Runolaulut inspiroivat taitelijoita

Runolaulut inspiroivat taitelijoita

Mirja Kanerva
06.05.2022
Runolaulut tulivat vanhoista ajoista ja kertovat muinaisuudesta. Ovatko ne ajankohtaisia tänään?
Monet taiteilijat ovat luoneet taideteoksiaan vanhojen laulujen pohjalla. Kuva kirjoittajan arkistosta.
Monet taiteilijat ovat luoneet taideteoksiaan vanhojen laulujen pohjalla. Kuva kirjoittajan arkistosta.

Ensimmäinen ja tunnetuin Kalevala-eepoksen kuvittaja on suomalainen taiteilija Axel Gallén eli Akseli Gallen-Kallela. Hänen maalaukset tunnetaan koko maailmassa. Gallen-Kallela näytti runolaulusankareiden aitoutta. Nykyiset taiteilijat pohjautuvat Gallenin maalauksiin.

Monetkin kirjailijat ja runoilijat ovat luoneet teoksiaan vanhojen runojen pohjalla.  Esimerkkinä on englantilainen John Ronald Reuel Tolkien, joka tutki Kalevala-eeposta ja vanhoja myyttejä, ja sitten käytti nämä tiedot työssään. Tolkienin keksimällä haltioiden kielellä on karjalan ja suomen kielen piirteitä.

Suomalainen lastenkirjailija ja kuvittaja Mauri Kunnas on tuttu jokaiselle. Hänen Koirien Kalevala on käännetty venäjäksi ja vienankarjalaksi. Kalevala-eepoksen sankareina esiintyvät koirat, kissat ja muut eläimet. Mauri Kunnas  piirsi hauskoja hahmoja ja kertoi eepoksen tapahtumia lapselle selkeällä kielellä.


Karjalassakin asuu taitavia ihmisiä, jotka ovat inspiroituneet  vanhoihin runoihin.

Karjalankielinen räppäri Ontrei sekä sepittää uusia kalevalamittaisia runoja että lausuu lavalla vanhojakin.  Kalevalamitta on rap-runoihin sopiva, karjalan kieli on melodinen ja kuvaannollinen. Tuloksena on laadullista rappia. 

Petroskoissa asuu taiteilija Roman Kirillov eli Roma Kapitan. Hän on eeppisien laulujen ja myyttirunojen suuri ihailija. Hän piirtää sarjakuvia, jonka pääsankarina on nuori Elia Lönnrot. Utelias poika joutuu seikkailuihin ystäviensä kanssa. 

Roma Kapitan sanoo itseään nykyaikaiseksi runonlaulajaksi. Lapset ja aikuisetkin pitävät hänen sarjakuvistaan kovasti. Oikeat sarjakuvien fanit myös pitävät hänen töitään korkeatasoisina.

Taiteilija on keksinyt pöytäpelejäkin. Sammon aiheinen pöytäpeliin kuluu värikäs pelikenttä, kuutio ja pelimerkki. Pelaaja siirtyy pelikentällä vastaten kysymyksiin.


Toinen petroskoilainen taiteilija, joka inspiroituu runolauluihin, on Dmitri Dmitrijev. 

Hän luki runot, joita Lönnrot tallensi tunnetuimmalta runonlaulajalta Arhippa Perttuselta, ja halusi kertoa niitä niin, että ne olisivat lapsille selviä. Dmitri kirjoitti ja kuvitti kirjan, jonka nimi on Runosatuja. Kirjan kuvat ovat hauskoja ja opettavaisia. Kirjan luoja piirsi tarkasti sankareiden puvut ja vanhat työ- ja kulkuvälineet. Kuvista tuntuu se, että taiteilijalle on tuttu Gallen-Kallelan ja Mauri Kunnaksen töitä.

Dmirti Dmitrijev kuvitti myös lasten Kalevalan uuden painoksen. Tämä on Aleksandra Ljubarskajan mukaelma Kalevalasta. Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953.

Sinä voit lukea Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalaa, Dmitri Dmitrijevin kuvittamia kirjoja ja Roman Kirillovin sarjakuvia Karjalaisten, vepsälaisten ja suomalaisten resurssi- ja kielikeskuksen kirjastossa. Kipinän toimituksessa on myös Sampo-aiheinen pöytäpeli.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Karjalan Sanomat
Luomumehiläishoito houkuttelee
Kerisyrjän asukas haluaa kehittää luomumehiläishoitoa Pitkärannan piirissä.
Oma Mua
Kekri: Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!
Karjalaini šielu ihaštuu, konša omalla mualla šyntyy neron ta omaperäisyön yhissyš. Še simbiosi hyvin näkyy käsityöammatissa. Juuri šen kautti hyvin tovenperäsešti ta täyvellisešti tulou näkyvih rahvahan kulttuurin ta perintehien yjin.
Karjalan Sanomat
Livvinkarjala tarjoaa lisää mahdollisuuksia
Tänä vuonna Petroskoin valtionyliopisto on mukana yleisvenäläisessä vähemmistökielten kielikilpailussa. Tehtävät koskevat livvinkarjalaa. Kielikilpailun voittajat pääsevät helpommin korkeakouluihin.
Karjalan Sanomat
Uudella reitillä saaren etelästä pohjoiseen
Vodlajärven kansallispuiston Kansaniemen saarella avataan uusi kävelyreitti.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль