Runomuailmu kuččuu lapsii

Runomuailmu kuččuu lapsii

Dmitrii Dmitrijev, Aleksandr Jeremejev
30.05.2024
Karjalas 10. päivänny kezäkuudu ruvettih pidämäh uuttu pruazniekkua – Karjalazien runoloin päiviä.
Otti Väinämöine omih käzih kandelehen, rubei soittamah. Mečän emändy tuli Väinyö kuundelemah, nouzi vezis ihastelemahes Veinemändy. 6+. Čomaine: Dmitri Dmitrijev
Otti Väinämöine omih käzih kandelehen, rubei soittamah. Mečän emändy tuli Väinyö kuundelemah, nouzi vezis ihastelemahes Veinemändy. 6+. Čomaine: Dmitri Dmitrijev

Karjalas 10. päivänny kezäkuudu ruvettih pidämäh uuttu pruazniekkua — Karjalazien runoloin päiviä. Niidy ennevahnallizii karjalazii pitkii runoloi pajatettih meijän ezi-ižät pruazniekoin aigua, svud’bois, mečäs da kalas olles. Puaksuh lapsilgi puutui niidy kuunnella da net runot iče piäh jiädih.

Aigu meni, nygyaigazil lapsil on jygei ellendiä runoloi, kebjiembi on tiijustua karjalazien urholoin ruadolois suarnua lugies. Nengomii mieldykiinittäjii runosuarnoi da kuvazii teih niškoi valmisti Dmitrii Dmitrijev, karjalakse kiändi Aleksandr Jeremejev.

Kandeleh

Käveli ilmaniguine Väinämöine merirandua myö. Kuulou — Veneh itköy. Tuli lähembäkse — kyzyy:

— Midä sinä, venoi, itket, midä hädäilettös?

— Sidä itken, sidä hädäilemmös, gu toizet venehet merele liikutah, kalua, tavarua vietäh, a minä täs olen kesken luajindua hyllätty. Linnut pezii minuh kriepitäh, madoizet laidoi purtah-kridžaitetah.

Ottihes sit Väinämöine ruadoh. Vesti airot, azetti hangat, tel’l’ut iški.

Jo on valmis veneh. Työndi sen vezile, sanou:

— Pyzy vezile gu tuohipulloine, lumoinnu liiku.

Istuihes Väinämöine veneheh, lähti ajamah ualdolois.

Ajau päivän, ajau toizen, kaččou — niemukale ollah suuren havvin ruvvat.

— Nämmähäi pätäh kandelehen luadimizeh! Hambahis roitah nuaglat, ihastelehes Väinö.

Otti hambahat, nouzi rannale, luadi kuuzes soiton kovan, hevon hännän jouhis — kielet.

Rodih kunnon kandeleh. Kembo nygöi sille vois soittua.

— Sille vai minä rubien soittamah, sille pajattanah, ken luadi minun, jiävi iänen kanteleh. Otti sit Väinämöine omih käzih kandelehen, rubei soittamah. Iče soittau, iče pajattau. Mečän emändy tuli Väinyö kuundelemah, nouzi vezis ihastelemahes Veinemändy.


Ihastui muamah, sanou: ”Älä atkaloiččei tyhjiä! Kogo ijän minä tahton Vänämösty omakse vävykse”. Čomaine: Dmitri Dmitrijev

Pajokilbu

Ajoi kerran Väinämöine reis kaiduo dorogua myö. Silkeskie vastah hänele karahtah nuori Jougamoine. Tartuttih vastai länget, azetuttih ajajat. Midä ruadua, ei synnytä tiele kahtei. Nenga sanou sit ijäniguine Väinö:

— Kudai meis enämbän tostu midägi tiedänöy, sitgi se ajakkah ielleh. Ken vähembän, se välitykkäh. Luadi sih nagron ičevarmu Jougamoine:

— Tiijän sen, gu mua oli enzin kynnetty, vaste sit kylvetty. Tiijän, meres on kaivettu kaloile havvat, tähtet iškietty taivahas kiini, a iče taivas pyzyy ylähän paččahile!

Vastau sih Vänämöine:

— Lapsen läglätys. Se minä muan kynnin da kylvin, iče haudoi kaloile kaivoin, tiähtii taivahah iškin, paččahii olin nostamas.

Suutui vahnu Väinö, tahtoi opastua ilgiedy. Algoi tiedopajoloi pajattamah, Jougamostu suoh upottamah.

Rubei Jougamoine rugoilemeh:

— Hoi, sinä viizas Väinämöine, ota iäres omat tiedovoičukset! On minule kaksi piilipyssyy — yksi ambuu tarkah, toine — loitokse. Ota kuduan tahtot, vai piästä minuu.

— Minule on parembi, ei pie sinun piššaliloi!

Jatkou ielleh Jougamoine rugoilendua:

— On minule kaksi hebuo — yksi ravei gu lindu, toine vägevy da kestäi. Ota kuduan tahtot!

— Minul on hebo parembi. Ei pie sinun!

Vie lujembi kyzyy Juogamoine prosken’n’ua:

— On minule sizär čoma, pitkykassu. Ota se akakse! Piästä vai omis tiedovoičendois! Rubei sit vahnu Väinämöine duumaimah da ajattelemah. Piästi Jougamozen kodih.

Tuli Jougamoine pahas mieles kodih. Muamah kyzyy:

— Midä sinä, poigurukku, olet atkalissah? Midä et ihastelei?

— Sidä olen atkal, sidä en ihastelei, gu uskaldin oman sizären vahnale Väinämöizele akakse.

Ihastui muamah, sanou:

— Älä atkaloiččei tyhjiä! Kogo ijän minä tahton Vänämösty omakse vävykse, tahton rodn’astua runonpajattajan kel.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль