Puudožin musejon šaloja
Aleksandr Korabl’ov on istorijan opaštaja, kotišeuvun tutkija ta musejon peruštaja. Aleksandr F’odorovič omien opaštujien kera kerättih vanhoja esinehie ta vuotena 1960 musejo oli avattu. Enšin še oli koulumusejo, ka vuotena 1970 šillä myönnettih yhteiskunnallisen kanšanmusejon statussi. Šiitä ajašta alkuan ni lašetah musejon ikyä.
Puudožin musejo on rikkahin Karjalan piirimusejo. Šen kokoelmašša on yli 15 tuhatta vehkehtä. Musejon ruatajat ylpiešti kerrotah Puudožin perintehellisen merkkaukšen näyttelyštä, vanhauškosien oprasojen, rukkien, taloušvehkehien kokoelmista.
Puudožin kautti matkuštajat piäššäh kaččomah Onegajärven kallivopiirrokšie. Musejošša on niistä kertoja näyttely ta turistit käyväh tutuštumašša šiih ennein Piessan niemellä matkua.
Musejon juhlavuuvvekši enšin oli šuunniteltu šuuri ta rikaš ohjelma, ka pandemijan takie šitä on mahotointa toteuttua. Niin Puudožin musejo rupesi pitämäh online toimenpitoja. Nyt musejon šivulla VK-verkošša on peli: musejon ruatajat painetah šielä arvautukšie. Sosialiverkon käyttäjiltä kyšytäh vanhoista vehkehistä, mitä varoin niitä luajittih, vanhojen šanojen merkitykšeštä, musejon esinehistä, kallivopiirrokšien merkitykšeštä ta muista mukavista aseista.
– Šentäh kun musejo täyttäy 50 vuotta, myö valmistima 50 arvautušta. On mukava šuaha yhtehyttä niijen ihmisien kera, ketä kiinnoštau musejo. Esimerkiksi, ei ammuin myö šaima vaštaukšen kyšymykšeh šavešta luajituista kenkistä niijen luatijan pravopunukalta, kumpasen tuatto toi ne musejoh. Niise tahomma pityä musejon netälie, kumpaseh kuulutah šeuruavat toimenpivot: “Musejo ta lapšet”, “Yštävät ta musejo”, “Lahjottajat ta musejo”, “Musejon ruatajat ta musejo”. Näissä tilaisukšissa voipi käyvä vain rajotettu vierahien miärä ta niijen aikana myö tahomma kiittyä kaikkie musejon apulaisie, kerto Jelena Zahaževskaja, Puudožin kotišeutumusejon ruataja.
Musejolla on äijän apulaisie-volont’orija. Hyö autetah erilaisien näyttelyjen valmistamisešša. Esimerkiksi, talvella oli lumiukkojen näyttely ta apulaisien avulla onnistu kerätä šiih yli 500 näyttelyesinehtä.
Musejon yštävät, ruatajat ta johtajat ruvetah juhlimah šyntymäpäivyä šyyškuušša, ka lahjoja heilä jo alko tulla. Niin, Valtijollisien muistomerkkien šuojelukeškuš lahjotti musejolla uuvven kirjan kallivopiirrokšista.
A mi on musejon šuurin huaveh juhlavuotena?
– Meijän šuurempana huavehena on šiirtyö uuteh rakennukšeh. Nyt musejo toimiu istorijallisešša rakennukšešša, missä oli semstvon johtamiskeškuš. Onnakko še ei šovi musejolla vaikkapa šiitä šyyštä, jotta kylmänä šiänä šielä pitäy lämmittyä kiukuata. Niise tahomma šuaha lahjakši veheneh, jotta käyttyä šitä musejoesinehenä uuvvešša näyttelyššä karjalaisista perintehistä, jatko omua kertomušta Jelena.
Ei ammuin musejoh kučuttih mualuajie, jotta hyö mualattais musejon šalija muissokši. Musejon ruatajat, kumpasie on šeiččemen henkie, toivotah, jotta kohta musejo šuau uuvvet tilat. Anna tämä huaveh toteutuu! Musejon šyntymäpäiväh vielä on aikua, šentäh kaikki halukkahat vielä keritäh ošallistuo musejon online toimenpitoloih ta šuaha tietyä äijän mukavua Karjalan rikkahimmašta piirimusejošta.
