallizet neroniekat katettih linouleuman palal.
Vuvvennu 2021 Paikallizien alguhpanoloin kannattamizen programman avul paikallizet eläjät yhtes Karjalan haldivon da Jessoilan kylänevvoston kel azetettih mustopaččahan “Ižänmuallizen voinah yhtynyzile da tagavos ruadajile”. Säpsän eläjät terväh kerättih tarvittavu summu hyväh ruadoh. Mustopäivinny tänne tulou rahvastu, hyö tuvvah kukkua mustopaččahalluo.
Jagodnaja-pihal olijan kaivon kohendamine sežo on nerokkahien säpsäläzien ruado. Hyö puhtastettih kaivon pohjan, vaihtettih kattien, luajittih salbavon. Pädöy kaččuo, on kui uuzi.
— Myö joga vuottu yhtymmö “Paikallizien alguhpanoloin kilbah”. Täs on eräs tulos, ozutetah minule lapsien kižakohtua.
Konzu säpsäläzil rodih probliemu, kui piästä Siämärven rannale, hyö maltettih ilmai riidua da suuduo puuttuo sobuh järvirannas olijan muapalan ižändän kel. Kolmes päiväs hyö kerättih lähes 90 tuhattu rubl’ua aijan luadimizeh.
