”Randaine” kerazi sebranikoid

”Randaine” kerazi sebranikoid

Darja Švecova
19.03.2020
”Randaine”-pajosebr kerazi sebranikoid, tutabid ristituid da Vepsän kul’tursebran ezmäižid aktivistoid, miše johtutada, kut zavodihe sebran elo da muštelta Alevtina Andrejevad. Praznakale anttihe nimi ”Hobedaižed voded”.

Hobedaižed voded. Foto: Darja Svecova
Hobedaižed voded. Foto: Darja Svecova

2019 voden lopus Rahvahaližes kul’turkeskuses oli tehtud ”Hobedaižed voded”- praznik. ”Randaine”-pajosebr kerazi sebranikoid, tutabid ristituid da Vepsän kul’tursebran ezmäižid aktivistoid, miše johtutada, kut zavodihe sebran elo da muštelta Alevtina Andrejevad.

Vepsläine ”Randaine”-pajosebr jo enamb 15 vot lahjoičeb kaikile ičeze čomid pajoid. Kaikuččel praznikal voib kulištada heiden heledoid änid da kacta, kut hö ezineba ristituiden täht. Nece pajosebr om tehtud 2003. vodel. Sen tegijad oma Vepsän kul’tursebran aktivižed mehed. Niiden keskes oma L’udmila Aleksejeva, Svetlana Pl’uhina, Nina Nazarova i toižed. Hö tahtoiba, miše  rahvahal oliži voimuz pajatada pajoid kodikelel, pagišta toine toiženke da löuta üks’hengid neciš tärktas rados. 

Necil päiväl ezmäižed Vepsän kul’tursebran aktivistad, sebran pajanikad, läheližed ristitud da adivod mänetiba aigad ühtes, johtutiba ristituid, ked zavodiba Vepsän kul’tursebran radod 30 vot tagaze da kuliba čomid pajoid vepsän, karjalan da venän kelel. Vastusele tuli ezmäine-ki pajosebran ohjandai Lidia Petrovna Oleševa, kodikelen opendai da muzikan tegii. Hän iče kirjuti muzikad da kändi pajoid vepsän kel’he pajosebran täht. 

”Randaižen” pajoiš eläba muštlosed kodiman da laps’aigan polhe.

”Randaižen” hüvän sebranikan oli  Alevtina Ivanovna Andrejeva, tutab äjile vepsläine runoilii da radiopaginoiden vedäi. Jo amu händast ei ole meidenke, no hän eläb meiden südäimiš da ičeze runoiš. Tradicijan möto tal’vkun augitišes ”Randaine”-pajosebr  pidäb  Alevtina Ivanovna Andrejevan muštpäiväd. Alevtina Anderejeva läksi elospäi 7. tal’vkud 2001. vodel. ”Hobedaižed voded”-praznikale tuliba  Alevtina Anderejevan läheližed ristitud, miše ühtes johtutada händast. Jo laps’aigas Alevtina Inavovnal oli ristituid, kudambad kaiken oliba hänen elos da tugeziba händast. Üks’ niišpäi om Svetlana Savkina. Hän sanub, miše hänen tädi Alevtina oli kuti mamoi da sizar hänen täht. Hö laps’aigaspäi oliba ühtes da abutiba toine toižele. Hüvä Alevtina Andrejevan sebranik L’udmila Mozensova lugi adivoile Alevtinan kirjutesid. Heiden  sebruz’ zavodihe jo päivkodiš i jatksihe kogonaižen elon. ”Randaine”-pajosebran pajanikad sanuba, miše vauged mušt Alevtina  Andrejevan polhe eläškandeb südäimiš igän. Ved’ Alevtina Ivanovna oli todesižen Vepsän man tütren, sündui vepsläižehe külähä, Šoutjärvehe, kus endevanhoiš aigoišpäi pagištihe vepsäks da tedihe rahvahan veroid. Hän tegiži völ enamba vepsän rahvahan täht, no ei ehtind...

”Randaine”-pajosebras kerazihe äi lahjakahid da sur’südäimeližid ristituid. Hö oma eri-igäižed, heil oma erižed eloradod, no taht kaita vepsän rahvahan kul’turad da kel’t ühtenzoitab heid.  Kaik pajanikad ühtes oma kuti üks’ sur’ kanz. ”Randaine”-pajosebr äjan andab pajanikoile-ki. Hö ei voigoi kuvitelda ičeze elod pajota. Neniš pajoiš eläba heiden muštlosed kodiman da laps’aigan polhe. Kaik ”Randaine”-pajosebran pajoiden sanad tuleba ani südäimespäi i libutaba ristituiš armastust kodirandaižehe da kodikel’he. ”Hobedaižed voded”-praznik kerazi ristituid, lahjoiči kaikuččele hüväd mel’t da lämäd, a nece om kaiked tärktemb azj.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль