Ristitty mieliruavottah, ku lindu siivittäh

Ristitty mieliruavottah, ku lindu siivittäh

Elina Potapova
19.07.2021
Priäžän piirin Ližmih rodivunnuh Vera Ivanova ijän kaiken ruadoi kul’tuurualal oman piirin hyväkse. Eläkkehele lähtiettyy Vera Jakovlevna jatkoi ruadua Priäžän joudoaijan da luomisruavon keskukses, kus johtau Randaine-ansamblii.
Omas ruavos Vera Ivanova sai Karjalan kul’tuurualan kunnivoittu ruadai -arvonimen. Kuva on otettu Vera Ivanovan arhiivaspäi
Omas ruavos Vera Ivanova sai Karjalan kul’tuurualan kunnivoittu ruadai -arvonimen. Kuva on otettu Vera Ivanovan arhiivaspäi

Vera Jakovlevna Ivanova on rodivunnuh vuvvennu 1955 Tatjana Grigorjevna da Jakov Ivanovič Trofimovien pereheh Ližmin kyläh, kudai nygöi kuuluu Pyhärveh. Tuatto oli rodivunnuh Prokkih, muamo Siidniemel Pyhärven vasturannal.

– Ližmis tuatto ruadoi kolhouzan johtajannu. Munul ruokos on kuva, kus tuatto on delegäs. Hevol ristin-rastin häi ajeli kai pienet lähikylät, saneli Vera Ivanova.

Vuvvennu 1957 Trofimovat muutettihes – sovhouzu salvattih da tuatto työttih ruadamah Priäžäh, kus häi sit nosti koin.

Perehes oli viizi tytärdy – Raisa, Nadežda, Vera da pienembät kaksozet – Ol’ga da Svetlana. Kaikil sizäreksil on korgei opastus. Školan jälles Vera Jakovlevna lähti opastumah Petroskoin muuzikkuopistoh, kuduan loppi vuvvennu 1975. 

Ruado käis lähtöy

Petroskoin muuzikkuopiston nelländel kursal opastujes kerran nedälis Vera Jakovlevna kävyi opastamah solfedžiodu da muuzikkuliteratuurua Priäžän muuzikkuškolah. Sie Vera jatkoi ruadua opastundan loppiettuu. Aijan mendyy Verua kučuttih johtamah horua Pyhärveh – silloi kyläs valmistuttih Priäžän piirin kul’tuurupäivät -pidoh.

– Kuččumah ruadoh minulluo tuli virguniekku Svetlana Merkojeva. Minä rubein sellittämäh, ku en ole hormeisteru, olen teoretiekku, opastan muuzikkuteouriedu, muuzikkukirjalližuttu, fortepianuo. A minule vastah: “Noutat tiijät – voit”. Sit kaksi kerdua nedälis minuu vedi mašinal Pyhärveh sovhouzan johtai Anton Ulič, saneli Vera Ivanova.

Minähäi kogo ruadoaijan, 47 vuottu en elänyh ni yhty päiviä ilmai mieliruadoloi, ei olluh ni päiviä, konzu minä kedälienne en johtanuh. En tiijä, kuibo ehtin kaikkie.
Vera Ivanova

Vuvvennu 1977 Vera Jakovlevna meni miehele da tahtoi lähtie elämäh Suojärven piirih, kus meččyzavodal sai ruavon Vitalii-ukko. Ga hyviä  muuzikkuspetsialistua ei piästetty Priäžän piirispäi. Molodoloile annettih fatieru Pyhärves, kunne hyö jiädih elämäh kymmenekse vuvvekse.

– Minuu Pyhärves kai rahvas jo tiettih, sendäh ku olen rodivuinnuh täh kyläh. Kunnivos piettih minun vahnembiigi, muamo ruadoi veterenuaruferšalinnu, tuatto – kolhouzan piälikönny, saneli Vera.

Pyhärves Vera ruadoi Priäžän lapsienmuuzikkuškolan johtajannu. Sie eläjes naine loppi Petroskoin pedagougizen instituutan filolougien ozaston. Paiči ruaduo muuzikkuškolas Vera Ivanova opasti muuzikkua školas dai päivykois, johti miehien horua da kahten naizen vokualujoukkuo, yhtyigi Pyhärven vokualusoittimien ansamblih.

Vuozien mendyy Veralluo uvvessah tuli silloine linnanjohtajan sijahine Svetlana Merkojeva da ministru Oleg Strelkov, kuduat kučuttih ruadoh Priäžäh. Priäžäs perehele annettih fatieru vaste nostetus talois, Vera enzimäzenny Priäžäs sai avaimet. Muga Vera Jakovlevna rubei Priäžän kul’tuurutaloin johtai, sit virras häi ruadoi kaksi vuottu. Sit naine lähti lapsiensuandulomale da sen loppiettuu häi lähti ruadamah Priäžän muuzikkuškolah.

Kevätkuus 1991 Vera Jakovlevna rubei piirin administratsien Kul’tuuruozaston johtajakse da ruadoi sie 17 vuottu. Kul’tuurualal Vera Jakovlevna on jo ruadanuh 47 vuottu. 

Kul’tuurutaloi buite oma kodi

Vera Jakovlevna on kiinnostunnuh oman čupun da Priäžän kul’tuurutaloin histourieh. Tänävuon Priäžän luomisruavon da joudoaijan keskuksele, endizele kul’tuurutaloile täydyy 75 vuottu.

– Priäžän kul’tuurutaloi nostettih vuvvennu 1931, ga konzu suomelazet ymbäröittih kylä, taloi paltettih. Uvvessah nostamah kul’tuurutaloidu rahvas ruvettih voinan jälles vuvvennu 1945 da avattih vuvven peräs. Minul on palaine lehtie, kus on kirjutettu, ku rahvahallizeh rakendusruadoloih tuli läs sadua hengie. Pahakse mielekse, enzimäzen rakenduksen fotokuvii ei ole, saneli Vera Ivanova.

Nygyaigaine kul’tuurutaloi avattih jo vuvvennu 1974. Vahnas kluubas jäi vaiku puukujo, kudai vedi sen veriäh. Kul’tuurutaloin vuozipäiväkse Vera Ivanovna sijoittau internettah tieduo laitoksen ruadajis da johtajis.

Nygöi Vera Ivanova ruadau Luomisruavon da joudoaijan keskukses puolel palkal da johtau vai Randaine-ansamblii. Pagizijal naizel on igävy istuo kois.

– Minähäi kogo ruadoaijan, 47 vuottu en elänyh ni yhty päiviä ilmai mieliruadoloi, ei olluh ni päiviä, konzu minä kedälienne en johtanuh. En tiijä, kuibo ehtin kaikkie, kummeksiu Vera Ivanova.

Tänävuon Randaine-joukole täydyy 15 vuottu. Vera Ivanova johtau horua jo kaheksattu vuottu. Nygöi pajattajat kävväh repetitsieloih kaksi kerdua nedälis, kaikkiedah joukos on 11 hengie. Sygyzyl ansambli kaččou pidiä vuozipäivykonsertu. 

Oma randu

– Tuatan nostetule koile tänävuon täydyy jo 60 vuottu, tuattohäi tänävuon olis täyttänyh 100 vuottu. Joga vuottu 9. oraskuudu – tuatan kuolendupiän – kogo pereh kerävyy meijän kodih. Pereh minul on suuri – 32 hengie. Konzu on hyvä siä, kerävymmö pihale, saneli Vera.

Joga vuottu heinykuun 15. päivänny Veran omahizienke kävyy Palatesjärveh, kus elettih Veran tuatto da tuatan pereh.

– Tuatto oli rodivunnuh Prokkih, ga sit pereh muuttihes lähälolijah Palatesjärveh, kunne died’oi nosti koin. Endizen kylän kohtas jo ei ole taloloi, ga on lehtimeččy da kalmoi, kus virutah minun rodn’at. Palatesjärveh tulduu niitämmö heinät, panemmo hurstit da pajoloinke istummo-huogavummo. Kylvemmö kezoidu järvilöisgi, niidy on kaksi: ylähäzes järves voibi suaja vaskivärine haugi, alahazes – vihanduvärine, sellitti Vera Ivanova.

Vera on kinnostunnuh oman suvun histourieh da yhtes sizärienke luadi perehen sugupuun, kus on rodn’ua tuatan tuatas algajen. Moine sugupuu, kuduan piirusti taidoilii, on ruokos jogahizen sizären kois.

– Linnas eliä nikonzu en tahtonuh. Olen ylen väzynyh linnas. Minul pidäy, ku vezi olis rinnal dai meččy. Olen hyväs mieles, ku bunukatgi eletäh Čalnas, kuuzikos. Son’a da Savelii -vunukat suvaijah Priäžänjärvie, tullah mielihyväl minulluo, löyhkäy Vera Ivanova. 




ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Tundištadas rahvahanke kelen abul
Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedran  ezmäižen kursan openikad jagasoiš ičeze meletusil, mikš hö opendusen täht valičiba vepsän kel’t.
Karjalan Sanomat
Vuottovaara panee juoksijat koetukselle
Yli tuhat juoksijaa tulee Karjalaan osallistumaan Vottovaara mountain race -maastojuoksukilpailuihin. Osa kilpailijoista saapuu Karjalaan tilausjunalla.
Oma Mua
Netälin loppuo etnotyylissä voipi viettyä Vienašša
“Kuokan kolkkajaiset” on perintehellini šyyšpruasniekka Vienan Karjalan kylissä. Arhippa Perttusen šiätijön Yhteinen Viena -projektin rajoissa Vuokkiniemeššä piettih netälinloppuo etnotyylissä.
Karjalan Sanomat
Katsomo täynnä yleisöä
Jo kolmannen kerran Kostamuksessa pidetään katuelokuvan festivaali. Kaupunkilaisten kiinnostus on suuri.
Oma Mua
Pohjosešta on tullun šuvini värihyökkäyš
Mimmosie ollah pohjoset värit? Ollahko ne hualeita, rauhallisie? Projekti “Pohjoni šuunta. Värihyökkäyš” muuttau niitä luuloja.
Karjalan Sanomat
Uusi suomen kielen viikko ovella
Teemaviikko lisää kiinnostusta suomen kieleen ja vahvistaa kielen merkitystä Venäjän Karjalassa. Kulttuuritoimijoita Suomesta on myös mukana.
Oma Mua
Perindölline kandelehel soitandu Karjalas
Tutkijoin kiinnostuksel soitindu kohtah on jo läs kahtusadua vuottu, yhtelläh tässäh on vie äijy kyzymysty, kudamat koskietah kandelehen soitandualovehtu, sen rakendehen eričyksii da puaksuh erotah jo olemas olijois mielis kandeleheh nähte.
Oma Mua
“Pidäy olla vessel da maltua paista lapsienke”
Oksana Serebr’annikova piäl 20 vuottu opastau karjalua školas Veškelykses. Häi pidäygi karjalan kielen kursit da mielihyväl yhtyy kul’tuuru- da sportupidoloih kyläs.
Karjalan Sanomat
Lumivaaran kirkosta luostarin pääkohde
Lahdenpohjan piirin upea luterilainen kirkko kaipaa restaurointia ja ylläpitoa. Kirkon tueksi on päätetty perustaa Venäjän ensimmäinen luterilainen luostari.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль