Runolliset taipumukset tulivat esille jo lapsena

Anna Umberg
08.10.2025
Petroskoilainen opiskelija Arseni Levojev kirjoittaa runoja venäjäksi ja suomeksi. Nyt hän on ehdolla Rugojev-stipendin saajaksi.
Arseni Levojev matkustaa erilaisiin runotapahtumiin ja kilpailuihin ympäri maata. Kuva: Arseni Levojevin arkisto
Arseni Levojev matkustaa erilaisiin runotapahtumiin ja kilpailuihin ympäri maata. Kuva: Arseni Levojevin arkisto

Petroskoin valtionyliopistossa journalismia opiskeleva Arseni Levojev kirjoittaa runoja venäjäksi ja suomeksi. Nyt hän on ehdolla Rugojev-stipendin saajaksi. Se myönnetään suomeksi, karjalaksi tai vepsäksi kirjoittaville opiskelijoille, jotka ovat saavuttaneet merkittäviä tuloksia luovassa työssään. 

Levojevin runolliset taipumukset tulivat ilmi jo lapsena, ja taidot kehittyivät iän myötä.

— Aloitin taiteen tekemisen lapsena kirjoittamalla sanoituksia itse keksimiini lauluihin. Leikimme veljeni kanssa rock-bändiä ja meitä inspiroivat suuresti sellaiset bändit kuten esimerkiksi Deftones, Slipknot ja suosikkibändini Linkin Park, opiskelija muistelee. 

Aloitin taiteen tekemisen lapsena kirjoittamalla sanoituksia itse keksimiini lauluihin.
Arseni Levojev, opiskelija

Myöhemmin viidennellä luokalla Arseni kirjoitti runon. Hän kertoi ammentaneensa inspiraatiota runoon Mihail Lermontovista kertovasta dokumenttielokuvasta.

— Venäjän kielen ja kirjallisuuden opettajani huomasi sekä runoni että potentiaalini. Siitä lähtien aloin kirjoittaa runoja ja lähettää niitä erilaisiin lasten laulukilpailuihin. Mutta 17-vuotiaana tapasin tytön, joka oli mukana Petroskoin musiikkipiireissä. Hän ei arvostanut taitojani, mikä alensi itsearvostustani. Lopetin kirjoittamisen. 

Sitä seurasi henkilökohtainen tutustuminen voronežilaiseen runoilijaan, joka innoitti hänet runoilemaan uudelleen. 

— Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitokselle päästyäni tutustuin runoilija Mihail Pozdnjakoviin, joka oli tullut tänne opiskelemaan. Hän näki minussa jälleen potentiaalin ja sanoi, että minun pitää harjoitella runouden kirjoittamista ja runoilla. Hän alkoi kutsua minut erilaisiin tapahtumiin.

Niinpä Arseni alkoi taas kirjoittaa runoja. Lisäksi hän alkoi esiintyä erilaisissa tilaisuuksissa, aluksi paikallisissa.

— Olen muiden joukossa järjestänyt kirjallisuussalongin Petroskoissa. Tämän projektin ansiosta sain tietää maamme runouskentästä. Aloin matkustaa erilaisiin tapahtumiin ja kilpailuihin ympäri maata.

Venäjän kielen ja kirjallisuuden opettajani huomasi sekä runoni että potentiaalini. Siitä lähtien aloin kirjoittaa runoja ja lähettää niitä erilaisiin lasten laulukilpailuihin.
Arseni Levojev, opiskelija

Runolliset taipumuksensa Arseni Levojev arvioi perineensä isoisoisältään Jaakko Levojevilta, joka kirjoitti proosaa. 

— Isoisoisäni kirjoitti aina mielellään proosateoksia. Ehkä olen perinyt häneltä taipumuksen kirjoittamiseen. Tällä hetkellä opiskelen toista vuotta journalismia Petroskoin yliopistossa. Ennen sitä opiskelin itämerensuomalaisen filologian laitoksella, mutta jouduin lähtemään pois siitä.

Hänen isoisoisänsä oli aito karjalainen, hän asui Rajakonnun kylässä. Itse Arseni osasi karjalaa lapsena. 

— Olen syntynyt Petroskoissa karjalaiseen perheeseen. Isäni on kotoisin Rajakonnun kylästä, itsekin on karjalainen ja puhuu karjalaa. Isoäitini Ljubov Levojeva opetti karjalaa koulussa ja on puhunut sitä lapsesta asti. Äitini on vienankarjalaisten jälkeläinen. Hän ja hänen vanhempansa ovat kotoisin Repolan kylästä. Vanhempani ymmärtävät toisiaan, mutta he puhuvat eri murteita. Osasin karjalaa kolmevuotiaaksi asti, mutta valitettavasti nyt en puhu sitä ollenkaan.

СТИХОТВОРЕНИЕ 25.10.10.jpg

ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Pomorien päivä Neva-joven rannoilla
Venäjän etnografisešša musejošša piettih Pomorien kulttuurin päivä.
Karjalan Sanomat
Venäjän kansat mukaan saneluun
Suuri etnografinen sanelu on järjestetty tänä vuonna kymmenennen kerran. Kysymyksiin voi vastata lähi- tai etämuodossa 8. marraskuuta saakka.
Oma Mua
Forumin šilmänpistehenä oltih vepšäläiset
Šajekuun 19.—21. päivinä Petroskoissa vietettih Enšimmäini Venäjän vähälukusien kantakanšojen forumi.
Karjalan Sanomat
”Kesä tulee, tuuli tuulee, ilma muuttuu, sade suuttuu”
Lorukilpailu herätti suurta kiinnostusta, siihen saatiin 96 lorua. Kilpailu oli tarkoitettu suomea, karjalaa ja vepsää lukeville oppilaille ja heidän opettajilleen.
Karjalan Sanomat
Lastulevytehdas toimii jälleen
DOK Kalevala -lastulevytehdas on kunnostettu kokonaan viime vuoden tulipalon jälkeen. OSB-levyjen valmistus on alkanut uudelleen ja on jo päässyt täydelle teholle. Tehdas valmistaa 400 000 kuutiometriä lastulevyjä vuodessa.
Oma Mua
Lapsienkazvattai Priäžäspäi yhtyi kogo Ven’an kilbah
Bur’atien Ulan-Ude -linnas piettih kogo Ven’an kilbu “Paras muamankielen da literatuuran opastai – 2025”.
Karjalan Sanomat
Kulttuurin perään Kemerovosta Karjalaan
Maaseudun kulttuurityöntekijä -ohjelman avulla Aleksandra Prokofjeva muutti viime kesänä Sortavalaan. Hän työskentelee ohjaajana kulttuurikeskuksessa.
Karjalan Sanomat
”Muistan sen kuin eilisen”
Isänmaallisen sodan ankeita vuosia Aili Korotjajeva eli Leningradin alueella ja Siperiassa. Pahinta nälkää hän koki talvella 1941—1942, Leningradin piirityksen aikana.
Oma Mua
Уnzimäzel tiijollizel laitoksel – 95 vuottu
Tänä vuon Karjalan ezmäine tiijolline instituuttu, tänäpäi – Kielen, literatuuran da histourien instituuttu, täyttäy 95 vuottu.
Karjalan Sanomat
Geologia avautuu matkailulle
Karjalassa on paljon ainutlaatuisia kaivosteollisuuden perintökohteita. Ne tarjoavat mahdollisuuden tutustua vanhoihin louhoksiin ja tehtaisiin.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль