Priäžän kylä: roihgo karjalakse pagizijua

Priäžän kylä: roihgo karjalakse pagizijua

Natalja Sinitskaja
14.03.2025
Priäžy on Priäžän piirin keskus, kudai vuvvennu 2008 sai kanzallizen piirin stuatusan. Sinne piädyhyy emmo voinnuh olla käymättäh kylän školah.
Priäžän školan kuvvenden kluasan lapset karjalan kielen opastajan Julija Stafejevanke (nelläs hurualpäi) da suomen kielen opastajan Arina Jefimovanke (randimaine oigiel). Kuva: Ol’ga Smotrova
Priäžän školan kuvvenden kluasan lapset karjalan kielen opastajan Julija Stafejevanke (nelläs hurualpäi) da suomen kielen opastajan Arina Jefimovanke (randimaine oigiel). Kuva: Ol’ga Smotrova

Priäžy on vahnu karjalaine kylä da Priäžän piirin keskus, kudai vuvvennu 2008 sai kanzallizen piirin stuatusan. Sinne piädyhyy emmo voinnuh olla käymättäh kylän školah, himoitti tiijustua, opastetahgo karjalan kieldy priäžäläzile lapsile da rakkahalgo hyö opastutah muamankieleh.

Škola Priäžäs on ravei da seizou keskikyliä. Vai pollet kynnykses piäliči, näet Nevvostoliiton urhoin Marija Melentjevan kuvan. Priäžän školale on pandu tämän priäžäläzen neidizen, kudai oli Ižänmuallizen voinan aigah tiijustelijannu, nimi.

Meijän tulduu školah oli väliaigu da lastu juoksendelemah oli menetiijämi. Ainos panemmo merkile, ku kylän školis lapset aivin luajitah tervehyön vakkinazile.

Vastavuimmo karjalan kielen opastajan kel. Anukselaine Julija Stafejeva vuvvennu 2000 loppi pedagouguopiston, 12 vuottu ruadoi Petroskoil lapsienpäivykois.

— Vuvves 2015 ruan Priäžän školas. Ruado miellyttäy, hos ruadua ei ole kebjei. Erähis kluasois karjalan kieli on urokannu, toizis — ei urokannu. Se on ylen paha, sendäh ku konzu opastusaineh on urokannu opastettavu, lapsi tiedäy, ku hänes kyzytäh, midä da kui häi ruadau, hyvingo ellendi da tiedäy. A konzu opastetah jälles urokkoi, konzu lapsi voibi iče vallita, tulla vai olla tulemata, libo sih samah aigah hänel pidäy olla toizes kostas midätahto tostu ruadamas, sit tolkuu vähä midä on, sanou Julija V’ačeslavovna.

Erähis kluasois karjalan kieli on urokannu, toizis – ei urokannu. Se on ylen paha, sendäh ku konzu opastusaineh on urokannu opastettavu, lapsi tiedäy, ku hänes kyzytäh. A konzu opastetah jälles urokkoi,  lapsi voibi iče vallita, tulla vai olla tulemata, sit tolkuu vähä midä on.
Julija Stafejeva, karjalan kielen opastai

Priäžän školas on yksi karjalan kielen opastai, hänel on 59 opastujua. Lapset opastutah karjalan kieldy enzimäzes yheksändessäh kluasassah.

— Toiči viizastelen, kohti sanuo — kielastelen, sanon lapsile, ku karjalan kieli heil on urokannu, hos opastusjärjestykses se ei ole urokannu. A minbo minä ruan, ku sanonen kohti, sit ei ni tulla. Sanommo, seiččemendes kluasas yksi čuassu on urokannu, toine čuassu ei-urokannu da seiččemendenny vuoros, sit lapset voijah olla tulemata, paheksiu Julija.

Lapsen školah työndäjes vahnembil pidäy vallita, kudamua kieldy lapsele ruvetah opastamah – karjalan vai suomen. Jällespäi lapsi rubieu opastumah vallittuu kieldy školan loppussah. Anglien kieldy opastetah kaikile lapsile toizes kluasas algajen. Yhtelläh vahnembat voijah kieldävyö suomen dai karjalan kielen opastamizes algukluasois. Moizet lapset viijendes kluasas karjalan da suomen sijah ruvetah opastumah midätahto tostu. Julija V’ačeslavovnan sanoin mugah, enzimäzes kluasas karjalan kieldy opastetah ei-urokannu yhten čuasun, toizes kluasas da nelländessäh – kaksi čuassuu ei-urokannu. Kaksi vuottu peräkkäi yheksändes kluasas karjalua opastetah ei-urokannu.

Lapsen školah työndäjes vahnembil pidäy vallita, kudamua kieldy lapsele ruvetah opastamah — karjalan vai suomen. Jällespäi lapsi rubieu opastumah vallittuu kieldy školan loppussah.

Enne, Julija Stafejevan sanoin mugah, suomen kielen joukot oldih suurembat karjalankielizii. Nygöi tila on toizenmoine, vahnembat ainos vai puaksumbah vallitah karjalan kielen.

Priäžän piiris paiči Priäžän školua kieldy opastetah vie Jessoilas da Vieljärves. Jessoilas on 65 opastujua, kieldy opastau yksi opastai enzimäzes seiččemendessäh kluasassah. Vieljärvel on kaksi opastajua da 55 opastujua. Vieljärveläzet lapset opastutah karjalan kieldy enzimäzes yheksändessah kluasassah. Matemuatiekku on helpo: Priäžän kanzallizen piirin kolmes školas muamankieldy opastuu 179 lastu. Kaikkiedah piirin kolmes školas opastuu 868 lastu.

— Kai opastuskirjat meil on olemas, ruadotetratitgi on. Vaigu aigua kielen opastamizeh on vähä, sendäh ruadotetrattilois kaikkii harjaituksii emmo kergie luadie, sellittäy Julia Stafejeva.

Muite lapset mielihyväl kävväh karjalan kielen urokoile. Hyvänny avunnu opastajale on karjalankieline ”Kipinä”. On olemas teatrustuudii, kuduas luajitah ozutelmii karjalan kielelgi.

Priäžän kanzallizen piirin kolmes školas muamankieldy opastuu 179 lastu. Kaikkiedah piirin kolmes školas opastuu 868 lastu.

— Täl nedälil meil algavuu Muamankielen dekuadu. Lapset ruvetah tansimah, piemmo Kalevalan päivän, Muamankielen päivän, ihastuksis sanelou Julija.

Konzu kyzyn, ongo hos kuduastahto kluasas lastu, kudamil kieli olis perehes kuultavannu.

— Toinah vai yksi lapsi, Rupin Matvei Pyhärvelpäi. Häi aktiivizesti yhtyy kaikenmoizih kilboih. Onnuako tunnetto hänen muaman — Jelena Ruppijeva, karjalan kielen opastuskirjoin kirjuttai.

Petroskoile ajajes mieles pyöri abei ajatus: rounoku kaikkie olis — suuri kolmekerroksine škola, opastai, opastuskirjat enzimäzes kluasas algajen školan loppuh suate. Roinnou kedä opastua.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjalainen mansikka on lopulta kypsynyt
Petroskoissa pidettäville mansikkamarkkinoille karjalaiset mansikanviljelijät ovat tuoneet ensimmäisiä kypsyneitä marjoja.
Oma Mua
Karjalaisien elämyä ei pie jättyä venehittä
Vienan Karjalan perintehellisen venehen rakentamisen šaloja šuatih tietyä Muinasen Karjalan muan muisto: tiijuššamma käsitöitä ta šäilytämmä perinnehtä -projektin ošallistujat.
Karjalan Sanomat
Ääniopas tutustuttaa Vuokkiniemeen
Kostamuksessa valmistetaan ääniopastus, joka tutustuttaa Vuokkiniemen historiaan ja kulttuuriin pelimuodossa. Hanke toteutetaan Dobrota Severa -rahaston tuella.
Kodima
Tahtoin ozutada, kut tärged om opeta vepsän kel’t
Maria Košeleva radab vepsän da suomen keliden opendajan Petroskoin universitetas. A necen voden sulakus hän polesti dissertacijan. Maria oppib vepsän kel’t, i se oli valitud hänen tedoradon temaks.
Oma Mua
Mandžoidu on täyzi joga ast’e, kai käziaste
Nuožarves eläi mandžoinkazvattai sanelou hyvän mandžoin uudizen peittožuksis da mandžoibiznesan monimutkažuksis.
Oma Mua
Kahekšankymmenen vuuvven piäštä
Kalevalan mua šäilyttäy muistuo yli 3 000 šotilahašta ta upšeerista, kumpaset kuavuttih Šuurešša Isänmuallisešša šovašša piirin puoluštamisen ta vapauttamisen aikana.
Karjalan Sanomat
Etnopuisto kutsuu uppoutumaan legendaan
Äänisenrannan piirissä toimintansa aloitti uusi etnopuisto nimeltä Varion tulivuori. Puisto tutustuttaa vierailijoita kulttuuriin ja geologiaan.
Karjalan Sanomat
Karjalan suurin kuoro lauloi taas Petroskoissa
Laulujuhlat kokosivat Petroskoihin yli 1 500 laulajaa eli 74 kuoroa kymmeneltä Venäjän alueelta.
Oma Mua
Karjalan tazavaldu on täyttänyh 105 vuottu
Tänä vuon Karjalan tazavallan päiviä ei eistetty sygyzykse, kui se oli endizinny vuozin, sen piendykohtakse miärättih Petroskoi da yhtistettih linnan päivän kel.
Karjalan Sanomat
Uusia kaivosyrityksiä ilmestyy Karjalaan
Pietarin kansainvälisessä talousfoorumissa tehtiin sopimukset uusien kaivosyritysten perustamisesta Karjalaan. Ne louhivat ja jalostavat marmoria, graniittia ja tuffiitteja.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль