Pyöräkkö opastuu liikkumah

Pyöräkkö opastuu liikkumah

L’udmila Mehed
02.05.2022
Toinah jo lapsienpäivykois da kois sinuu opastettih, kui pidäy oigieh astuo tiereunoi myöte, kus da kui pidäy ajella pyöräl da potkulavval.
Ruvennet noudamah liikundusiändölöi, et puutu hädäh. Luve nygöi, mittumah bekettih puutui Pyöräkkö, kudai ei tiedänyh nennii siändölöi. Kuva: infourok.ru
Ruvennet noudamah liikundusiändölöi, et puutu hädäh. Luve nygöi, mittumah bekettih puutui Pyöräkkö, kudai ei tiedänyh nennii siändölöi. Kuva: infourok.ru

Eli buaboil da died’oil meččymökkizes Pyöräkkö. Häi oli kirmei da vessel. Hyppiäy häi pihale da vieröy meččytroppastu myöte. Häi vastuau troppazel mečän elättilöi, pagizou heijänke da kižuau. Erähiči Pyöräkkö vieri loitombakse juuri juamassah, kudamua myöte ajeltih suuret mašinat. Pyöräkkö piätti piästä juamas poikki. Tuli häi lähembä juaman reunua, ga ei ehtinyh piästä asfal’tale, kui rubei kuulumah mašinan tormozoin kradžineh. 

Mašinan ajai rubei kirgumah:

–Terstavuitgo elokseh? Et novva liikundusiändölöi! Sehäi on varattavu!

– Mittumat vie liikundusiännöt? Minä muite tahtoin piästä tien toizele puolele, meččäh, vastai Pyöräkkö. 

– Mene vai ielleh tiereunua pitkin da ku nähtet zebran, se on tiespoikkimenendykohtu, kudamua myöte piäzet tien toizele puolele, sanoi ajai da lähti ielleh ajamah.

– Mittuine vie zebru? kyzyi Pyöräkkö, ga ajai händy jo ei kuulluh.

Rinnal olijas puus istui varoi, kudai kaiken kuuli. Häi lendi Pyöräkön luokse da rubei händy opastamah:

– Karr-karr, terveh, Pyöräkkö! Tiijätgo, kogo muailman rahvas, šouferit dai jallai kävelijät, novvetah liikundusiändölöi. Zebru libo tiespoikkimenendykohtu on moine junokas hurstine ties poikki. Sidä myöte voibi varuamattah astuo. Tien reunal seizou pačasgi, paččahal on tiemerki, kudai ozuttau meile, ku täs on tiespoikkimenendykohtu. Libo tiemerkin sijas voibi olla kolmesilmäine svetofuoru libo liikehvalot.

– Mibo zvierilöi on se kolmesilmäine svetofuoru? kyzyi Pyöräkkö.

– Oletgo sinä tolkutoi, Pyöräkkö! Ei se ole zvieri, se on sinun dovariššu! Hänel on kolme silmiä. Palanou ruskei silmy – seizo! Syttynöy keldaine – ole valmis! Rubieu palamah vihandu silmy – kačo, ku kai mašinat azetuttas da mene! 

– Kačo vai! Passibo, sinul, Karkuša! kiitti Pyöräkkö varoidu.

Pyöräkkö lähti ielleh vieremäh tien reunua pitkin da terväh nägi korgien paččahan, sil oli kolme silmiä. Ties poikki oli junokas hurstine – juno valgei, juno mustu… Pyöräkkö vuotti, konzu syttyy vihandu silmy da kai mašinat azetuttih, da häi vieri ties poikki. Tiespoikkimenendykohtua myöte astui Jänöigi, rinnal häi vedeli omua pyöriä. 

– Jänöi, miksebo sinä vedelet pyöriä rinnal, voithäi ajua sil, kyzyi Pyöräkkö.

– On moine liikundusiändö, ku tiespoikkimenendykohtua myöte ei sua ajua, pidäy vältämättäh astuo, vastai Jänöi. 

– Vot on kummua, vastai Pyöräkkö. – A miksebo sinul on šl’oma piäs da polvisuojat, kuuluugo niilöin piendy liikundusiändölöih? kyzyi Pyöräkkö.

– Kuuluu. Niilöi pietäh pyöräl, skuteral da motosiklal ajajat. Vie myö kiinitämmö pyöräh da omih sobih valgienkuvastimet. Niilöin hyvyös mašinoil ajajat nähtäh meidy loittuopäi, sellitti Jänöi.

– Kačo, kui äijän minä tiijustin tänäpäi! Nygöi rubein liikkumah liikundusiändölöin mugah! 

Jänöi viuhkutti käil Pyöräköl, nouzi pyöräle da lähti ajamah meččytroppastu myöte. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Teollisuustuotanto jälleen kasvussa
Vuoden 2022 laskun jälkeen Karjalan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna melkein prosentin. Suurinta kasvua oli koneiden ja laitteiden, kemikaalien ja metallituotteiden tuotannossa.
Oma Mua
Mandžoidu vuotammo heinykuun allukse
Tänä vuon vilu da lumekas kevät eisti peldoruavot. Oniegurannikon piirin Yllözen kyläh sijoitunnuon Karjalan fermeru -laitoksen johtai Ksenija Sosunkevič saneli, kui mennäh mandžoin kazvattamisruavot da kuduakse aigua vuotetah enzimästy muarjutulostu.
Karjalan Sanomat
Uusia mahdollisuuksia pohjoisille piireille
Kemin ja Belomorskin piireille laaditaan erityistä kehityssuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2035.
Oma Mua
Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi
Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH-keskukses piettih svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskovah yhtymäh kirjoihmenemizen pruazniekkupidoh.
Kipinä
Kertomukset
Ihmiset usein joutuvat epätavallisiin juttuihin, mutta eläintenkin elämässä tapahtuu eri hauskaa ja kiinnostavaa.
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Karjalan Sanomat
Karjalan noitasapatti kutsuu mukaan
Folkfestivaali debytoi Petroskoissa 13. toukokuuta. Sen tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan karjalaisista perinteistä.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль