Potakašta tuli hyvä šato Šuojun lähellä
Muanviljelijä Andrei Sosunkevič šuau noin 800 šiemenpotakkua ta 600 tonnie ruokapotakkua 60 hehtarilta.
Potakan- ta manšikanviljelyh erikoistunut Sosunkevičin pereh vuottau hyvyä potakkašatuo.
– Potakka kašvau 60 hehtarilla, kumpasista 40:llä viljelen šiemenpotakkua erähän yhtijön šopimukšen mukah. Ruokapotakka kašvau muuvvalla 20 hehtarilla. Noššamma potakkua šyyškuušša, kertou yrittäjä Andrei Sosunkevič.
Yrittäjän einuššukšien mukah hiän šuau noin 800 šiemenpotakkua ta 600 tonnie ruokapotakkua.
– Tavallisešti šyyškuun puolivälistä alkuan myömmä potakkua Petroskoin kauppaket’t’ulla ta niise eri puolilla Karjalua. Myömmä šuurimman ošan šavošta tilaukšilla kävijillä asiekkahilla, šanelou miun pakinakaveri.
Muanviljelijän šanojen mukah, tänä vuotena potakan hinta alkau 30 rupl’alta kilošta.
– Hinta riippuu šavošta. Hinta on tavallisešti pienempi, još markkinoilla on äijän potakkua.
Andrei Sosunkevičin mukah potakan kyšyntä on ennätykšellisen vilkaš.
– Onnissumma myyvvä kaikki potakat, hiän huomauttau.
– Tärkeintä on kašvattua luavukašta potakkua, šilloin menekki on hyvä. Oštaja tahtou šuaha šuurikokoista, tašaista ta puhašta potakkua, toteuttau yrittäjä.
Potakkakoliera ta -rupi ollah Karjalašša haitallisie kašvitautija.
– Potakkarupi ilmenöy erityisešti lämpiminä ta kuivina kešinä. Kašvit on kaššeltava ta varret leikattava viimeistäh kešän lopušša, jotta tauti ei tartu juuriloih.
Potakkakoliera tuhuou ruttoh kuin varret, niin ni juuretki. Tauti on yleini košteina kešinä. Još koliera etenöy, ni koko varšisto tummenou ta kuolou.
– Šitä vaštah ruamma torjuntapriiskutukšie kolme kertua kašvukauvešša, huomauttau muanviljelijä.
Andrei Sosunkevič kašvattau erilaisie potakan lajija, kumpasista kakši on varaštoitavakši šopivua.
– Enši vuotena lisyän varhais- ta šiemenpotakan miäryä šekä viljelymuata, šuunnittelou yrittäjä.
Nyt Andrei Sosunkevič omistau 48 hehtaria viljelymuata. Hiän vuokruau parikymmentä hehtarie ta tahtou ottua vuokralla parikymmentä hehtaria lisyä. Hiän on valmis oštamah muata, ka hinta on korkie.
– Muanviljelijä, kumpani vuokruau muata valtijolta, voit oštua šen kolmen vuuvven piäštä. Viljelijän on makšettava täyši hinta. Venäjän toisilla alovehilla muanviljelijä makšau viiještä kymmeneh prosenttie muan hinnašta. Kanšanetuštajat käytih miun luokši elokuun lopušša ta luvattih luatie korjaukšet paikalliseh muanhintoja koškijah lakih, šanou Andrei Sosunkevič.
– Muatalouteh kohistujie tukitoimie käsitelläh šyyškuušša lakienluajintakokoukšen issunnošša, mih ošallistuu kuin muanviljelijie, niin ni virkamiehie. Ušon, jotta kaikkie ošapuolie tyyvvyttävä ratkaisu löytyy, Karjalan lakienluajintakokoukšen johtaja Elissan Šandalovič kerto Rossija-kanavalla.
Andrei Sosunkevič on kašvattan potakkua noin 30 vuotta. Vuosittain šattuu monenmoisie proplemoja lantojen hinnašta alkuan villišikojen hyökkäykših šuaten.
– Viljelijän on ratkaistava proplemoja ruttoh, muiten hiän voit mänettyä šavon. Viljelijä tarviččou valtijon tukie ta etullisie lainoja.
Andrei Sosunkevič tahtou šuaha apurahua uuvven varašton rakentamiseh.
– Varaštotiloja ei riitä. Vanhah varaštoh mahtuu noin 1 000 tonnie potakkua.
Yrittäjällä on kuuši ruatajua, mukah lukien traktorinkulettajat ta šekatyöläiset.
– Talvellaki tilalla on äijän töitä. Ruatajat lajitellah potakkua, toimitetah šitä kauppoih ta hoijetah työkonehie, šanelou miun pakinakaveri.
Kešällä yrittäjä ottau työh parikymmentä kauširuatajua lisyä. Hyö autetah potakan ta manšikan viljelyššä.
– Tänä vuotena pelloilla ruato kymmenen yliopaštujua. Kauširuatajien joukošša oli niise yläluokkalaisie, kertou muanviljelijä.
Andrei Sosunkevičin mukah on hyvin vaikie löytyä ahkerat ruatajat.
– Ieš korkie palkka ei motivoi ihmistä ruatamah työtäh hyvin. Olen valmis tarjuomah kauširuatajilla šuhtehellisen šuurta palkkua ruumehellisešta ta rasittavašta työštä. Halukkahie šuorittamah töitä on oikein vähän, šanou yrittäjä.
Tänä vuotena Sosunkevičit ollah enšimmäiset Karjalan manšikanviljelijät, kumpaset harjotetah manšikan tunneliviljelyö puolella hehtarilla.
– Kuot’t’elu onnistu. Enši vuotena tunneliviljelyala kašvau vielä puolella hehtarilla. Tunneli šuojuau manšikkua vihmašta ta kylmäštä šiäštä. Toivomma šuaha vereštä marjua šyyškuun puolivälih šuaten, šanou yrittäjä.
Hänen mukah tunneliviljely on kallis projekti, ka še ei nošša manšikan hintua.
– Tilalla manšikka kašvau viijellä hehtarilla. Tavallisešti šuamma noin 30 tonnie marjua. Tänä vuotena olemma mänettän noin puolet šavošta vihmojen takie, pahekšiu Andrei Sosunkevič.
Yrittäjä myöy manšikkua muun muašša petroskoilaisella leipomolla.
