Petroskoin valtionyliopistossa journalismia opiskeleva Arseni Levojev kirjoittaa runoja venäjäksi ja suomeksi. Nyt hän on ehdolla Rugojev-stipendin saajaksi. Se myönnetään suomeksi, karjalaksi tai vepsäksi kirjoittaville opiskelijoille, jotka ovat saavuttaneet merkittäviä tuloksia luovassa työssään.
Levojevin runolliset taipumukset tulivat ilmi jo lapsena, ja taidot kehittyivät iän myötä.
— Aloitin taiteen tekemisen lapsena kirjoittamalla sanoituksia itse keksimiini lauluihin. Leikimme veljeni kanssa rock-bändiä ja meitä inspiroivat suuresti sellaiset bändit kuten esimerkiksi Deftones, Slipknot ja suosikkibändini Linkin Park, opiskelija muistelee.
Myöhemmin viidennellä luokalla Arseni kirjoitti runon. Hän kertoi ammentaneensa inspiraatiota runoon Mihail Lermontovista kertovasta dokumenttielokuvasta.
— Venäjän kielen ja kirjallisuuden opettajani huomasi sekä runoni että potentiaalini. Siitä lähtien aloin kirjoittaa runoja ja lähettää niitä erilaisiin lasten laulukilpailuihin. Mutta 17-vuotiaana tapasin tytön, joka oli mukana Petroskoin musiikkipiireissä. Hän ei arvostanut taitojani, mikä alensi itsearvostustani. Lopetin kirjoittamisen.
Sitä seurasi henkilökohtainen tutustuminen voronežilaiseen runoilijaan, joka innoitti hänet runoilemaan uudelleen.
— Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitokselle päästyäni tutustuin runoilija Mihail Pozdnjakoviin, joka oli tullut tänne opiskelemaan. Hän näki minussa jälleen potentiaalin ja sanoi, että minun pitää harjoitella runouden kirjoittamista ja runoilla. Hän alkoi kutsua minut erilaisiin tapahtumiin.
Niinpä Arseni alkoi taas kirjoittaa runoja. Lisäksi hän alkoi esiintyä erilaisissa tilaisuuksissa, aluksi paikallisissa.
— Olen muiden joukossa järjestänyt kirjallisuussalongin Petroskoissa. Tämän projektin ansiosta sain tietää maamme runouskentästä. Aloin matkustaa erilaisiin tapahtumiin ja kilpailuihin ympäri maata.
Runolliset taipumuksensa Arseni Levojev arvioi perineensä isoisoisältään Jaakko Levojevilta, joka kirjoitti proosaa.
— Isoisoisäni kirjoitti aina mielellään proosateoksia. Ehkä olen perinyt häneltä taipumuksen kirjoittamiseen. Tällä hetkellä opiskelen toista vuotta journalismia Petroskoin yliopistossa. Ennen sitä opiskelin itämerensuomalaisen filologian laitoksella, mutta jouduin lähtemään pois siitä.
Hänen isoisoisänsä oli aito karjalainen, hän asui Rajakonnun kylässä. Itse Arseni osasi karjalaa lapsena.
— Olen syntynyt Petroskoissa karjalaiseen perheeseen. Isäni on kotoisin Rajakonnun kylästä, itsekin on karjalainen ja puhuu karjalaa. Isoäitini Ljubov Levojeva opetti karjalaa koulussa ja on puhunut sitä lapsesta asti. Äitini on vienankarjalaisten jälkeläinen. Hän ja hänen vanhempansa ovat kotoisin Repolan kylästä. Vanhempani ymmärtävät toisiaan, mutta he puhuvat eri murteita. Osasin karjalaa kolmevuotiaaksi asti, mutta valitettavasti nyt en puhu sitä ollenkaan.
