Runonlaulajien koulu: perintehie šäilyttyän

Runonlaulajien koulu: perintehie šäilyttyän

Aleksandra Lesonen
12.01.2022
Opaštuo uutta joka päivä – neuvou meilä rahvahanviisahuš. Ka onko šemmoni paikka, missä voipi opaštuo kirjuttamah runoja? Eletähkö vielä karjalaisissa Arhippa Perttusen tai Ontrei Malisen runošuonet?
Runonlaulajien koulun ošanottajilla oli mahollisuš kehittyä ičeššä runojen kirjuttamisen taitoja. Piirros: Dmitri Dmitrijev
Runonlaulajien koulun ošanottajilla oli mahollisuš kehittyä ičeššä runojen kirjuttamisen taitoja. Piirros: Dmitri Dmitrijev

Runonlaulajien koulun ošanottajilla oli mahollisuš kehittyä ičeššä runojen kirjuttamisen taitoja. Koulun järješti Kalevala-eepossan ekspertti, Kalevala open -projektin johtaja Irina Rinkevič. Miun niise onnistu tulla koulun opaštujakši. Runonlaulajien koulušša myö kahekši kuukauvekši čukeltuma “Kalevalan” taikaseh ilmapiirih.

Mie pakasin Rinkevič Irinan kera hänen projektista. Muissutan, jotta “Runonlaulajien kouluo” toteutettih Kalevalan alkuh -projektin rajoissa, mi oli omissettu Karjalaisien runojen vuuvvella ta šai presidentin granttišiätijön kannatušta. 

– Irina, ole hyvä, kerro oman projektin tarkotukšešta.

– Runonlaulajien koulu on mahollisuš ymmärtyä runojen tyylie, piäštyän šitä ičen kautti. Joka oppitunnilla oli annettu tietoja ta järješšetty harjotukšie. Kaikkieštah meilä oli 10 oppituntie. Piäšytutkinto kouluh piettih Runonlaulajien kilpailu -stolapelin avulla. Jokahini ošanottaja heitti kuutijon ta šai oman komponenttien kokomukšen, kumpasella pitäis löytyö oma paikka runošša. Šamašša muuvvošša oli pietty ni piättötutkinto. Järještäjien idejan mukah šaman kilpailun toistamini auttau nähä, mitein ošallistujien tevokšet muututtih opaššukšen jälkeh.

– Mimmosie toivehie šiula oli projektin toteuttamisen alušša ta mitä ajattelet šuatušta kokemukšešta šen lopušša? Ollahko runot, kumpasie kirjutettih ošanottajat vain kotitevokšie, “Kalevalan” runojen tapasie? Vain onko niissä kirjallisuš- ta kulttuuriarvuo? 

– Še, mitä ošallistujien onnistu luatie, antau šuurie vaikutukšie. Toičči luvet ta tunnet, kuin šyväimelliset ollah ne tekstit. On olomašša runoja, kumpasissa juoni on kiinnoštava ta on käytetty šyvie taitovertailuja. Myö emmä kilpuale 200 vuotta takaperin kirjutettujen runojen kera ta emmä yritä olla niijen tapasina, ka myö yritämmä esittyä omie ajatukšie ta tuntehie, konša olemma šamoissa tiloissa meijän esituattojen kera – mie niin šitä ymmärrän. Miula ei ollun konkrettisie vuottamisie, oli vain halu toteuttua ajatukšie. Miušta tuntu, jotta projektista vois tulla mitänih mukavua. Onnakko, konša mie muistelen šitä ihaššušta ta kummaššušta, mitä tunsin, konša luvin kilpailun ošanottajien ruatoja, ni maltan, jotta kaikki miun tajuttomat vuottamiset toteuvuttih. 

– Šuauko Runonlaulajien koulu jatkuo? Tulouko niin šanottu toini kauši?

– En vielä tiijä, tulouko jatkuo. Onnakko on olomašša toini ideja: valmistua oppituntien kuvaukšet, lisätä niih runojen hyvie esimerkkijä ta julkaissa šähköllisenä metodiikkakirjana pdf-muuvvošša, min vois šuaha joka halukaš.


nwYNViI64x0.jpg

Runonlaulajien koulun voittajie.


Kaikkieštah enšimmäiseh Runonlaulajien kilpailuh otti ošua 33 ihmistä. Opaštuo Runonlaulajien koulušša tahto 28 henkie, ka loppušuorah piäsi vain viisi ihmistä. Šelvisi, jotta kirjuttua omie ajatukšie runojen muuvvošša on melko vaikieta. 

Runonlaulajien koulu loppu 13. talvikuuta piättötutkintona. Kaikki viisi finalistie – Jelena Kolomainen Kemistä, Aleksandra Lesonen Koštamukšešta, Dmitrii Ovs’annikov Moskovašta, Nadežda Rastrigina ta Edvina Tuhkala Kalevalašta – šuatih kuppija Koulun logon kera (šen piirušti taiteilija Dmitrii Dmitrijev). Runola-kirja oli lähetetty Moskovah kilpailun voittajalla Dmitrii Ovs’annikovilla. 

Šanakši, kilpailun voittaja, kirjailija Dmitrii Ovs’annikov on Oskolki Sampo (Šammon palasie) -kirjan luatija. Dmitrii niise kerto miula omie ajatukšie Runonlaulajien koulušta: 

– Miula oli šuurena ilona, jotta karjalaiset runot kiinnoššetah niin äijän ihmisie. Tämän jälkeh, miun mieleštä, ei pie kiistyä šiitä, jotta eläykö perinneh, vain ei. Mie olen varma – perinneh ei ole kavotettu, še voipi elyä ta kehittyö. Olis mukava uuvveštah myöštyö runojen šepittämiseh eri teemojen mukah, ottamatta huomijoh “Kalevalan” tapahtumie ta šankarija, ka šäilyttämällä runojen perintehellistä tapua ta käyttyän runonlaulannan taitokeinoja. 

Onnittelemma Runonlaulajien koulun kaikkie finalistija! Passipo Rinkevič Irinalla, jotta hiän anto meilä mahollisuon avata omie mahollisukšie, näyttyä omua šieluo esituattojen kielellä runojen muuvvošša. Toivon, jotta konšanih meijän onnistuu kekšie runoja ni karjalan kielellä! 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль