Runoja tutkitah ta runoista innoššutah
Karjalaisien runojen päivyä juhlitah 10. kešäkuuta. Šitä ruvettih viettämäh kuuši vuotta takaperin runojen tutkijien alottehelta. Tänä vuotena Karjalaisien runojen päivänä oli pietty lyhyijen luventojen ilta “Muinasista runoista nykylauluih šuaten”. Ennein šitä oli ilmotettu Piärunuo eččimäššä -luovan kilpailun voittajat.
— Kilpailuh oli työnnetty 31 ruatuo — piiruššukšet, käsityöt, musiikkišävellykšet, spektaklit ta äšen piirrošfilmi. Joka ošallistuja näytti kuin perintehellisellä teemalla voipi valmistua šuurella ihmisjoukolla mukava tuoteh. Valita parahat ruavot oli tosi vaikie, šanottih kilpailun järještäjät, Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön spesialistit.
Kilpailun voittajakši tuli nellä ruatuo. Aunukšen lisäopaššukšen keškukšen opaštujien ta opaštajien joukko kekši piirrošfilmit “Kalevalan šala” ta “Šammon šynty” ta luati ne Minecraft-muailmašša. Jekaterina Behtereva valmisti Väinämöisen kuvan kvilling-tekniikašša. Petroskoin Presidentin kadettiopiston kantelistien yhtyveh (ohjuaja Jelena Kubinets) esitti Alkušanat-runon. Viktorija Martinova šai innoššušta Kalevalan enšimmäiseštä runošta ta piirušti kuvan šen mukah.
— Miula on oikein miellyttävä olla kilpailun voittajien joukošša. Še antau intuo kehittyä omie taitoja ielläh ta šuaha uušie tulokšie. Kilpailu on hyvä mahollisuš tiijuštua karjalaisen rahvahan perintehistä ta kulttuurista, uškomukšista ta taijošta, korošti Jekaterina Behtereva.
Lyhyijen luventojen lukijiksi tänä vuotena oli kučuttu Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin folkloristit Valentina Mironova ta L’udmila Ivanova, Petroskoin konservatorijan šuomelais-ugrilaisien musiikin laitokšen magisteri Tatjana Bel’ajeva ta TUARI-joukon ošallistuja Vsevolod Šain.
L’udmila Ivanova kerto, missä taitolajissa käytetäh Kalevalan runomittua, mit runot kuulutah Kalevala-runoelmah ta mistä runoista tutkijat tiijuššettih äijyä myöhemmin. Tutkija šano kuulusampien runonlaulajien ta tutkijen nimet šekä nimitti tevokšet ta tutkimukšet, kumpaset luajittih huomattavan panokšen runojen tutkimukših.
Šiitä alko pakina noviniloista. Kalevalalaini Tatjana Bel’ajeva šaneli Vienan Karjalan XX vuosišuan runonlaulajien noviniloista.
— Vuuvven 2024 elokuušša mie löysin pravoämmön Marija Nikolajevna Bel’ajevan ta hänen čikon Lidija Nikolajevna Hotejevan runojen ta laulujen vihkot. Čikkojen oma šukunimi oli Larionova, šovan jälkeh hyö elettih Kepašša, šielä myö löysimäki vihkot Lidijan tytön Nadeždan talošša. Miula oli oikein mukava tutkie niitä ta šen jälkeh rupesin tutkimah novinija, šelitti Tatjana.
Tatjana kerto novinijen teemoista ta erikoisukšista ta iče esitti yhen novinin.
Šuurešta Isänmuallisešta šovašta kirjutetuista noviniloista šaneli folkloristi Valentina Mironova. Ne oli omissettu šovan šankariloilla, kerrottih šen šyistä ta alušta. Erikoista huomijuo tutkija anto runoilla, kumpaset oli omissettu šovan aikana šankarillisešti kuatunuilla naisilla Marija Melentjevalla ta Anastasija Zvezdinalla ta korošti, jotta monen novinin teemat oli annettu runonlaulajilla tilaukšella.
Viimeni esityš oli šiitä, kuin nyt esitetäh karjalaisie runoja konserttiloissa. TUARI-musiikkiryhmän jäšen Vsevolod Šain kerto, mi on Muailman musiikki -taitolaji, kumpani yhistäy perintehellistä ta nykyaikaista musiikkie ta mintäh karjalaisien runojen esityš nyt kuuluu juštih täh lajih. Vielä Vsevolod kerto ta näytti runojen akademista esityštä, missä kuuntelijan ta kaččojan huomijo on kiinitetty orkesterih, šekä nykyaikaista esityštä, missä on tärkie, jotta numero olis kirkaš ta jäis kaččojan muistih. Esimerkkilöinä oli simfonijan orkesterin esityš, kummaista varoin partituurie šepitti TUARI-joukon peruštaja Darja Toivonen ta Zvezda-kanavan ohjelmakši valmissettu musiikkinumero.
Kaikki esitykšet šynnytettih äijän pakinoja, kertojat šuatih mukavie kyšymykšie ta huomautukšie. Šamoin oli ehotukšie yhistyä voimat karjalaisien runojen iellisekši tutkimisekši.
Karjalaisien runojen päivän pitämistä kannattau Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijö.
