Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan

Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan

Marina Tolstyh
03.08.2022
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Useimmiten risteilyalukset saapuvat Valamon ja Kižin saarille sekä Petroskoin satamaan. Kuvassa risteilyalus lähellä Kižin saarta. Kuva: Igor Georgijevski
Useimmiten risteilyalukset saapuvat Valamon ja Kižin saarille sekä Petroskoin satamaan. Kuvassa risteilyalus lähellä Kižin saarta. Kuva: Igor Georgijevski

Petroskoilaisen Olga Nazarovan johtama matkatoimisto on yksi matkatoimistoista, jotka palvelevat Karjalaan tulevia risteilymatkustajia.

Useimmiten risteilyalukset saapuvat Valamon ja Kižin saarille sekä Petroskoin satamaan. Petroskoissa risteilymatkailijat viipyvät tavallisesti viisi kuusi tuntia ja joskus myös pidempään.

— Tarjoamme matkailijoille opastettuja kiertoajeluja Petroskoissa sekä ryhmämatkoja Kivatsun vesiputoukselle, Martsalnyje vody -parantolan lähteille, Hirvas-nimiseen tulivuoripuistoon ja muihin suhteellisen lähellä Petroskoita sijaitseviin nähtävyyskohteisiin, Nazarova kertoo.

Karjalan matkailuhallinnon mukaan kesän aikana Karjalaan odotetaan noin 104 risteilyalusta ja yli 20 000 risteilymatkailijaa.

— Viime vuonna Karjalassa vieraili kaikkiaan 86 risteilyalusta, joissa oli 17 500 turistia, matkailuhallinnon tiedotteesta lukee.

Tiedotteen mukaan koronarajoitukset ovat tietysti vaikuttaneet matkailumarkkinoihin, mutta nyt kiinnostus risteilyjä kohtaan kasvaa uudestaan.

Kesän aikana odotetaan Karjalaan noin 104 risteilylaivaa ja yli 20 000 risteilymatkailijaa.
Karjalan tasavallan matkailuhallinto

Johtaja Nazarova sanoo, että hänen matkatoimistonsa on valmistautunut hyvin tämän vuoden matkailukauteen ja siihen, että Karjalassa käy paljon turisteja. Hänellä ei ole ainakaan ongelmia löytää ryhmille oppaita tai vuokrata turistibusseja. Näistä asioista hän on sopinut paljon etukäteen.  

Nazarova myöntää kuitenkin, että isojen turistibussien pula on vaikeuttanut ja hidastanut matkatoimistojen toimintaa. Esimerkiksi matkatoimistot eivät voi järjestää isoille ryhmille lisää päivämatkoja Petroskoista, koska kaikki isot bussit on kesällä aina varattu.

Tämän yhteydessä johtaja muistelee neuvostoaikoja, jolloin matkatoimisto voi vuokrata isoja busseja paikalliselta valtion linja-autolaitokselta.

Turistibussien pulasta on kärsinyt myös Kontupohjassa toimiva matkailuyritys. Sen pääjohtaja Aleksandr Koroljov sanoo, että vaikka yrityksellä on kuusi bussia ja ne eivät kesällä riitä. Ongelma tuntuu suurelta erittäin silloin, kun Karjalaan saapuu samanaikaisesti monta risteilyalusta.

— Jo muutaman vuoden ajan matkailuyritys on järjestänyt kiertoajeluja myös Pietarista vuokraamilla busseilla. Ne kulkevat Karjalassa koko kesän, Koroljov lisää.

Turistibussien pula tuntuu eniten silloin, kun Karjalaan saapuu samanaikaisesti monta risteilylaivaa.
Aleksandr Koroljov, kontupohjalaisen matkailuyrityksen pääjohtaja

Koroljovin johtama matkailuyritys tarjoaa risteilymatkustajille opastettuja kierroksia muun muassa Belomorskin ja Äänisniemen kalliopiirroksille sekä Karhumäen ja Kontupohjan piirien nähtävyyskohteisiin.

— Yllätyksenä on se, että risteilymatkustajat haluavat käydä uudestaan Kontupohjassa huolimatta siitä, ettei kaupungissa ole enää vanhaa Uspenskin puukirkkoa, Korojov havaitsee.

Turisteja houkuttelevat Kontupohjaan karjalanpiirakkojen, amulettien ja kanteleensoiton työpajat.

— Jotkut turistit valitsevat Kivatsun-matkan sijasta Kontupohjan-kierroksen, Koroljov sanoo.

Petroskoissa risteilymatkustajaryhmille tarjotaan opastettuja kierroksia Karjalan kansallismuseossa ja taidemuseossa sekä Kantele-talossa. Koroljovin mielestä Petroskoissa voisi tarjota turisteille laajempaa ohjelmatarjontaa, jos risteilyalukset viipyisivät satamassa nykyistä pidempään.

— Silloin ehdimme käyttää matkailijoita myös upeassa Petroskoin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa tai jopa Vuottovaran luonnonpuistossa, Koroljev sanoo. 

Risteilymatkustajat arvostavat luontoa ja puuarkkitehtuuria

Kižin ulkoilmamuseon tiedotuspalvelun päällikkö Dmitri Djugai sanoo, että risteilyalukset saapuvat tänä vuonna Kižin saarelle useammin kuin vuosi sitten. Kuitenkin risteilymatkustajia on tänä vuonna vähemmän kuin ennen koronavuosia.

— Kahden viime vuoden aikana risteilymatkustajia kävi saarella harvemmin kuin ennen epidemiaa. Tänä vuonna heidän määränsä on vähennyt pakotteiden takia. Aiemmin suuri osa risteilymatkustajista oli ulkomaalaisia, Djugai kertoo.

— Turisteja käy tänä kesänä Kižillä enemmän kuin pandemian aikana, hän lisää.

Matkatoimioston johtaja Olga Nazarova on sitä mieltä, että tämän kesän matkailu on Karjalassa jopa vilkkaampi kuin koronapandemiaa edeltäneenä vuonna.

— Matkailijat istuivat kotona kaksi vuotta, ja nyt he voivat päästä pois kaupungeistaan ja lomailla vapaasti maskeja käyttämättä, Nazarova iloitsee.

Hänen mukaansa luonto ja vanha puuarkkitehtuuri houkuttelevat turisteja Karjalaan. Petroskoissa he arvostavat erityisesti kaupungin vihreyttä ja puhtautta.

— Karjalan alue on tarkoitettu nimenomaan lomailuun, Nazarova painottaa.

Hän jakaa turisteille myös ruokakarttoja, joihin on merkitty Karjalan alkuperäiskansojen kansallisruokia tarjoavia ravintoloita ja kahviloita. Kartta on tehty kansainvälisen Kalitka-hankkeen aikana. Nazarova oli hankkeen matkailualan ekspertti.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Oma Mua
Karjalan kieli rodih nägyvis Veškelykses
Järven randu -projektan aigua Veškelyksen kyläh on azetettu kylän da kyläkunnan ven’an- da karjalankielizet kartat, viittehet da uuliččoin nimilaudazet.
Oma Mua
Tatjana Jaškovan perintyö esillä näyttelyissä
Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšešša ativoijah näyttelyt “Kuvadka. Onnie tuoja kukla” ta “Joka paikašša omašša kruutašša”. Ne tultih Kalevalah Petroskoin Kiži-musejon varaštoista.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль