Resurssit, kumpasie on tärkietä toteuttua

Resurssit, kumpasie on tärkietä toteuttua

Alevtina Lesonen
11.02.2022
Karjalaisen liikkehen aktivistit ta paikallisen ičehallitukšen etuštajat tašavallan eri piirilöistä otettih ošua seminarih Koštamukšešša. Šitä vietettih Karjala – kanšojen joukko -projektin rajoissa.
Seminarin ošanottajat tašavallan eri piirilöistä šekä Hete-folklorikollektiivin artistat Koštamukšen keškuškirjašton šalissa, missä toimiu Vitalii Dobrininin töijen näyttely. Kuva: Aleksandra Lesonen
Seminarin ošanottajat tašavallan eri piirilöistä šekä Hete-folklorikollektiivin artistat Koštamukšen keškuškirjašton šalissa, missä toimiu Vitalii Dobrininin töijen näyttely. Kuva: Aleksandra Lesonen

Karjala – kanšojen joukko -projektin rajoissa tuiskukuun alušša Koštamukšešša piettih seminari. Šiih otettih ošua Karjalaisen liikkehen aktivistit ta paikallisen ičehallitukšen etuštajat tašavallan eri piirilöistä. 

Karjalaisien IX kerähmön valtuutettujen neuvošton johtaja Raisa Samodajeva luati šujuvan Karjalaisien runojen vuuvven yhtehvevot. Lisäkši hiän pakasi vuotena 2020 hyväkšytyn tiekartan toteuttamisešta. Valitettavašti erähät paikannimet viittehissä on kirjutettu viärin. Jotta korjata virheitä pitäy kiäntyö Venäjän Federatijon RosRejestrin puoleh. Venäjän tietoakatemijan Karjalan tietokeškukšen spesialistit omissetah istorijallisešti tovissettuja asiepaperija ta lisätäh muutokšie teijen perušremontin aikana. Kačeltih Karjalan piämiehen Artur Parfenčikovin miäräyštä luvettelošta karjalaisista perintehellisistä elinpaikoista Karjalan tašavallašša. 

Karjalan kielen virallisen statussin kyšymyš on vielä yhtä ajankohtani tašavallašša. Raisa Vasiljevna kuuluu työjoukkoh, kumpani vaštuau muutokšien lisyämiseštä Karjalan tašavallan perušlakih, ka niitä muutokšie hyväkšytäh lakienluajintakokoukšen deputatit ta karjalaiset tarvitah heijän kannatušta. 

– Vuuvvešta vuoteh ekologini tilanneh vuatiu enemmän huomijuo. Aktualisimpina aiheina ollah harraššuškalanpyynti, lohen kašvatuš, jätelajittelu. Karjalašša lohitaloukšien kartta on tosi luaja. Tietyšti, ne talouvet luuvvah työpaikkoja, ka mimmosen hinnan makšamma? Puhaš vesi on arvo kaikilla šukupolvilla, ka jo nykyjäh emmä voi juuvva šitä vesistöistä, šano Raisa Samodajeva. 

Lohen kašvatuš voipi olla ympäristöyštävällini, ka pitäy šijottua rahua kalan pivon ta vejen puhissukšen nykyaikasih keinoloih. Raisa Samodajeva myönti Viena-šeuran ošallistujalla Anna Nikandrovalla kiitoškirjasen avušta ympäristöšuojelušša. 

Vuuvvešta vuoteh ekologini tilanneh vuatiu enemmän huomijuo. Aktualisimpina aiheina ollah harraššuškalanpyynti, lohen kašvatuš, jätelajittelu. Karjalašša lohitaloukšien kartta on tosi luaja. Tietyšti, ne talouvet luuvvah työpaikkoja, ka mimmosen hinnan makšamma?
Raisa Samodajeva, Karjalaisien IX kerähmön valtuutettujen neuvošton johtaja

Karjalaisen kultuurin Viena-šeuran johtaja, karjalaisien IX kerähmön valtuutettu Ol’ga Remšu kerto, mitein šeura šäilyttäy ta popularisoiččou karjalaista kulttuurie Koštamukšen piirissä. “Vienan” ošallistujat kannatetah karjalan kielen šäilyttämistä ta šen opaštamista kaupunkin päiväkotiloissa ta kouluissa. Tulokšekkahan ruavon anšijošta 1. lysejon 3 B-luokašša šujuvašti opaššutah karjalan kieltä, kumpani on liitetty perušopaššušohjelmah. Valinnaisainehena karjalan kieltä opaššetah Juakko Rugojevilla nimitetyššä 1. koulušša. Jotta eistyä karjalan kieltä ta perintehie vuotena 2021 Viena-šeura perušti Orvokki-kuklateatterin. Näytelmie valmissetah šuomen, karjalan ta venäjän kielellä. 

Priäžän kaupunkikunnan neuvošton johtaja, karjalaisien IX kerähmön valtuutettujen neuvošton presidiumin jäšen Tatjana Izotova kerto alovehellisista kyläkunnista. Tällä alalla ieššä on Puudožin piiri. 

– Alovehelliset kyläkunnat alettih aktiivisešti kehittyö vuuvvešta 2017. Eniten kyšytty šuunta on alovehien kunnoštamini. Šemmoni ičehallituš antau eläjillä mahollisuon ilmottua tärkieštä proplemašta, järještyä yhtehistä työtä ta ratkaissa šitä. Lisäkši šemmosista aktivistiloista muuvvoššutah reservit deputattikuntua varoin. Alovehelliset kyläkunnat autetah alovehien kehityštä ta annetah mahollisuš käyttyä omie kykyjä, piätti Tatjana Nikolajevna.

Karjalan tašavallan piämiehen granttišiätijön johtaja Jekaterina Isakova šelitti, mitein kanšalaisjärještö voipi šuaha kannatušta tašavallan piämiehen kilpailujen rajoissa. Kanšalaisjärještöt voijah šuaha rahavaroja tärkeih aseih kirjuttamalla projektianomukšie kilpailuh. Projektien piätarkotukšena voit olla kylän tahi piirin kehityš. 

“Vienan” ošallistujat kannatetah karjalan kielen šäilyttämistä ta šen opaštamista kaupunkin päiväkotiloissa ta kouluissa. Tulokšekkahan ruavon anšijošta 1. lysejon 3 B-luokašša šujuvašti opaššutah karjalan kieltä, kumpani on liitetty perušopaššušohjelmah.
Ol’ga Remšu, Karjalaisen kultuurin Viena-šeuran johtaja

Iltapäivällä seminarin ošallistujat keräyvyttih pyörieh stolah “Toteutamma Karjalan tašavallan karjalaisien IX kerähmön piätökšie”. Šen vetäjänä oli neuvošton presidiumin jäšen Inga Gurilova. Tilaisuošša kačeltih kerähmön viettämisen muotuo ta šen sosialistatussie tašavallan yhteiskunnallisešša elämäššä. IX kerähmön valtuutetut Karjalan eri piirilöistä kerrottih omista šuavutukšista ta rauhattomuošta ympäri karjalan kielen ta kulttuuriperintehien šäilyttämistä omissa kylissä. 

Illan lopušša piirin vierahie šyväimellisyöllä otettih vaštah Koštamukšen keškuškirjaštošša. Kanšallini Hete-folklorikollektiivi valmisti ihanan karjalaisen ohjelman lauluineh, tanššiloineh ta kisoineh. Tilaisutta vietettih šalissa, missä toimiu Karjalan kanšantaiteilijan Vitalii Dobrininin töijen näyttely. 

Seminari uuvveštah muissutti, jotta myö elämmä tašavallašša, kumpasella on omie rikkahie etno-, kieli- ta turistimahollisukšie. Karjalan kieltä ta kulttuurie pitäy šäilyttyä joka päivä. Myö omissamma ainutluatuista ta voimakašta resurssie. Eläjien ta hallintoelimien on käytettävä šitä asiellisešti alovehen kehitykšen hyväkši. Šamah aikah ei kannata kieltyä, jotta Karjala on monikanšallini tašavalta. Još myö autamma toini toista ta otamma huomijoh toisien hyötyjä, ni še auttau meitä ruatua šopusašti ta tulokšellisešti. 

ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль