Roindumuan paikannimet ollah tuttavat

Roindumuan paikannimet ollah tuttavat

Elina Potapova
13.04.2022
Petroskoin valdivonyliopiston opastai da Ven’an tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskuksen aspirantu Anastasija Afanasjeva puolisti väitöskirjan. Kuvven vuvven aloh Anastasija tutkii Siämärven lohkon paikannimilöi professoru Irma Mullozen johtol.
Anastasija Afanasjeva (hurual) da professoru Irma Mullonen (keskimäine) tutkimusmatkan aigua karjalazii kylii myöte. Kuvat ollah otettu Anastasija Afanasjevan arhiivaspäi
Anastasija Afanasjeva (hurual) da professoru Irma Mullonen (keskimäine) tutkimusmatkan aigua karjalazii kylii myöte. Kuvat ollah otettu Anastasija Afanasjevan arhiivaspäi

Anastasija Afanasjeva on rodivunnuh muinazeh karjalazeh Veškelyksen kyläh. Školan loppiettuu neidine lähti opastumah Petroskoin valdivonyliopistoh, kus Baltiekkumeren kielien da kul’tuuran tiedokunnal opastui suomen da karjalan kieldy. Anastasija Afanasjeva loppi Baltiekkumeren filolougien ozaston vuvvennu 2015. Samannu vuon häi rubei opastamah sit ozastos karjalan da suomen kieldy. Nygöi Anastasija on Petroskoin valdivonyliopiston Baltiekkumeren filolougien ozaston vahnembi opastai, häi pidäygi Karjalan Rahvahan Liiton tyves ruadajii karjalan kielen kursiloi. Vuvvennu 2016 Anastasija Afanasjeva rubei opastumah Ven’an tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan aspirantuuras. Paikannimistyö Anastasija rubei tutkimah jo školas. 

– Silloi oman opastajan Natalja Larionovanke minä tutkin Veškelyksen histouriedu da vähäzel paikannimistyö. Myö keräimmö tieduo paikallizis eläjis da käytimmö kylän arhiivua. Tuatan da Natalja Valerjevananke ajelimmogi Veškelyksen lähikylii myöte da fotografiiruičimmo erilazii paikkoi, vahnoi taloloi da kirikkölöi. Školas opastujes yhtyin erilazih konferensieloih, saneli Anastasija Afanasjeva.

Školas opastujes oman opastajan Natalja Larionovanke minä tutkin Veškelyksen histouriedu da vähäzel paikannimistyö. Myö keräimmö tieduo paikallizis eläjis da käytimmö kylän arhiivua, ajelimmogi Veškelyksen lähikylii myöte da fotografiiruičimmo erilazii paikkoi, vahnoi taloloi da kirikkölöi.

Yliopistos opastujes Anastasija jatkoi tutkimusruaduo professoru Irma Mullozen johtol. Anastasija kirjutti da puolisti karjalan kielel kirjutetun diploman, kuduas tutki Veškelyksen kylän paikannimilöi. Aspirantuurah piästyy professoru Irma Mullozen johtol Anastasija rubei tutkimah suurembastu alovehtu – Siämärven paikannimistyö. Siämärven paikannimistö karjalan murdehien rajal -nimizes väitöskirjas Anastasija tutki Siämärven lohkon kylien, peldoloin, järvilöin da toizien paikoin nimilöi.

– Olen hyväs mieles, ku opastuin aspirantuuras juuri Irma Ivanovnan johtol. Irma Ivanovnan on kuulužu paikannimistön tutkii. Myö yhtes kävimmö tutkimusmatkoih Siämärven lohkon da Anuksen piirin kylih. Kiitän Irma Ivanovnua kaikes, saneli Anastasija.

Materjualoi väitöskirjah niškoi Anastasija ečči tutkimusmatkois kylien myöte, arhiivois da Tiedokeskuksen paikannimistön kartotiekas. Kielen, literatuuran da histourien instituutan kielitiijön ozaston kartotiekas on läs 300 000 paikannimie. Anastasija kaččeli läs 3 000 paikannimie. Karjalan Kanzallizes arhiivas tiedonaine kaččeli niittylöin nimilöi. Arhiivoispäi suaduloin tiedoloin mugah sai tiijustua paikannimilöin muodoloin hronolougiedu.

– Siämärven paikannimistön tutkindu on mieldykiinittäi ruado, enne kaikkie Veškelyksen da Meččilän lohkot. Nämmien kylien alovehii tiijän lapsusaijas, kävyin sinne marjah da kalah. Meččeläsgi pagizuttelin omua died’oidu da kylän vahnimii eläjii Irina Zaitsevua, kudai opasti školas vie minun tuattua. Mielihyväl sellitän eri paikannimilöin alguperii omahizile, kerdoi Anastasija Afanasjeva.

Väitöskirjua kirjuttajes Anastasija tutki Siämärven lohkon kylien, peldoloin, järvilöin da toizien paikoin nimilöi, kaikkiedah häi kaččeli läs kolmie tuhattu paikannimie.

– Suaduloin tiedoloin mugah myö tiijustimmo, ku Siämärvi on sijoitannuhes kaiken kolmen piämurdehien rajal – livvin, vienankarjalan da lyydin. Se nägyygi paikannimilöis. Ruavon erähii tarkoituksii oli löydiä vepsäläzien jälgie Siämärven paikannimilöis, ga sidä emmo löydänyh. Tuliel aigua tutkimusruado voibi jatkua ielleh da vie eččie vepsäläzien jälgii, sellittäy Anastasija.

Puaksumbi toizii Siämärven lohkol löytäh kaksiozahizet paikannimet. Sanommo, Särgilahti, kus “lahti” on piäsana da “särgi” on atribuuttusana. Siämärven paikannimistös ongi äijy Lu-loppustu paikannimie, sanommo, Jessoilu da Padroilu. Tavan mugah lu-loppuzet paikannimet roittih ristikanzoin nimilöis, ku, sanommo, Jessoi da Padroi.

– Tutkie paikannimilöi on tärgei, ku paikannimet säilyttäs. Tutkijes myö lövvimmö uuzii sanoigi, kudualoi nygöi niken ei käytä, ga net “eletäh” vie paikannimilöis. Sanommo, lövvimmö alho-sanan, kudai tarkoittau alanguo. Se sana tuli livvin murdeheh vienankarjalazispäi, on varmu Anastasija.

Anastasija rubieu jatkamah omua tutkimusruaduo. Pluanois on ielleh jullata kirjutuksii tiedožurnualois da yhtyö erilazih konferensieloih. Lähiaigua pluanois on valmistua kirjutus, ei-kalenduarizis ristikanzoin nimilöis da niilöin käytändäs paikannimistös. Moizih nimih kuuluu, sanommo, Höngy (muga sanotah mielettömäs ristikanzas), Lihapiä (laškas ristikanzas) da Pöhö (lihavas ristikanzas). 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль