Rakkahuš ta kyyhkyset. Jatkuu

Rakkahuš ta kyyhkyset. Jatkuu

Valerii Sidorkin
26.06.2024
Tänä kešänä täyttyy 40 vuotta šiitä, kun Neuvoštoliiton elokuvateatteriloissa näytettih Vladimir Men’šovin tunnettu ta rahvahan heti tykkyämä Rakkahuš ta kyyhkyset -filmi. Melkein kaikki kuvaukšet mäntih Karhumäješšä ta piirin Pinduši-pos’olkašša.
Rakkahuš ta kyyhkyset -filmin kuvaukšien paikalla. Kuva: Jelena Maloduševa
Rakkahuš ta kyyhkyset -filmin kuvaukšien paikalla. Kuva: Jelena Maloduševa

Eri vuosina miun onnistu käyvä Piiterissä luovissa tapaumisissa kulttielokuvan piäroolien esittäjien Sergei Jurskin ta Aleksandr Mihailovin kera. Konša tapuamisien lopušša kyšyin heiltä, muissettihko hyö kuvaukšie Karhumäješšä, näyttelijien nävöt kirkaššuttih, hyö eläyvyttih ta yhenmoisešti vaššattih:

— Mitein voipi unohtua niitä? Šemmoset asiet jiähäh muistih ijäkši!

Monta kertua ollešša Karhumäješšä meinasin käyvä filmin piäkuvaukšien paikalla, Kuz’akinin talon luokše, ka ei onnistun. I vot tuanoin vuottamatta veteli. Jouvuttuo erähän šähköveturinajajan taloh tiijuštelin häneltä oliko Kuz’akinin talo loittona. Šelvisi, jotta ei, ta myö läksimä šinne.

Lähellä Nižn’aja-kavulla olijua taluo tapasima šen nykysen omistajan vanhempie. Talon omistajana on entini lämpöveturin- ta šähköveturinajaja Jevgenii Šul’ga. Šuatuo tietyä mintäh myö tulima, hänen vanhemmat piäššettih meijät pihah ta šelitettih, jotta šiinä Jevgenii šahuau halkuo. Omistaja näki meijät, lopetti työn ta myö alkoma jutella:

— Konša kuvattih “Rakkahutta ta kyyhkysie”, mie perehen kera elin toisešša paikašša. Šattu niin, jotta ilmotettih: “Tanššikentällä kuvattavua joukkokohtua varoin tarvitah paikallisie eläjie”. Näin myö Nikolai-veikkoni kera joutuma šiih joukkokohtah. Šiitä kuvat miun kera leikattih, a ne, missä on kuvattu veikkoni jiätih.

Konša kuvattih “Rakkahutta ta kyyhkysie”, ilmotettih: “Tanššikentällä kuvattavua joukkokohtua varoin tarvitah paikallisie eläjie”. Näin myö Nikolai-veikkoni kera joutuma šiih joukkokohtah.
Jevgenii Šul’ga, talon omistaja

— A mitein šie tulit tämän kuulusan talon omistajakši?

— Tämä on uuši talo. Vanha talo ajan mittah laho ta äšen palo, a šiitä tuli hylätykši. I vot 15 vuotta takaperin mie piätin oštua tämän muapalan ta rakentua uuvveštah talon kaikki rakennukšet, kumpasih on šivottu miun nuoruon muisselmat, šanelou Jevgenii Šul’ga.

Talon, kyyhkyslakan, lavon ta kylyn uuvvistamiseh mäni yli kymmenen vuotta. Ka nyt ne ollah šemmoset, mimmosina oltih kuvaukšien aikana.

— Šamoin talon viereh ašetin dekoratiivisen šillan ta kaivon, starinojen henkilöjen, eläimien ta lintujen puisie veššokšie, luajin kukkapenkeren. Nyt on mielusa kaččuo šiih kaikkih! Näin i elän, naisen kera olemma kuin starinašša! A meijän vaštapiätä eläy Nikolai-veikko, kertou meijän pakinakaveri.

— Kiušatahko teitä turistit?

— Konša tullah järješšetyt ryhmät, kumpasista tiijän etukäteh, ni tulen niijen oppahakši. A vot niin šanottujen villituristien kera oli juštih hätä! Lupua kyšymättä hyö tultih muapalalla Kumšajovelta talon luokše viejän veräjän kautti, rumašti käveltih muapalua myöten, valokuvattih taluo, kyyhkyslakkua ta omua iččie. Lopulta jouvuin lyömäh kiini šen veräjän ta luatimah uuvven pihan puolelta.

Kakši vuotta takaperin meijän luokše pisteliyty Vladimir Men’šovin tytär Julija. Hiän jäi tyytyväisekši, ka ei tykännyn tien kuntuo. Kohta šiih tuli tietekniikka ta meijän katu asfaltoitih.
Jevgenii Šul’ga, talon omistaja

Jevgenii Valerjevič ehottau aštuo talon kuistih ta šelittäy:

— Täššä miula on pieni musejo. Täššä on filmissä näytetyn ruškien mopedin ta latvijalaisen Spidola-transistorin prototyypit, vierahien lahjat. Šamoin on 40 vuotta vanha välineh, mih kylän klubien viereššä pantih elokuvailmotušlehtijä. Šen lisäkši on äijän kuvaukšien aikana luajittuja valokuvie (erähissä on kuvattu iče ohjuaja), kiitoškirjani kuvaušryhmältä.

— Nižn’aja-katu on asfaltoitu. Oliko näin ennein?

— Konša kuvattih filmie, še oli čuurutie. Kevyällä ta šykyšyllä še uuttautu. Kakši vuotta takaperin meijän luokše pisteliyty Vladimir Men’šovin tytär Julija. Hiän jäi tyytyväisekši, ka ei tykännyn tien kuntuo. Kohta šiih tuli tietekniikka ta meijän katu asfaltoitih. Šuuri passipo Julijalla! muhiu mieš.

Muapala talon ta kyyhkyslakan kera kuuluu Jevgenii Šul’gah. Alemmakši olijalla alovehella on toini omistaja. Hänen meininkin mukah šiih alettih rakentua kävelytilua näköalapaikkoineh, mistä näkyy Kumšajoki — niin šanottuo kiertoturistireittie. Ka mi lienöy mäni viärin, objekti ei ole rakennettu loppuh šuaten. A vet šuunniteltih ašettua šiih valotuš ta Rakkahuš ta kyykhyset -elokuvan lavaššukšien kopijoja. Voit olla ajan mittah še kaikki ilmeštyy šiih.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Oma Mua
Tverinkarjalua roih enämbi iänikartal
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istourien instituutan karjalan kielen da fol’klouran tutkijat ajeltih Tverin Karjalah tallendamah tverinkarjalastu paginua karjalan da vepsän kielen iänikartale pandavakse.
Karjalan Sanomat
Mansikka on kypsynyt noin viikon etuajassa
Karjalaiset marjanviljelijät ovat ryhtyneet poimimaan ensimmäisiä mansikoita, joita he myyvät suoraan tilalta tai myyntipisteissään ympäri Karjalaa.
Oma Mua
Runonlaulajien musejo täytti 40 vuotta
Runonlaulaja Marija Remšun talo eli Runonlaulajien musejo Kalevalašša täyttäy tänä vuotena 40 vuotta. Musejo avasi oveh 17. kešäkuuta vuotena 1984.
Karjalan Sanomat
Ihmissuhdedraama koukuttaa
Karjalan kansallisen teatterin näyttelijöitä voi nyt nähdä Ainut mahdollisuus kolmelle -televisiosarjassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль