Raakamaitoa Petroskoin liepeiltä

Raakamaitoa Petroskoin liepeiltä

Oleg Gerasjuk
12.08.2020
Karjalan tasavallan ikäinen lypsykarjatila on jälleen toimeentulevien joukossa. Laitosta on viitisen vuotta johtanut tasavallan entinen maatalousministeri.
Grigori Manuilov on johtanut Zaitsevin lypsykarjatilaa vuoden 2015 loppupuolelta lähtien. Opiskeluvuosinaan hän oli samalla tilalla työharjoittelussa. Kuva: Oleg Gerasjuk
Grigori Manuilov on johtanut Zaitsevin lypsykarjatilaa vuoden 2015 loppupuolelta lähtien. Opiskeluvuosinaan hän oli samalla tilalla työharjoittelussa. Kuva: Oleg Gerasjuk

Zaitsevin lypsykarjatila täytti helmikuussa sata vuotta, mutta juhlatilaisuudet jouduttiin siirtämään syksylle koronaviruspandemian vuoksi. Vuosisadan aikana tilalla oli sekä nousuja että laskuja, joista viimeinen päättyi vuonna 2015. Silloin karjatila selvisi lähes kaksi vuotta kestäneestä konkurssista ja keskittyi heti lypsykarjan tervehdyttämiseen.

— Utaretulehduksien hoito on kestänyt neljä vuotta. Silloin tilalla ei ollut sen tärkeämpiä asioita kuin parantaa se lypsylehmien yleisin sairaus. Ongelma ratkaistiin, kun tilalle tuli uusia eläinlääkäreitä. Maidontuotanto on silti kasvanut viidessä vuodessa 15 prosenttia lamaan edeltävään kauteen verrattuna, Zaitsevin lypsykarjatilan johtaja Grigori Manuilov kertoo.

Manuilov oli tasavallan maatalousministerinä yli kuusi vuotta ja erosi virastaan vuonna 2015. Lypsykarjatilan 1990-luvulta lähtien omistanut Petroskoin meijeri palkkasi entisen ministerin johtajaksi vuoden 2015 lopulla.

Vanhat navettarakennukset kunnostettiin muutama vuosi sitten. Nyt elukat ovat navetoissa vapaina ilman liekaa.

Nyt karjatilalla on yhteensä 1 150 elukkaa, joista lypsylehmiä on 470. Niiden luku on lisääntynyt viidessä vuodessa viidelläkymmenellä.

— Maaidontuotanto on vastaavasti kasvanut 15 prosenttia viiden vuoden takaisesta ajasta. Lehmäkohtainen vuotuinen maidontuotos oli edellisvuonna 7 686 kiloa tai 522 kiloa enemmän kuin viisi vuotta sitten, Manuilov valaisee.

Johtajan mukaan karjatilalla olevat ongelmat ovat olleet tyypillisiä useille maitotiloille ja karjanhoitajille. Vanhat navettarakennukset kunnostettiin muutama vuosi sitten. Nyt elukat ovat navetoissa vapaina ilman liekaa.

— Karjatila hankki uudet De Laval -lypsykoneet vuonna 2005, mutta elukoiden olot jäivät silloin entisiksi. Se vaikutti erittäin kielteisesti nautakarjan terveyteen. Tästä lähtien nautakarjan pääluku tulee kasvamaan vuosittain vähintään kolmellakymmenellä. Zaitsevin tila sai vuonna 2016 rotukarjatilan statuksen, Manuilov kertoo.

Johtajan mukaan lypsykarjatila on myynyt vuosittain 15—40 hiehoa Karjalan ulkopuolelle. Ostajia on käynyt maan etelä- ja keskiosista. Petroskoin meijeri aikoo lisätä maidontuotantoa Suojussa ja rakentaa taajamaan suuren maitotilan.


Karjatilalla on nykyisin 1150 elukkaa, joista 470 lypsylehmää. Kuva: Oleg Gerasjuk


Zaitsevin lypsykarjatilan käytössä on ollut yli 2 000 hehtaaria viljelysmaita Suojun tienoilla. Osan niistä tila on antanut vuokralle naapuriviljelijöille, jotka ovat kasvattaneet siinä perunaa ja juurikkaita.

— Meille riittää niitä viljelysmaita rehun tuotantoa varten. Olemme viljelleet lähinnä nurmikasveja säilörehuksi ja tehneet heinää niin omalle karjalle kuin myös myytäväksi naapuripiireissä asuville yksityisille karjanhoitajille, Grigori Mainulov sanoo.

Tila on jo tehnyt riittävästi heinää ja säilörehua omalle karjalle, mutta heinänteko on vielä meneillään sateisesta säästä huolimatta. Johtaja uskoo, että työt viedään loppuun elokuun kolmannella viikolla. Nyt heinänteossa on mukana 15 työntekijää, joille päiväateriat toimitetaan niitylle suoraan Petroskoin meijerin ruokalasta.

— Lypsykarjatila on myynyt paikallisasukkaille vuosittain 150—200 tonnia heinää. Valitettavasti heinän myyntimäärät ovat vähentyneet vuosi vuodelta yksityisten pitämien elukoiden pääluvun supistumisen takia, Manuilov pahoittelee.

Petroskoin meijerille viedään päivittäin kymmenen tonnia raakamaitoa.
Grigori Manuilov, Zaitsev-lypsykarjatilan johtaja

Petroskoin meijerin auto käy päivittäin Suojussa hakemassa raakamaitoa.

— Meijerille viedään lypsykarjatilalta kymmenen tonnia maitoa päivässä. Slavmo ostaa raakamaitoa myös Alavoisen ja Mäkriän rotukarjatiloilta, Tuuksan maatalousyritykseltä, Agrarnyi-maatilalta sekä muualta, Manuilov kertoo.

Manuilovin mukaan maidontuotanto Zaitsevin lypsykarjatilalla on kasvanut tammi-heinäkuussa 2020 sadalla tonnilla edellisvuoden vastaavasta ajasta. Nyt lehmäkohtainen keskimääräinen maidontuotos on 22,5 litraa päivässä. Tila on täyttänyt kaikki tasavallan maatalousministeriön kanssa solmitun sopimuksen ehdot eli lisännyt nautakarjan päälukua, kasvattanut maidontuotantoa sekä hankkinut mineraalilannoitteita. Tasavallan maatalousministeriö puolestaan on myöntänyt lypsykarjatilalle avustuksia muun muassa maatalouskoneiden hankintoihin.

Nyt lypsykarjatila työllistää satakunta työntekijää, joista neljäsosa on vierastyöläisiä Keski-Aasian valtioista. Keskimääräinen kuukausipalkka on 33 000 ruplaa.


Opiskelijana harjoitteli Suojussa

Jessoilalainen Grigori Manuilov opiskeli Petroskoin yliopistossa maataloustiedekunnalla vuosina 1981—1985 paikallisen valtiontilan suosituksesta. Ensimmäisen vuosikurssin jälkeen ylioppilas Manuilov komennettiin työharjoitteluun Zaitsevin maatilalle, jossa lehmät lypsettiin koneellisesti.

— Tuntuu hyvin ihmeelliseltä, että lähes 40 vuoden kuluttua olen uudestaan täällä, mutta jo johtajan virassa. Muiden harjoittelijoiden kanssa asuimme sinä kesänä Suojun ylioppilaskylässä ja kävimme aamuisin ja iltaisin navetassa lypsämässä lehmiä, Manuilov muistelee.

Valmistuttuaan yliopistosta Manuilov työskenteli Jessoilan valtiontilalla työryhmän johtajana. Vuonna 1986 hän siirtyi vakituiseen työhön Vieljärven valtiontilalle. Vuosina 2009—2015 Grigori Manuilov oli Karjalan maa-, kalatalous- ja metsästysministerinä.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Jättiyhtiö jälleen voimiensa tunnossa
Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatti lisäsi vientiään viime vuonna muutaman kuukauden kestäneestä lamasta huolimatta.
Karjalan Sanomat
Investointeja houkutellaan Louhen piiriin
Karjalan hallitus alkoi järjestää verkkotapaamisia, joissa käsitellään piirien taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Paikalliset asukkaat voivat esittää kysymyksiä valtaelinten edustajille.
Karjalan Sanomat
Villatuotteille on löytynyt kysyntää
Perheyritys on valmistanut vuosittain yli kaksituhatta kotijalkineparia. Yli puolet siitä määrästä on myyty tasavallan ulkopuolelle.
Karjalan Sanomat
Korona: työttömäksi jääneille koulutusta
Venäjällä koronaviruksen vuoksi työttömäksi jääneille järjestetään uudelleenkoulutusta. Vuoden loppuun mennessä uudelleenkoulutusta Karjalassa voi saada yli 550 työtöntä.
Karjalan Sanomat
Arktinen alue: yrityksille lisää etuuksia
Karjalan lainsäätäjien hyväksymät veronhuojennukset houkuttelevat lisää yrittäjiä harjoittamaan taloudellista toimintaa arktiseen alueeseen kuuluviin Karjalan piireihin.
Karjalan Sanomat
Kalanviljely elinkeinona kannattaa
Alan vuosittainen kasvu vaihtelee seitsemästä kymmeneen prosenttiin.
Karjalan Sanomat
Käsidesejä omasta takaa
Lähiaikoina Petroskoissa alkaa käsidesien tuotanto. Paikallisen yrityksen valmistamat käsihuuhteet vastaavat Maailman terveysjärjestön standardeja.
Karjalan Sanomat
Asuntotuotanto kääntyi laskuun
Karjalan tilastokeskuksen tuoreiden tilastojen mukaan asuntotuotanto laski tasavallassa tammi-maaliskuussa yli kolmanneksen vuodentakaisesta.
Karjalan Sanomat
Pyöräliikkeet odottavat lähtölaukausta
Polkupyörien verkkokauppa ei ole tuottanut odotettuja tuloja petroskoilaisille erikoisliikkeille.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль