Ruškie tori -festivali yhisti Venäjän kanšoja

Ruškie tori -festivali yhisti Venäjän kanšoja

Maikki Spitsina
14.06.2023
Moskovašša piettih Kanšallisen kirjallisuon festivali, mi oli IX Ruškie tori -kirjafestivalin ošana.
Muasteri-opaštuja -muasteri-opissa vepšän kielen opaštaja Galina Okuneva (oik.) esitti, mitein voipi opaštuo kieltä paissen. Kuva: Maikki Spitsina
Muasteri-opaštuja -muasteri-opissa vepšän kielen opaštaja Galina Okuneva (oik.) esitti, mitein voipi opaštuo kieltä paissen. Kuva: Maikki Spitsina

Kešäkuun 3.–6. päivinä Moskovašša piettih Kanšallisen kirjallisuon festivali, mi oli IX Ruškie tori -kirjafestivalin ošana. Festivali yhisti Venäjän eri kanšojen yli 60 etuštajua, kumpasien toiminta on šivottu Venäjän kantakanšojen kielien šäilyttämiseh. 

Kanšallisen kijallisuon festivalin ohjelma oli hyvin monipuolini ta še oli šuunnattu kuin aikuhisilla, niin ni lapšilla. Kirjaesittelyjen lisäkši šiinä oli seminarija ta luventoja, muasteri-oppija ta konserttija, tapuamisie eri alovehilta tulluijen etnobloggerien ta nuorien runoilijien šekä lapšien kanšalliskielisien aikakaušlehtien toimittajien kera. Petroskoin Periodika-kuštantamo kerto festivalissa Kipinä-kuvaleheštä.

Festivalista tuli väittelykenttä, missä šai kertuo omašta kokemukšešta, löytyä uušie idejoja ta mahollisukšie šekä šuaha tietyä nykyaikasista praktiikoista ta keinoloista mitein voipi noštua kiinnoššušta kanšallisih kielih.

Kielet eletäh kirjojen ta lehtien šivuilla, saitiloilla ta bloggiloissa. Ka tärkietä on še, jotta ne eletäh jokapäiväseššä pakinašša, lauluissa ta muissošša.

Festivalin enšimmäisen päivän ohjelmašša oli yksi muasteri-oppi lapšilla – čečeniläisen taiteilijan As’a Umarovan kera hyö piiruššettih šarjakuvie.

Toisen päivän hyvin šuuri ohjelma alko Dagestanin kielimonipuolisuolla omissetušta tapuamisešta, a loppu tutuštumisella hakassien laulu- ta kulttuuriperintehih. Šamoin Ruškiella torilla kuulu väittelyjä kanšalliskielisistä meemilöistä ta stikkerilöistä šekä muamonkieliseštä suveniirituotannošta ta kanšallisien kulttuurien arvon noštamisešta. A Muasteri-opaštuja: vepšän kielen opaštumisen metodiikka -muasteri-opin aikana kaikki halukkahat šuatih tietyä, mitein voipi tutkie muamonkieltä ei kirjojen kautti, ka paissen.

Ohjelman yhtenä tärkeimmistä tapahtumista oli Venäjän kanšojen kirjallisuš: rahvahan viisahutta -antologijan esittely. Kirjah on kerätty šananlaškuja ta šananparšija omalla kielellä, niijen venäjännökšie šekä huomautukšie, mit košetah niijen teemua ta käyttyö. Rahvahan viisahutta on esitetty 65 kanšallisella kielellä, niijen luvušša on karjalan ta vepšän kieli.

– Tämä kirja lopettau Venäjän kanšojen tevokšilla omissetun antologijien šarjan. Še alko runouvelta ta loppu rahvahan viisahuolla, huomautti kirjan toimittaja Mihail Lipkin.

Onnakko kaikki väittelyh keräytynyöt ihmiset, kumpaset kovottih omien kanšojen viisahutta, tultih yhteh mieleh, jotta šarja pitäy jatkua. Esimerkiksi, dagestanilaini Marina Gasanova ehotti valmistua arvautukšilla omissetun kirjan.

– Tietyšti, ois hyvä jatkua työtä. Vet antologijojen avulla šen lukijat, Venäjän eri kanšojen etuštajat, šuahah tietyä äijän mukavua kuin omašta kulttuurista, niin ni toisista kanšoista, šuoštu Mihail Mihailovič.

Šamoin tapuamisešša šen ošanottajat Taimirin niemimualta, Dagestanista, Krimistä, Hanti-Mansijašta paistih vaikeukšista šananpolvien kiäntämiseššä venäjän kielellä. Väittely loppu filosofisešti:

– Venäläisillä on šemmoset šananpolvet kuin “Yksi kentällä ei ole šotilaš” ta “Yksi kentällä niise on šotilaš”. Še tarkottau, jotta vaikka mimmosešša tilantehešša ihmini voit löytyä ičellä tukie rahvahan viisahuošša, korošti Marina Gasanova.

Tämä kirja lopettau Venäjän kanšojen tevokšilla omissetun antologijien šarjan. Še alko runouvelta ta loppu rahvahan viisahuolla.
Mihail Lipkin, kirjan toimittaja

Kolmantena päivänä Altain tašavallan Ere-Čui-yhtyvehen artistat laulettih etnisie ta klassillisie tevokšie käyttyän altain kanšallisšoittimie. Miehet šuatetah esittyä omie tuntehie topšurin, ikelin, komusin ta toisien uniikkišoittimien avulla.

Šuuri väittely “Lapšien kirjallisuon nykyni päivä ta tulovaisuš: mitein kiinnoštua lukijua” keräsi hyvin monta kuuntelijua. Lapšien aikakaušlehtien toimittajat paistih kanšalliskielisien julkaisujen tilantehešta Venäjällä. Tapahtumašša šai tuttavuštuo šeuruavien kuvalehtien toimintah: “Kipinä” (Karjala), “Akbuzat” (Baškirija), “Kard” (Dagestan) ta “Čilisema” (Mordovija). 

– Kaččomatta šiih, jotta lapšien kuvalehet valmissetah nuorilla lukijilla, ka niillä on šuuri merkityš ni meilä, aikuhisilla, kumpaset tahotah šiirtyä omua kieltä ta kulttuurie lapšilla. Šen lisäkši aikakaušlehti voit auttua muamonkielen opaštumisešša. Niin jotta lapšien kuvalehti on hyvin aikuhini teema, šano väittelyn moderattori Marija Iguševa.

Pakinan aikana ilmeni, jotta eri paikoissa ilmeštynyijen lapšien kuvalehtien huolet ta proplemat ollah šamanmoiset. Pitäy muistua, jotta lapšen kiinnoššuš lehteh alkau aikuhisešta ihmiseštä – hänen opaštajašta tahi vanhemmista. Šamoin aikuhisešta riippuu, rupieuko lapši lukomah lehtie, kirjuttamah šiih kuvaukšie omašta elämäštä, piiruštamah kuvie.

Festivalin viimesen päivän ohjelmašša oli hyvin mukava väittely “Harry Potterin” ta “Pienen prinssin” kiäntäjien kera.

Festivalin viimesen päivän ohjelmašša oli hyvin mukava väittely “Harry Potterin” ta “Pienen prinssin” kiäntäjien kera. 

– Muailman klassillisien tevokšien kiäntämini vuatiu muamonkielen tietäjäštä rohkevutta ta kekšimistä. Ei kaikki vierahan kulttuurin šanat löyvytäh omašta kieleštä, korošti moderattori Anna Voronkova. 

Tapuamisešša kuuntelijat šuatih tietyä, mitein kiäntäjät kiännettih tatarin, mansin, besermanin ta udmurtin kielellä kaikenmoisie “baobabija” ta “asteroidija”. 

Pieni Kipinä issuttau jyväsie ta valiččou puvun -interaktiivisešša muasteri-opissa Kipinä-kuvalehen toimittaja Maikki Spitsina vietti muasteri-opin, kumpasešša leikkimuuvvošša kerto Karjalašta, šen luonnošta ta kulttuurista. Tapahtumašša häntä autto Kipinä-kukla. 

Muasteri-oppih keräyty monta lašta Venäjän eri tašavalloista. Kaikilla oli mukava šelual’l’a värikkähän “Kipinän” šivuja, paissa mielehiseštä hutušta ta šuunnitelmista kešälomakši, šuaha tietyä karjalaisie šanoja, šuorittua Kipinä-kuklani karjalaiseh, šuomelaiseh tai vepšäläiseh pukuh. 

Kanšalliset kielet ollah ei ainuoštah yhtevyön keino, ka niise i kulttuurin tärkie oša. Kielet eletäh kirjojen ta lehtien šivuilla, saitiloilla ta bloggiloissa. Ka tärkietä on še, jotta ne eletäh jokapäiväseššä pakinašša, lauluissa ta muissošša. Kanšallisen kijallisuon festivali anto mahollisuon Venäjän eri kanšojen etuštajilla parempi ymmärtyä tätä ajatušta ta tulla lähemmäkši toini toiseh.

Kanšallisen kijallisuon festivali vietettih Venäjän Federatijon Valtijollisen kanšallisen politiikan toteuttamini -valtijonohjelman rajoissa Venäjän digitalisen kehitykšen, yhteyven ta joukkoviessinnän ministerijön kannatukšella.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль