Priäžän lohkon voinuhistouriedu pienes pertizes

Priäžän lohkon voinuhistouriedu pienes pertizes

Ol’ga Smotrova
15.04.2025
Priäžän kylän Elämä-keskukses on pieni muzeiperti, sie ruokos pietäh harvinazii voinanaigazii dokumentoi da veššilöi.
Tatjana Seppänen (hurual) ozuttau vuvvennu 1936 luajittuu tulenkestäjiä kirpiččiä, kudai löyttih Kindahan kyläs. Kuva: Ol’ga Smotrova
Tatjana Seppänen (hurual) ozuttau vuvvennu 1936 luajittuu tulenkestäjiä kirpiččiä, kudai löyttih Kindahan kyläs. Kuva: Ol’ga Smotrova

Priäžän kylän Elämä-keskukses on pieni muzeiperti, sie ruokos pietäh harvinazii voinanaigazii dokumentoi da veššilöi (6+). Muzeipertizes on äijy fotokartočkua — Suuren Ižänmuallizen voinan urholoi, rakenduksii, erähät kudamis tässäh seizotah Priäžäs.

— Täs on Vieljärven kirikkö, suomelaine ofitsieru täs pidi sluužboi, täs lazariettu. Konzu fotokartočkua jo kylläl minul rodih, minä lähtin vahnoin ristikanzoin luo, kudamat voinan aigua oldih lapsinnu da elettih Priäžäs da pagizutin heidy, ku suaja oigiedu tieduo, sanelou ekskursien vedäi, Eläma-etnokeskuksen johtajan virras toimii Tatjana Seppänen.

Tatjana Pavlovna algau ekskursien voinan enzimäzis päivis. Pertizen čupus suau nähta, ezimerkikse, kui työttih rahvastu evakkoh Vieljärvespäi, midä rahvas otettih evakkoh, olihäi annettu vaiku čuassu aigua heile kerävyndäh.

— Kolmes mustelmas kuulin, ku rahvas, kel oli lastu, otettih keräle kuuzen bobazii. Vot sanommo, moine slučai oli, pereh Vieljärvespäi puutui evakkoh Voulogdan lohkole, sie nälläs elettih, vaihtettih bobazii kartohkah, sanelou

Tatjana Pavlovna.

Kolmes mustelmas kuulin, ku rahvas, kel oli lastu, otettih keräle kuuzen bobazii. Moine slučai oli, pereh Vieljärvespäi puutui evakkoh Voulogdan lohkole, sie nälläs elettih, vaihtettih bobazii kartohkah.
Tatjana Seppänen, Eläma-etnokeskuksen johtajan virras toimii

Tatjana Seppäzen sanoin mugah, muzeipertizes ei oli nimittumii histouriellizii tekstoi, tarkoituksennu oli ezittiä voinua moizennu, mittumannu sidä rahvas musteltah. Ozutteluh nareko ei otettu äijiä raudahistu — bul’kuu, snar’uadua da muudu — ei himoitannuh niilöi.

Nygöi vähä ken mustau, ga suomalazet Priäžäle pandih oman nimen – Teru.

— Meil ozutteluvehkehty on vähä, ga net kai ollah tovellizet, paikallizet. Vot, sanommo, eräs Kinnermän eläi möi jyvät, i hänel maksettih, täs on, kaččokkua, tovelline kuitti. Meil ongi propagandulistoi, kudamii suomelazet juattih meijän vangih otettuloile saldatoile, ku muanittua heidy diversantoin školah, kudaman hyö järjestettih Kiviniemele, sanou Tatjana Seppänen.

Nygöi vähä ken mustau da tiedäy, ga suomalazet Priäžäle pandih oman nimen — Teru. Sih nähte sežo saneltah pienes ozuttelus.

Eräs urholoi on Tatjana Ananina, Totuus-lehten toimittai (nygöi lehten nimi on “Karjalan Sanomat”), kuadai heityi suomelazekse lehtinaizekse, hänelgi on oma panos meijän muan voittoh.

Saneltah ozuttelus äijän mieldykiinnittäjiä tieduo karjalazis urholois — miehis da naizis. Eräs niilöis on Tatjana Ananina, Totuus -lehten toimittai (nygöi lehten nimi on ”Karjalan Sanomat”), kuadai heityi suomelazekse lehtinaizekse, hänelgi on oma panos meijän muan voittoh.

Pieni muzeičuppuine on aiven avvoi Priäžän Elämä-etnokeskukses. Se sanelou toiči enämbän toizii suurii linnalazii ozutteluloi, ozutteluh käyjät nähtäh Suuren Ižänmuallizen voinan kyläläzen karjalazen silmin.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Maria Ivanovna Mulložen vepsläine heng
Täl vodel täuduiži 95 vot suomen da vepsän keliden tedajan, Petroskoin universitetan opendajan Maria Ivanovna Mulložen sündundpäiväspäi.
Oma Mua
Uškokkua tahi elkyä, vain näin še oli
Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen šalissa MKŠ-teatteristudijo esitti Uškokkua tahi elkyä, vain näin še oli -näytelmän enši-illan.
Karjalan Sanomat
Mobiiliverkko laajenee Karjalassa
Karjalan piirien liittymistä mobiiliverkkoon jatketaan. Tänä vuonna mobiiliverkon tukiasemat rakennetaan neljään taajamaan.
Oma Mua
Kus elettih kandelehel soittajat da kui syödih kiiselii
Karjalazien X kerähmön vallittuloin nevvosto pidi nelli suurdu piduo, kuduat oldih omistettu karjalazien kul’tuurale. Viisaš pala-huondespuolizes pivos tulluzile saneltih vienenkarjalazien perindölöis.
Karjalan Sanomat
Kouluhankkeet saavat budjettirahoitusta
Karjalan tasavallan koulut voivat voittaa hankekilpailussa puoli miljoonaa ruplaa aloitteidensa toteuttamiseksi. Kilpailun ensimmäinen vaihe päättyy viikon päästä.
Oma Mua
Moine oza oli lepitty: ozatoi mučoi, jällespäi – leski
Voiton 80-vuozipäiväkse Karjalan Rahvahan Liitto pidäy aktsiedu “Karjalazet voinan vuozinnu”.
Karjalan Sanomat
Vuottovaara voi parantaa liikennettä
Karjalan päämiehen mukaan nuorin kansallispuisto voi vauhdittaa sekä piirin matkailun että myös liikenneinfrastruktuurin kehitystä.
Oma Mua
Karjalan kieli sai uvven eloksen
Sulakuun 20. päivänny Karjalas pietäh Karjalan da vepsän kirjukielien päiviä. Karjalan kirjukieli hyväksyttih latinalazen kirjaimikon pohjal vuvvennu 1989. Suurdu ruaduo kielen kehittämizekse ruvettih pidämäh Karjalan eri čuppulois.
Karjalan Sanomat
Kostamus Karjalan talouden ajurina
Viime vuonna suuret ja keskisuuret yritykset investoivat Kostamuksen talouteen 11,4 miljardia ruplaa. 90 prosenttia niistä sijoitti kaupungin ja Karjalan kaivosalan johtavin yritys Karelski okatyš.
Oma Mua
Mihail Gol’denberg: “Kalevalan pitäy kuuluo ta näkyö”
Mitein luatie Karjalua luopusammakši turistiloilla esittyän “Kalevalua”? Tarviččouko Petroskoi uušie Kalevala-aiheisie turistiobjektija? Niitä ta toisie kyšymykšie käsiteltih pyörie stola -issunnošša.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль