Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten

Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten

Irina Zaitseva
19.06.2024
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Tilaisuon lopušša seminarin ošallistujat innokkahašti staraitih pelaštua Šampo-mel’l’iččyä. Kuva: Irina Zaitseva
Tilaisuon lopušša seminarin ošallistujat innokkahašti staraitih pelaštua Šampo-mel’l’iččyä. Kuva: Irina Zaitseva

Karjalaisien runojen päivänä Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy. 

Seminarin avajaisissa ilmotettih Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön viettämän Piärunon ečošša -kilpailun voittajien nimet. Tänä vuotena kilpailuh oli työnnetty 15 työtä: piirrokšie, luajokšie, musiikkiesitykšie, runojen lukomista, esittelyjä, runoja, teatteripikkukohtie, luajokšie. Voittajiksi piäštih Anatolii Kisel’ov, Valentina Libertsova, Tuari-folkloriryhmä, Jelena Sičova, Sojuz Muz -kollektiivi. 

“Juminkevon” arhiivašša šäilyy šatoja tuntija Santran kertomukšien ta laulujen nauhotukšie.
Marija Remšujeva, Oma Mua -lehen toimisson toimituššihteri

Karjalaiset runot -seminarin ohjelmašša oli viisi esityštä. Oma Mua -lehen toimisson toimituššihteri Marija Remšujeva omisti oman šeloššukšen tunnetulla vienankarjalaisella starinankertojalla Santra Remšujevalla, kumpani tänä vuotena ois täyttän 110 vuotta. 

— Konša mie lapšena olin ämmöläššä kešälomalla, hiän joka ilta laulo miula vanhoja runoja, kerto starinoja ta juttuja kummallisista šeikkailuista, muisteli Marija Anatoljevna. 

Našto-ämmöltä omakšutut laulut jiätih Santran muistih koko elämäkši, varšinki hiän tykkäsi hiälauluista. 

— Hänen ohjelmissošša oli ušeita erilajisie lauluja: eeppisistä alkuan častuškoih šuaten. Iče ämmö ei tietän mi laulu kuuluu mih lajih. Hänellä ne oltih vain lauluja – tai mitänih tyhjänpäiväsie loruja. Santra Remšujevan tuotantuo tutkittih venäläiset ta ulkomaiset folkloristit. Šuomelaini tutkija, Juminkeko-šiätijön johtaja Markku Nieminen šiännöllisešti kävi nauhottamašša Santrua melkein 30 vuuvven aikana ta šäilytti tulijilla šukupolvilla hänen kallehie tietoja. Nyt “Juminkevon” arhiivašša šäilyy šatoja tuntija Santran kertomukšien ta laulujen nauhotukšie. Markku Nieminen šano, jotta niijen keškeytymättömäh kuunteluh mänöy yli puoli vuotta, šaneli Marija Remšujeva. 

Petroskoin valtijonkonservatorijan šuomelais-ugrilaisien kanšojen musiikin ošaššon dosentti Svetlana Nikolajeva smietti runojen šäilyttämistä musikantin näkökulmašta. Svetlana Jurjevna korošti, jotta karjalankielisen tekstin lisäkši pitäy kiinittyä huomijuo perintehelliseh iäntämistapah ta intonatijoh. Svetlana Nikolajevan kera esiinty konservatorijan opaštuja, kalevalalaini Tatjana Bel’ajeva. Neičyt esitti vanhoja runoja, ihmetyttäjie joikuja ta lauluja. 

Konša mie lapšena olin ämmöläššä kešälomalla, hiän joka ilta laulo miula vanhoja runoja, kerto starinoja ta juttuja kummallisista šeikkailuista.
Marija Remšujeva, Oma Mua -lehen toimisson toimituššihteri

Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin folkloriošaššon tietoruataja Marija Kundozerova šelitti, esitettihkö runoja kantelen šoitolla. 

— Piätin smiettie tätä aihetta, šentäh kun on erähie ristiriitoja tietoainehisson ta tavallisen visualisen rivin välillä, šano tutkija.

Analisoituon tietokirjutukšie Marija Vladimirovna luati šeuruavan piätökšen:

— Runonlaulannan aikana kantelella tavallisešti šoitti toini ihmini, a runonlaulajan ta kantelistin neron yhissyš oli harvinaini ilmijö. Runojen henkilö – laulaja ta šoittaja Väinämöini, tavallini runonlaulaja tahi kantelenšoittaja šulettih yhteh kuvah ta tultih monien taitotevokšien pohjakši. Ušein niillä tevokšilla oli Runonlaulaja-nimi, vaikka tutkimukšien mukah kannel ei ollun runonlaulajan ainasena atribuuttina.

Kirjuttaja ta taiteilija Dmitrii Dmitrijev kerto kantelen kehitykšeštä hauvin leukapieleštä ohjelmoitavah šoittimeh šuaten.

Poikien ta nuorukkaisien Vivat-laulukuoron ohjuaja Anastasija Popova kerto, mitein “Kalevalan” runot innoššutetah häntä musiikin šäveltämiseh, rikaššetah Anatasijan luovua toimintua ta kuoron ohjelmistuo.

Runonlaulannan aikana kantelella tavallisešti šoitti toini ihmini, a runonlaulajan ta kantelistin neron yhissyš oli harvinaini ilmijö.
Marija Kundozerova, Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin folkloriošaššon tietoruataja.

Tilaisuon lopušša Karjalan kanšojen yštävyštalon johtajan virkua toimittaja Zoja Saveljeva esitti keräytynyillä Kalevala-eepossan pohjalla luajitun Šuaha jälelläh Šampo -stolašeikkailupelin. 

– Pelin valmisti Roman Kirillov omien šarjakuvien pohjalla. Pelissä on helppo tarkotuš: piäššä pelikentän reunašta, Pohjolan maista, keškukšeh ta pelaštua Šampo. Hyvät henkilöt ollah nuori Elias Lönnrot, Ilmarini, Väinämöini ta Lemminkäini, a heijän vaššuštajana on Joukahaini, šelitti Zoja Viktorovna. 

Seminarin kaikki ošallistujat innokkahašti staraitih pelaštua Šampo-mel’l’iččyä.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Oma Mua
Tverinkarjalua roih enämbi iänikartal
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istourien instituutan karjalan kielen da fol’klouran tutkijat ajeltih Tverin Karjalah tallendamah tverinkarjalastu paginua karjalan da vepsän kielen iänikartale pandavakse.
Karjalan Sanomat
Mansikka on kypsynyt noin viikon etuajassa
Karjalaiset marjanviljelijät ovat ryhtyneet poimimaan ensimmäisiä mansikoita, joita he myyvät suoraan tilalta tai myyntipisteissään ympäri Karjalaa.
Oma Mua
Runonlaulajien musejo täytti 40 vuotta
Runonlaulaja Marija Remšun talo eli Runonlaulajien musejo Kalevalašša täyttäy tänä vuotena 40 vuotta. Musejo avasi oveh 17. kešäkuuta vuotena 1984.
Karjalan Sanomat
Ihmissuhdedraama koukuttaa
Karjalan kansallisen teatterin näyttelijöitä voi nyt nähdä Ainut mahdollisuus kolmelle -televisiosarjassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль