Runolaulut inspiroivat taitelijoita

Runolaulut inspiroivat taitelijoita

Mirja Kanerva
06.05.2022
Runolaulut tulivat vanhoista ajoista ja kertovat muinaisuudesta. Ovatko ne ajankohtaisia tänään?
Monet taiteilijat ovat luoneet taideteoksiaan vanhojen laulujen pohjalla. Kuva kirjoittajan arkistosta.
Monet taiteilijat ovat luoneet taideteoksiaan vanhojen laulujen pohjalla. Kuva kirjoittajan arkistosta.

Ensimmäinen ja tunnetuin Kalevala-eepoksen kuvittaja on suomalainen taiteilija Axel Gallén eli Akseli Gallen-Kallela. Hänen maalaukset tunnetaan koko maailmassa. Gallen-Kallela näytti runolaulusankareiden aitoutta. Nykyiset taiteilijat pohjautuvat Gallenin maalauksiin.

Monetkin kirjailijat ja runoilijat ovat luoneet teoksiaan vanhojen runojen pohjalla.  Esimerkkinä on englantilainen John Ronald Reuel Tolkien, joka tutki Kalevala-eeposta ja vanhoja myyttejä, ja sitten käytti nämä tiedot työssään. Tolkienin keksimällä haltioiden kielellä on karjalan ja suomen kielen piirteitä.

Suomalainen lastenkirjailija ja kuvittaja Mauri Kunnas on tuttu jokaiselle. Hänen Koirien Kalevala on käännetty venäjäksi ja vienankarjalaksi. Kalevala-eepoksen sankareina esiintyvät koirat, kissat ja muut eläimet. Mauri Kunnas  piirsi hauskoja hahmoja ja kertoi eepoksen tapahtumia lapselle selkeällä kielellä.


Karjalassakin asuu taitavia ihmisiä, jotka ovat inspiroituneet  vanhoihin runoihin.

Karjalankielinen räppäri Ontrei sekä sepittää uusia kalevalamittaisia runoja että lausuu lavalla vanhojakin.  Kalevalamitta on rap-runoihin sopiva, karjalan kieli on melodinen ja kuvaannollinen. Tuloksena on laadullista rappia. 

Petroskoissa asuu taiteilija Roman Kirillov eli Roma Kapitan. Hän on eeppisien laulujen ja myyttirunojen suuri ihailija. Hän piirtää sarjakuvia, jonka pääsankarina on nuori Elia Lönnrot. Utelias poika joutuu seikkailuihin ystäviensä kanssa. 

Roma Kapitan sanoo itseään nykyaikaiseksi runonlaulajaksi. Lapset ja aikuisetkin pitävät hänen sarjakuvistaan kovasti. Oikeat sarjakuvien fanit myös pitävät hänen töitään korkeatasoisina.

Taiteilija on keksinyt pöytäpelejäkin. Sammon aiheinen pöytäpeliin kuluu värikäs pelikenttä, kuutio ja pelimerkki. Pelaaja siirtyy pelikentällä vastaten kysymyksiin.


Toinen petroskoilainen taiteilija, joka inspiroituu runolauluihin, on Dmitri Dmitrijev. 

Hän luki runot, joita Lönnrot tallensi tunnetuimmalta runonlaulajalta Arhippa Perttuselta, ja halusi kertoa niitä niin, että ne olisivat lapsille selviä. Dmitri kirjoitti ja kuvitti kirjan, jonka nimi on Runosatuja. Kirjan kuvat ovat hauskoja ja opettavaisia. Kirjan luoja piirsi tarkasti sankareiden puvut ja vanhat työ- ja kulkuvälineet. Kuvista tuntuu se, että taiteilijalle on tuttu Gallen-Kallelan ja Mauri Kunnaksen töitä.

Dmirti Dmitrijev kuvitti myös lasten Kalevalan uuden painoksen. Tämä on Aleksandra Ljubarskajan mukaelma Kalevalasta. Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953.

Sinä voit lukea Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalaa, Dmitri Dmitrijevin kuvittamia kirjoja ja Roman Kirillovin sarjakuvia Karjalaisten, vepsälaisten ja suomalaisten resurssi- ja kielikeskuksen kirjastossa. Kipinän toimituksessa on myös Sampo-aiheinen pöytäpeli.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Hoivu leiby
Valgo-Ven’an rahvahan suarnu.
Karjalan Sanomat
Hanke edistää karjalaista kieltä ja nukketeatteria
Karjalankielisiä nukkenäytelmiä harjoitellaan harrastajateatterissa huhtikuusta alkaen.
Oma Mua
Pohjolan luomua: šuunnitelma eistäy käsitöitä Karjalašša
Uuši käsityöalan kehityššuunnitelma on valmisteilla Karjalašša. ECHO-yhissykšen omat ta ulkopuoliset asientuntijat luajitah šitä viijen vuuvven ajalla.
Oma Mua
Nuorilla kepalaisilla ei ole aikua ikävöijä
Tänä vuotena Kepan Ort’t’o Stepanovilla nimitetyššä pieneššä koulušša opaštuu 13 lašta. Še on Kalevalan piirin pienin koulu.
Karjalan Sanomat
Torvi-CAMP kutsuu mukaan
Nuoret soittajat Venäjän eri alueilta kokoontuvat musiikkileirille, joka käynnistyy Petroskoissa maaliskuun lopussa. Viiden leiripäivän aikana he tutustuvat erilaisiin perinteisiin puhallussoittimiin.
Karjalan Sanomat
Puškin-kortti: Ohjelman suosiota on syytä lisätä
Yli 10 000 Puškin-korttia jäi käyttämättä Karjalassa. Kulttuurityöntekijät aktivoituivat ja lähtivät kouluihin kertomaan kortin mahdollisuuksista.
Oma Mua
KniiguMelliččä: “Periodikašša” esitettih uušie kirjoja
Karjalan tašavallan kanšojen yštävyštalošša jokavuotisešša KniiguMelliččä-esittelyššä Periodika-kuštantamo kerto vuotena 2022 julkaistuista kirjoista.
Oma Mua
Talo muuttu musejokši
Petroskoilaini Jelena Panfilova lunašti 150 vuotta vanhan talon 1900-luvun lopušša. Turistiloilla kerrotah talon istorijua ta näytetäh kauppiehan kauppua, kumpani on rekonstruoitu vuotena 2015.
Karjalan Sanomat
Koululainen suunnitteli bionisen käsiproteesin
Petroskoilainen yhdestoistaluokkalainen Vladislav Sambuk kehitti bionisen käsiproteesin ja voitti Petroskoin tulevaisuus -konferenssin ATK-sarjassa.
Karjalan Sanomat
Kalevala yhdisti suomea puhuvia
Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -yhdistys ja Minskin Suomi-kerho pitivät suomen kielen ystäville virtuaalisen tapaamisen Elias Lönnrotin runoelman kunniaksi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль