Potakašta tuli hyvä šato Šuojun lähellä

Potakašta tuli hyvä šato Šuojun lähellä

Ilona Veikkolainen
20.09.2023
Muanviljelijä Andrei Sosunkevič šuau noin 800 šiemenpotakkua ta 600 tonnie ruokapotakkua 60 hehtarilta.
Yrittäjä Andrei Sosunkevič harjottau potakanviljelyö 60 hehtarilla. Kuva: fermerkarelii.rf
Yrittäjä Andrei Sosunkevič harjottau potakanviljelyö 60 hehtarilla. Kuva: fermerkarelii.rf

Muanviljelijä Andrei Sosunkevič šuau noin 800 šiemenpotakkua ta 600 tonnie ruokapotakkua 60 hehtarilta.

Potakan- ta manšikanviljelyh erikoistunut Sosunkevičin pereh vuottau hyvyä potakkašatuo.

– Potakka kašvau 60 hehtarilla, kumpasista 40:llä viljelen šiemenpotakkua erähän yhtijön šopimukšen mukah. Ruokapotakka kašvau muuvvalla 20 hehtarilla. Noššamma potakkua šyyškuušša, kertou yrittäjä Andrei Sosunkevič.

Yrittäjän einuššukšien mukah hiän šuau noin 800 šiemenpotakkua ta 600 tonnie ruokapotakkua.

– Tavallisešti šyyškuun puolivälistä alkuan myömmä potakkua Petroskoin kauppaket’t’ulla ta niise eri puolilla Karjalua. Myömmä šuurimman ošan šavošta tilaukšilla kävijillä asiekkahilla, šanelou miun pakinakaveri.

Muanviljelijän šanojen mukah, tänä vuotena potakan hinta alkau 30 rupl’alta kilošta.

– Hinta riippuu šavošta. Hinta on tavallisešti pienempi, još markkinoilla on äijän potakkua.

Andrei Sosunkevičin mukah potakan kyšyntä on ennätykšellisen vilkaš.

– Onnissumma myyvvä kaikki potakat, hiän huomauttau.

– Tärkeintä on kašvattua luavukašta potakkua, šilloin menekki on hyvä. Oštaja tahtou šuaha šuurikokoista, tašaista ta puhašta potakkua, toteuttau yrittäjä.

Potakkakoliera ta -rupi ollah Karjalašša haitallisie kašvitautija.

– Potakkarupi ilmenöy erityisešti lämpiminä ta kuivina kešinä. Kašvit on kaššeltava ta varret leikattava viimeistäh kešän lopušša, jotta tauti ei tartu juuriloih.

Potakkakoliera tuhuou ruttoh kuin varret, niin ni juuretki. Tauti on yleini košteina kešinä. Još koliera etenöy, ni koko varšisto tummenou ta kuolou.

– Šitä vaštah ruamma torjuntapriiskutukšie kolme kertua kašvukauvešša, huomauttau muanviljelijä.

Potakka kašvau 60 hehtarilla, kumpasista 40:llä viljelen šiemenpotakkua erähän yhtijön šopimukšen mukah. Ruokapotakka kašvau muuvvalla 20 hehtarilla.
Andrei Sosunkevič, muanviljelijä

Andrei Sosunkevič kašvattau erilaisie potakan lajija, kumpasista kakši on varaštoitavakši šopivua.

– Enši vuotena lisyän varhais- ta šiemenpotakan miäryä šekä viljelymuata, šuunnittelou yrittäjä.

Nyt Andrei Sosunkevič omistau 48 hehtaria viljelymuata. Hiän vuokruau parikymmentä hehtarie ta tahtou ottua vuokralla parikymmentä hehtaria lisyä. Hiän on valmis oštamah muata, ka hinta on korkie.

– Muanviljelijä, kumpani vuokruau muata valtijolta, voit oštua šen kolmen vuuvven piäštä. Viljelijän on makšettava täyši hinta. Venäjän toisilla alovehilla muanviljelijä makšau viiještä kymmeneh prosenttie muan hinnašta. Kanšanetuštajat käytih miun luokši elokuun lopušša ta luvattih luatie korjaukšet paikalliseh muanhintoja koškijah lakih, šanou Andrei Sosunkevič.

– Muatalouteh kohistujie tukitoimie käsitelläh šyyškuušša lakienluajintakokoukšen issunnošša, mih ošallistuu kuin muanviljelijie, niin ni virkamiehie. Ušon, jotta kaikkie ošapuolie tyyvvyttävä ratkaisu löytyy, Karjalan lakienluajintakokoukšen johtaja Elissan Šandalovič kerto Rossija-kanavalla.

Andrei Sosunkevič on kašvattan potakkua noin 30 vuotta. Vuosittain šattuu monenmoisie proplemoja lantojen hinnašta alkuan villišikojen hyökkäykših šuaten.

– Viljelijän on ratkaistava proplemoja ruttoh, muiten hiän voit mänettyä šavon. Viljelijä tarviččou valtijon tukie ta etullisie lainoja.

Tärkeintä on kašvattua luavukašta potakkua, šilloin menekki on hyvä. Oštaja tahtou šuaha šuurikokoista, tašaista ta puhašta potakkua.
Andrei Sosunkevič, muanviljelijä

Andrei Sosunkevič tahtou šuaha apurahua uuvven varašton rakentamiseh.

– Varaštotiloja ei riitä. Vanhah varaštoh mahtuu noin 1 000 tonnie potakkua.

Yrittäjällä on kuuši ruatajua, mukah lukien traktorinkulettajat ta šekatyöläiset.

– Talvellaki tilalla on äijän töitä. Ruatajat lajitellah potakkua, toimitetah šitä kauppoih ta hoijetah työkonehie, šanelou miun pakinakaveri.

Kešällä yrittäjä ottau työh parikymmentä kauširuatajua lisyä. Hyö autetah potakan ta manšikan viljelyššä.

– Tänä vuotena pelloilla ruato kymmenen yliopaštujua. Kauširuatajien joukošša oli niise yläluokkalaisie, kertou muanviljelijä.

Andrei Sosunkevičin mukah on hyvin vaikie löytyä ahkerat ruatajat.

– Ieš korkie palkka ei motivoi ihmistä ruatamah työtäh hyvin. Olen valmis tarjuomah kauširuatajilla šuhtehellisen šuurta palkkua ruumehellisešta ta rasittavašta työštä. Halukkahie šuorittamah töitä on oikein vähän, šanou yrittäjä. 

Muanviljelijä, kumpani vuokruau muata valtijolta, voit oštua šen kolmen vuuvven piäštä. Viljelijän on makšettava täyši hinta. Venäjän toisilla alovehilla muanviljelijä makšau viiještä kymmeneh prosenttie muan hinnašta.
Andrei Sosunkevič, muanviljelijä

Tänä vuotena Sosunkevičit ollah enšimmäiset Karjalan manšikanviljelijät, kumpaset harjotetah manšikan tunneliviljelyö puolella hehtarilla.

– Kuot’t’elu onnistu. Enši vuotena tunneliviljelyala kašvau vielä puolella hehtarilla. Tunneli šuojuau manšikkua vihmašta ta kylmäštä šiäštä. Toivomma šuaha vereštä marjua šyyškuun puolivälih šuaten, šanou yrittäjä.

Hänen mukah tunneliviljely on kallis projekti, ka še ei nošša manšikan hintua.

– Tilalla manšikka kašvau viijellä hehtarilla. Tavallisešti šuamma noin 30 tonnie marjua. Tänä vuotena olemma mänettän noin puolet šavošta vihmojen takie, pahekšiu Andrei Sosunkevič.

Yrittäjä myöy manšikkua muun muašša petroskoilaisella leipomolla.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Kalevalatalo: Karjalan paraš etnokeškuš
“Kalevalatalo” on valittu Karjalan vuuvven 2023 parahakši etnokulttuurikeškukšekši. Še voitti ECHO-liiton järješšetyššä kilpailušša.
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль