Projekti anto innoššušta Karjalan piirilöillä
Yksi tämmöni matka oli järješšetty Onegarannan piirin Šokšun-kyläh. Projektin johtajan Anna Anhimovan kera matkah ošallissuttih Periodika-kuštantamon ruatajat Margarita Kemppainen ta Galina Baburova. Vierahie lämpimäšti otettih vaštah Šokšun koulušša, missä oli pietty kakši tuntie keški- ta yliluokkalaisilla.
Margarita Kemppainen on projektin ošallistuja. Hiän keräsi kuklakokomukšen ta ompeli niillä karjalaisie, vepšäläisie ta venäläisie kanšallisie pukuja. Kuklien avulla on mukava ta helppo tutuštuo pukuloih, niijen šaloih ta merkitykšeh šekä kantakanšan perintehelliseh elämäntapah.
Margarita kerto keškiluokkien opaštujilla, mitein hiän kekšiy erilaisie pukuja ta mimmosissa rooliloissa kuklat ollah. Lapšet mielelläh vaššattih kyšymykših ta ičeki kyšeltih äijän. Šamoin heilä oli mahollisuš männä valokuvah kuklojen kera.
Kodima-lehen piätoimittaja Galina Baburova kerto yläluokkalaisilla Periodika-kuštantamon toiminnašta ta vepšänkieliseštä leheštä šekä taričči lapšilla kirjuttua lehteh omie juttuja.
Kiži-musejon ruataja ta projektin johtaja Anna Anhimova piti oppitunnin yläluokkien koululaisilla koulumusejošša, kumpani uuvvella voimalla rupesi toimimah projektin aikana vuosi takaperin. Nyt voipi huomata muutokšie ta kekšie šuunnitelmie tulovaisuoh. Lapšet kuot’eltih musejoesinehien šäilyttäjien roolie ta kerrottih toini toisella musejoesinehistä, niijen istorijašta ta šiitä, käytetähkö niitä nykyjäh.
Puolentoista vuuvven aikana oli pietty luovie vaštautumisie musejo- ta kouluyhteykšien kera. Projektih ošallistu Karjalan monta piirie.
Kemin piirissä tutkittih pomorilaisien perintehie, šyömisie ta käsitöitä. Puudožin piirissä tutuššuttih venäläisien kulttuurih.
Kontupohjan piirissä käytih tutkimušmatalla Suununšuu-kyläh, missä kačottih kirikkyö ta tiijuššettih, mitein šielä šäilytäh mierolaisie perintehie. Šamoin oli ruato Kontupohjan musejon kera, missä oli järješšetty näyttely šukujen eri polviloista ta uuvvissettu näyttely “Matkuštamini lyydiläisien muah”.
Onegarannan piirissä kiinitettih huomijuo Šokšun koulumusejoh, nyt šen piätehtävänä on valmistua joka esinehen kuvaukšie. Projektijoukko oli Latvašša ta tutuštu venäjän kielen Latvan pakinantapah.
Vielä kakši piirie, kumpasie koški projektin ruato oli Aunukšen piiri, missä kehitettih volont’oritoimintua, ta Karhumäjen piiri — erikoisen šotaoperatijon ošallistujien perehet käytih Kiži-šuarella.
Monen piirin musejošša projektin aikana järješšettih näyttelyjä, a koululaisilla piettih keittämisen ta käsitöijen muasteri-oppija, luventoja, vaštautumisie kotišeutututkijien kera. Šen lisäkši joka piirissä vietettih tutkimušmatkoja niih kylih, kumpasista on vähän tietuo ta kumpasie äšen ei ole enyä kartoilla. Projektin valokuvuajana oli Ilja Timin. Hiän otti näijen paikkojen valokuvie ta anto niitä piirilöih valokuvanäyttelyjen järještämistä varoin.
— Puudožin piirissä oikein lämpimäšti mäni enšimmäini vaštautumini. Šen aikana miula luotettih kirjan käsikirjutuš ta kyšyttih auttua šen julkaisomisešša. Grantinantaja hyväkšy muutokšie ta kirja onnistu julkaissa. Tämän kirjan nimi on “Unohettuja kylie ei ole”. Šen luatijina on kolme henkie, kumpaset 10—15 vuuvven aikana kerättih tietuo Puudožin piirin kolmešta kyläštä. Lisäkši kirjašša on kylien tarkat kartat. Niitä kylie jo ei ole, paičči Avdejevo-kylyä, ka ne ollah elošša ihmisien muissošša, kerto Anna Anhimova.
Musejot-ošallistujat šuatih laittehie varjokuklateatterin järještämistä varoin ta heti projektin jälkeh lapšet voijah kekšie esitykšie.
— Šuurimpana tulokšena on še, jotta joka piiri šai vereštä innoššušta yhtehiseh toimintah, jotta ihmiset piirilöissä tiijuššettais, mitä ruatah kotišeutututkijat, koulut, musejot ta voitais yhistyä voimat, lisäsi projektin johtaja.
Karjalan kanšalaisjärještö “Šuomelais-ugrilaisien kanšojen liitto” on valmistan Musejomarafoni: šukupolvien vuoropakina -projektin Kulttuurialottehien presidenttifondin grantin kannatukšella.
