Restauroijista ei pulaa lähivuosina

Restauroijista ei pulaa lähivuosina

Anna Umberg
10.09.2020
Petroskoin valtionyliopistossa on avattu uusi restauroinnin maisteriohjelma. Yhdeksän tulevaa maisteria aloitti opinnot viime viikolla.
Tulevat maisterit tutustuvat nyt arvokkaisiin puurakennuksiin Kižin saarella. Kuva: Kižin museo
Tulevat maisterit tutustuvat nyt arvokkaisiin puurakennuksiin Kižin saarella. Kuva: Kižin museo

Petroskoin valtionyliopiston metsä-, kaivos- ja rakennusteollisuuden instituutti on käynnistänyt tänä syksynä restauroinnin maisterikoulutuksen. Sen tarpeellisuudesta puhuttiin vielä kolme vuotta sitten.

— Metsä-, kaivos- ja rakennusteollisuuden instituutissa avattiin vuonna 2017 UNESCO-laitos, joka keskittyy puurakennusten tutkimiseen ja säilyttämiseen. Siitä ajasta olemme haaveilleet maisteriohjelmasta, Petroskoin valtionyliopiston vararehtori Konstantin Tarasov kertoo.  

— Restauroijista on pulaa sekä Karjalassa että Venäjän muilla alueilla. Siksi kysyntää on nyt erityisesti restaurointialan asiantuntijoista, Tarasov jatkaa.

Maisteriohjelma kestää kaksi kalenterivuotta. Tutkinto antaa valmiudet työskennellä restauroijina.

— Sen lisäksi he voivat työskennellä myös konservoijina ja muina asiantuntijoina rakennusperinnön säilyttämisen alalla. Rakennusperinnön säilyttäminen on globaali ongelma Venäjällä ja koko maailmassa, Kižin museon alaisen Venäjän puuarkkitehtuurin säilyttämisen keskuksen järjestelyosaston päällikkö Ksenia Kuznetsova sanoo. 

Restauroijista on pulaa sekä Karjalassa että Venäjän muilla alueilla.
Konstantin Tarasov, Petroskoin valtionyliopiston vararehtori

Instituutti on hyväksynyt tälle vuodelle restauroinnin maisteriohjelmaan kymmenen aloituspaikkaa, joista viisi on ilmaisia. 

Uusi maisteriohjelma houkutteli runsaasti hakijoita. Paikoista käytiin kovaa kilpailua. Valinta tehtiin haastattelupisteiden perusteella. Tuloksena ryhmään hyväksyttiin yhdeksän henkilöä. 

Tulevien maisterien joukossa on metsä-, kaivos- ja rakennusteollisuuden instituutista sekä muista instituuteista valmistuneita. Opiskelijoiden ryhmässä on myös Kižin museon asiantuntijoita. Yksi opiskelija tuli Moskovasta. Hän on Yhteinen asia -järjestön jäsen. Sen jäsenet kunnostavat vapaaehtoisesti puukirkkoja ympäri Venäjää. 

Historian instituutista valmistunut Aleksandr Tihonov on yksi niistä yhdeksästä opiskelijasta, jotka aloittivat tänä syksynä opinnot maisteriohjelmassa. Hän selittää halunsa oppia restaurointia näin:

— Historialliset muistomerkit houkuttelevat minua. Minä haluan pidentää puurakennusten elämää, Tihonov kertoo. 

Rakennusperinnön säilyttäminen on globaali ongelma Venäjällä ja koko maailmassa.
Ksenia Kuznetsova, Venäjän puuarkkitehtuurin säilyttämisen keskuksen järjestelyosaston päällikkö

Maisteriohjelman aiheena on Restaurointi ja puurakennuksen soveltaminen nykykäyttöön. Rakennusrestauroijat ja arkkitehdit joutuvat työssään pohtimaan myös nykykäytön vaatimuksia. Heidän täytyy suunnitella historiallisen rakennuksen henkeen sopivaa, mutta silti modernia sisustusta.

Maisterikoulutukseen sisältyy teorialuentoja ja käytännön työtä Petroskoissa, Kižin saarella ja muissa paikoissa. 

Instituutti toteuttaa koulutuksen yhteistyössä UNESCO-laitoksen ja Kižin museon alaisen Venäjän puuarkkitehtuurin säilyttämisen keskuksen kanssa. 

— Opettajina toimivat puuarkkitehtuurin säilyttämisen keskuksen asiantuntijat, Petroskoin yliopiston opettajat ja kutsutut ammattilaiset Venäjältä ja ulkomailta, Kuznetsova sanoo.

Opiskelun aikana tulevat maisterit käyvät Karjalan kiinnostavimmissa puurakennuksissa. Karjalan tasavallassa on yli 2 000 arvokasta puurakennusta.

Opiskelijat kävivät harjoittelemassa jo Kinnermäen kylässä. Sitten he lähtivät Kižin saarelle tutustumaan arvokkaisiin puurakennuksiin. 

Kižin saarella on nykyään lähes 80 puurakennusta. Ulkoilmamuseon vanhimmat hirsirakennuksista ovat 1600-luvun lopulta.

— Useat puurakennukset tarvitsevat peruskorjausta, Kuznetsova korostaa. 

Hänen mukaansa maisteriohjelman perustaminen on hyvä tapa ratkaista ongelma. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль