Pohjosešta on tullun šuvini värihyökkäyš

Pohjosešta on tullun šuvini värihyökkäyš

Irina Zaitseva
10.09.2021
Mimmosie ollah pohjoset värit? Ollahko ne hualeita, rauhallisie? Projekti “Pohjoni šuunta. Värihyökkäyš” muuttau niitä luuloja.
Kari Södön ta Vladimir Zorinin kummalliset tevokšet heti kiinitetäh huomijuo. 0+ Kuva: Irina Zaitseva
Kari Södön ta Vladimir Zorinin kummalliset tevokšet heti kiinitetäh huomijuo. 0+ Kuva: Irina Zaitseva

Vihod-mediakeškukšen šyyškauši alko näyttelyštä “Pohjoni šuunta. Värihyökkäyš”.

– Tämä ei ole yksityisnäyttely. “Pohjoni šuunta. Värihyökkäyš” on monivuotini projekti, kumpani alko vuotena 2016. Projektin piäideja on väri ta leikillisyš pohjolan taiteilijien tevokšissa. Perintehellisešti pohjosen alovehie ta maisemie pietäh vakavina, šynkkinä, a niijen eläjie rauhallisina, mi näkyis paikallisien taiteilijien tuotannošša. Ka še ei ole aina niin. Halusima tutkie mitein pohjoset taiteilijat ymmäretäh värie, onko värin runšaš käyttämini ominaista heilä. Kuččuma eri muasterija Venäjältä ta Šuomešta. Niitä muasterie yhistäy värin kyllyš ta voima. Näyttelyštä näyttelyh heijän joukko ta tevokšet muututtih, kerto Vladimir Zorin.

Pohjoni šuunta. Värihyökkäyš -projektin näyttelyt vietettih Piiterissä (2016 ta 2017), Helsinkissä (2018), Petroskoissa (2019) ta Velikii Novgorodissa (2020). Vuuvven 2021 näyttely meinattih järještyä Haminan kaupunkissa, ka koronapandemijan takie šuunnitelmat muututtih. Šen takie näyttelyn järještäjät šanotah näyttelyö poikkehukšekši šiännöistä: viime vuuvven taiteilijie ta töitä esitettih uuvveštah – tällä kertua Petroskoin yleisöllä.

– Tämä on viimeni näyttely Pohjoni šuunta. Värihyökkäyš -projektin rajoissa. Ka meijän toiminta jatkuu. Projekti leventyy ta šuau uuvven Color Go-Go -nimen. Piäideja ei muutu, ka šiih liittyy virolaisie taiteilijie šekä tulou virolaini kurattori, šanelou Vladimir Zorin.

Vladimir Zorin on pitälti ruatan yheššä Tiina Hallakorven kera. TV-šillan aikana šuomelaini kurattori tervehti avajaisien vierahie.

– Kaikkieh projekti oli šujuva, myö ajoma monie kaupunkija myöten. Toivon jotta meijän uuši projekti kohta tulou Petroskoih. Miušta värin ta leikillisyön teemašta tulou vaštakohta vaikiella korona-ajalla. Šykyšyllä värit ruvetah muissuttelomah petroskoilaisilla kešäštä ta lämmöštä, šanou Tiina Hallakorpi.

Šuomen konsuli Johannes Puukki korošti, jotta šemmosissa ajoissa rahvaš tarvitah šemmosie näyttelyjä:

– Tämä on enšimmäini näyttely, missä mie kävin viimesen puolentoista vuuvven aikana. Voimakkahimpie vaikutelmie on antan väri ta šen tulkinta. On iloista, jotta elämä jatkuu, a taito voittau, koroštau konsuli.

Vihod-mediakeškukšen taitojohtaja Servei Terentjev pakasi kurattorin tärkieštä roolista.

– Näyttely on konseptualini, kanšainvälini ta tietojenväini juuri globalisešti ta monipuolisešti ajattelijan kurattorin ansijošta. Haluosin kiinittyä huomijuo šuureh luomisprosessih. Apstraktisešta idejašta ta luomisenergijašta taitokurtattori luou kuvallisie tiloja, missä ei ole ainuoštah konseptijoja, vain ainehellisie taitoesinehie, juttelou Sergei Terentjev.

Halusima tutkie mitein pohjoset taiteilijat ymmäretäh värie, onko värin runšaš käyttämini ominaista heilä. Kuččuma eri muasterija Venäjältä ta Šuomešta. Niitä muasterie yhistäy värin kyllyš ta voima.
Vladimir Zorin, taiteilija.

Näyttelyššä on esillä 12 taiteilijan tevokšie. Hyö ruatah eri ainehien kera eri tyylilöissä ta tekniikoissa. Heijäh yhtehini piirreh on väri. Taiteilijien joukošša on Kari Södö ta Jyrki Poussu Oulušta, Tuomas Korkalo Rovaniemeštä, Riitta Turunen, Reetta Gröhn-Soininen, Heidi Vasara ta Pia Sinkkonen Jovensuušta, Tiina Hallakorpi Helsinkistä ta Karoliina Arvilommi Tohmajärveštä šekä Igor’ Monahov, Viktorija Zorina ta Vladimir Zorin Petroskoista.

Joka tevokšella on oma epätävällini istorija ta šyvä merkityš. Kari Södön pahvista, muovista, puušta, metallista ta akriilista luatiman Viekyä miut joven luo -rakentehen kummallini muoto heti kiinittäy huomijuo.

– Tevokšen ideja šynty Kari Södön mieleššä konša hiän oli Velikii Novgorodissa Olhavanjoven rannalla. Olhavanjoki oli Viikinkien ijäntien ošana ta še šito tärkeitä pohjosie alovehie. Näin Kari Södön taitoesineh simvolisoiččou tätä pitkyä jokie ta alovehie yhistäjie tietä, šelittäy Vladimir Zorin.

Iče Vladimir Zorin esitti oman Kerroštuma-diptiikin, kumpasešša hiän kiäntyy mieltä liikuttavan aihien puoleh.

– Internetti kierti muajilman, tašotti eri käsittehie ta arvoja. Nykyjäh internetin aikana kaikki on šuatavissa virtualimuuvvošša: voit matkuštua, käyvä kasinošša ta äšen kiriköššä. Šen takie mualliset ta henkelliset simvolit tašauvuttih. Voit olla še on šurullista, miettiy Vladimir Zorin.

Diptiikissä luatija käyttäy tosi voimakkahie värijä ta nykyaikasie ainehie, mi viittuau šiih, jotta nykytaito pakajau nykykielellä.

Jyrki Poussun luomat paperityöt on tosi arvautukšellisie – tevokšien nimet ei vaššata šisältyö.

– Jyrki Poussu käyttäy puuta, paperie ta akvarellivärijä. Omissa töissä hiän näyttäy värin liikkumista. Töijen nimet vain herätetäh kaččojien mielikuvitušta, šanelou taiteilija Viktorija Zorina.

Tiina Hallakorven Nostalgiset muissot -tevoš šynty šen jälkeh, kun luatija kävi Velikii Novgorodissa. Paikallisien kirikköjen kupolit ihmetytettih šuomelaista taiteilijua, mistä hiän kertouki omašša tevokšešša. Rakentehen yläošašša olija kultani pallo viittuau juuri kultakupoliloih. Iče tevoš näyttäy ihan ilmankepieltä.

Pohjoni šuunta. Värihyökkäyš -näyttelyh voit tuttavuštuo šyyškuun 25. päiväh šuaten.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
“Karjala” on luotettava folklorilla jo 60 vuotta
“Karjala” on kulken taipalen trikotehtahan ruatajien harraššušryhmäštä folklori-etnografiseh yhtyveheh pitkine istorijoineh, omine perintehineh ta kirkkahine ohjelmistoineh.
Karjalan Sanomat
Hiitolanjoen alue tunnetuksi turisteille
Kansainvälinen RivTimes-hanke antaa uutta vauhtia matkailulle Lahdenpohjan, Käkisalmen, Parikkalan ja Rautjärven alueella.  Suunnitelmia on mietitty työpajoissa.
Karjalan Sanomat
Suomen kieli Vieljärvellä: kiinnostus ei ole korkealla
Parhaillaan 57 koululaista lukee suomea Vieljärven keskikoulussa. Lapset valitsevat, kumpaa kieltä opiskella: karjalaa tai suomea.
Oma Mua
Yhteisruato tuou enemmän löytöjä musejoilla
Karjalan kanšallini ta Venäjän etnografini musejo allakirjutettih šopimuš yhteisruavošta.
Kodima
Ičeladuine tundmuz
Petroskoin universitetas mäni kvest. Ezmäižen voz’kursan openikad, kudambad opendaba vepsän kel’t tundištihe vepsän kelenke da kodviba jo sadud tedoid.
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль