Södergran inspiroi sata vuotta kuolemansa jälkeenkin

Södergran inspiroi sata vuotta kuolemansa jälkeenkin

Jelena Maloduševa
02.11.2023
Suomalaisen runoilijan Edith Södergranin runot ilmestyivät venäjäksi yksissä kansissa.
Kääntäjä Aleksei Dmitrijenko (kesk.) esitteli Maa, jota ei ole -kirjan kirjastossa Pietarissa. 12+. Kuva: Aleksei Dmitrijenkon arkisto
Kääntäjä Aleksei Dmitrijenko (kesk.) esitteli Maa, jota ei ole -kirjan kirjastossa Pietarissa. 12+. Kuva: Aleksei Dmitrijenkon arkisto

Suomalaisen runoilijan Edith Södergranin runot ovat ilmestyneet venäjäksi yksissä kansissa. Runot on venäjäntänyt ja koonnut kirjaksi pietarilainen kääntäjä Aleksei Dmitrijenko. Maa, jota ei ole -runokirja on nähnyt päivänvalon Pietarissa.

— Harrastin runojen kirjoittamista ja kieliä, kuten suomea ja ruotsia. Kun kävin kielikurssilla, käänsin muutaman Edith Södergranin runon ruotsista venäjäksi. Näin kiinnostuin kovasti Södergranin runotuotannosta. Päätin kääntää hänen runojaan venäjäksi, Dmitrijenko kertoo.

Kirja oli työn alla noin puolitoista vuotta. Käännöstyö eteni siten, että Dmitrijenko teki melko nopeasti raakakäännöksen, jota sitten pitkään paranteli ja muokkasi kieliasua. Hän luki samaa runoa ja sen käännöstä monta kertaa, tarkisti sanoja sanakirjoista ja etsi sopivaa venäjänkielistä vastinetta ruotsalaiselle sanalle. Työssään hän käytti eri lähteitä.

— Joskus oli vaikea kääntää jokin sana venäjäksi yhdellä sanalla. Vaikeuksista huolimatta työ sujui rauhallisesti ja suunnitelmallisesti. Lopputuloksena on syntynyt uniikki kirja, hän sanoo.

Vuosien 1916—1917 runoissa Dmitrijenko säilytti Venäjällä aiemmin käytössä ollutta vanhaa kirjoitusasua. Hänen mukaansa tämä lisää vaikutusta ja upottaa lukijan aikakauteen, jossa runot on luotu.

Kirjaan on koottu 35 runoa vuonna 1925 julkaistusta Landet som icke är -runokirjasta. Kirjaan kuuluu myös kymmenen runoa venäjänkielisestä äänikirjasta Tähti violetinvärisessä hämärässä.

Vuosien 1916—1917 runoissa Dmitrijenko säilytti Venäjällä aiemmin käytössä ollutta vanhaa kirjoitusasua. Hänen mukaansa tämä lisää vaikutusta ja upottaa lukijan aikakauteen, jossa runot on luotu.

Pietarilainen taiteilija Stanislava Malahovskaja suunnitteli kirjankannet. Hän teki kansikuvan Leningradin alueen Raivolassa, nykyisessä Roštšinossa, jossa Edith Södergran asui monta vuotta ja johon hänet haudattiin.

— Kirja houkuttelee laaturunoudesta kiinnostuneita lukijoita sekä Pohjoismaiden runouden ja venäläisen runouden hopeakauden ihailijoita, kääntäjä sanoo.

Dmitrijenkon mukaan Södergran tunnetaan modernista tyylistään. Jokainen runo on niin kuin pieni tarina tai loppuun saatettu ajatus. Runot ovat täynnä maisemien ja tuoksujen kuvituksia.

— Tänä vuonna on julkaistu venäjän kielen ja kirjallisuuden opettajan Veronika Melnikovan tekemä äänikirja, jossa hän lausuu Södergranin runojen venäjännöksiä Tähti violetinvärisessä hämärässä -kirjasta. Kirjani lopussa on vinkki äänikirjaan, hän kertoo.

Kustantamot eivät mielellään paina vähän tunnettujen kirjailijoiden kirjoja, ja varsinkin runokirjoja myydään huonosti.
Aleksei Dmitrijenko, kääntäjä, Pietari

Aleksei Dmitrijenko julkaisi kirjan omin voimin. Hän sanoo, että kustantamot eivät mielellään paina vähän tunnettujen kirjailijoiden kirjoja, ja että varsinkin runokirjoja myydään huonosti.

— En käännä runoja yksistään rahan vuoksi. Haluan, että yhä enemmän lukijoita Venäjällä tutustuisi Södergranin tuotantoon. Södergranin Ruotsinkielisten runojen lisäksi käänsin suomalaisen runoilijan Saima Harmajan runoja suomesta venäjäksi. Haluaisin julkaista myös Harmajan runojen venäjännöksiä, hän sanoo.

Maa, jota ei ole -kirjan esittelytilaisuus järjestettiin Pietarissa, Viipurissa ja Sortavalassa. Kirja myydään verkkokaupoissa.

Pohjoismaisen runouden nero

Suomalainen Edith Södergran oli kansainvälisesti tunnettu runoilija, jonka tuotantoa on käännetty yli 40 kielelle.

Edith syntyi Pietarissa 4. huhtikuuta 1892 ruotsinkielisten suomalaisten Helena ja Matts Södergranin perheeseen. Edithin isä oli töissä mekaanikkona Nobelin tehtaalla Pietarin Viipurin puolella. Sitten perhe muutti Karjalankannakselle Raivolaan, jossa isä työskenteli sahanhoitajana.

Vuonna 1907 Edithin isä kuoli keuhkotautiin, ja tytär sairastui samaan tautiin seuraavana vuonna. Edith äitinsä kanssa lähti ensin Nurmijärvelle Nummelan parantolaan ja sitten Sveitsin Davosiin. Vuodesta 1914 lähtien hän kieltäytyi parantolahoidoista ja äitinsä kannustamana ja avustamana omistautui vain runoilijantyölleen.

Vuonna 1916 hän julkaisi esikoiskokoelmansa Dikter. Teos oli Suomen ensimmäinen kokonaan vapaamittainen runokokoelma. Sen yksilöllinen kuvakieli poikkesi jyrkästi perinteisestä runoudesta.

Hänen runonsa poikkesivat suuresti ajan tyypillisestä tyylistä. Niitä pidettiin epäsovinnaisina ja vaikeatajuisina. Vaikka aikalaisilta hän sai ristiriitaisen vastaanoton, ajan myötä hän on noussut Pohjoismaiden tärkeimpien runoilijoiden joukkoon.

Södergran uudisti suomalaista runoutta vapaarytmisyydellä ja uusilla aihepiireillä. Naiseus, aistit, ruumis sekä fantasiat ja myytit toistuvat runoilijan tuotannossa.

Södergran kuoli tuberkuloosiin vain 31-vuotiaana. 24. kesäkuuta tuli kuluneeksi sata vuotta runoilijan kuolemasta.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Viena oli esitetty Venäjä-näyttelyššä
Oraškuušša VDNH-keškukšen Venäjä-näyttelyn Karjala-ošašša oli esitetty karjalaisen Viena-šeuran toiminta šekä Karjalan tašavallan šamannimini aloveh ta murreh, kummaista šielä paissah ta opaššetah.
Karjalan Sanomat
Teollisuustuotanto jälleen kasvussa
Vuoden 2022 laskun jälkeen Karjalan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna melkein prosentin. Suurinta kasvua oli koneiden ja laitteiden, kemikaalien ja metallituotteiden tuotannossa.
Oma Mua
Mandžoidu vuotammo heinykuun allukse
Tänä vuon vilu da lumekas kevät eisti peldoruavot. Oniegurannikon piirin Yllözen kyläh sijoitunnuon Karjalan fermeru -laitoksen johtai Ksenija Sosunkevič saneli, kui mennäh mandžoin kazvattamisruavot da kuduakse aigua vuotetah enzimästy muarjutulostu.
Karjalan Sanomat
Uusia mahdollisuuksia pohjoisille piireille
Kemin ja Belomorskin piireille laaditaan erityistä kehityssuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2035.
Oma Mua
Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi
Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH-keskukses piettih svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskovah yhtymäh kirjoihmenemizen pruazniekkupidoh.
Kipinä
Kertomukset
Ihmiset usein joutuvat epätavallisiin juttuihin, mutta eläintenkin elämässä tapahtuu eri hauskaa ja kiinnostavaa.
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль