Pikkujoulu ja suomen kieli voivat yhdistää ihmisiä

Pikkujoulu ja suomen kieli voivat yhdistää ihmisiä

Marina Tolstyh
27.12.2023
Petroskoilainen suomen kielen opettaja sai lämpimän vastaanoton Minskissä. Valko-Venäjällä vain harvat lukevat suomea.
Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -kansalaisjärjestön johtaja Tatjana Islamaeva (vas.) vietti pikkujoulua viime viikolla Minskissä suomen kielen ystävien seurassa. Kuva: Olga Rizmakovan arkisto
Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -kansalaisjärjestön johtaja Tatjana Islamaeva (vas.) vietti pikkujoulua viime viikolla Minskissä suomen kielen ystävien seurassa. Kuva: Olga Rizmakovan arkisto

Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -kansalaisjärjestön johtaja Tatjana Islamaeva luennoi suomen kielen kehityksestä Suomessa Ruotsin valtakautena sekä suomen kieliopista ja karjalan kielen murteiden erikoisuuksista Minskissä viime viikolla. Kuulijat olivat suomen kielestä kiinnostuneita Minskin kielitieteellisen valtionyliopiston opiskelijoita ja Suomi-kerhon ystäviä.

— Matkasta oli sovittu jo aikoja sitten Suomi-kerhon vetäjän Olga Rizmakovan kanssa. Viime kesänä puhuimme siitä, että tulen Minskiin joulukuussa, Islamaeva sanoo.

Kolmen päivän matkan ohjelma oli tiivis. Kuitenkin siinä oli aikaa viettää pikkujoulua yhdessä suomen kielen ystävien kanssa Suomikerhossa ja tutustua kaupungin nähtävyyksiin.

— Luennolla kävi noin parikymmentä opiskelijaa. He lukevat vieraita kieliä Minskin valtionyliopistossa. Opiskelijat tekivät minulle hyvin paljon kysymyksiä, Islamaeva sanoo.

Pikkujoulussa opettaja kertoi Karjalan tasavallasta ja omasta toiminnastaan suomen kielen keskuksen vetäjänä. Juhlaan tuli lähes

30 henkeä.

— Pikkujoulussa oli tarjoilla glögiä, piparkakkuja ja joulutorttuja, jotka osallistujat tekivät itse. Lauloimme suomenkielisiä joululauluja ja testasimme sitten, kuinka hyvin tunnemme Suomen, Islamaeva esittää. Juhla kesti noin neljä tuntia. Tunnelma oli opettajan mukaan lämminhenkinen ja vilkas.

Toivon, että Minskin-matkani jälkeen valkovenäläisten kiinnostus suomen kieltä kohtaan vahvistuu.
Tatjana Islamaeva, Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -kansalaisjärjestön johtaja

Lähtöpäivänä Islamaeva piti kahden tunnin luennon, jonka hän omisi Karjalan tasavallalle sekä karjalan kielelle ja sen murteille. Hänen mukaansa aihe karjalan kielestä oli valkovenäläisille nuorille hyvin mielenkiintoinen.

— Opiskelijat kysyivät minulta, voiko kuulla karjalan kieltä Petroskoin kaduilla. Heitä kiinnosti myös se, kuinka paljon Karjalassa opiskellaan suomea, Islamaeva kertoo.

Luennollaan opettaja kiinnitti huomiota muun muassa suomen kielen ääntämiseen ja illatiivin käyttöön.

— Minskissä suomen opiskelijat ja harrastajat ovat huolestuneita suomen kielen taidostaan ja ääntämisestään. Tietysti on tärkeä ääntää oikein pitkiä vokaaleja ja konsonantteja, mutta täytyy opetella hyvin sanoja ja kieliopin sääntöjä, opettaja neuvoo.

Hän jakoi opiskelijoille mukanaan olleet Karjalan Sanomat.

— Luimme lehteä yhdessä ja puhuimme suomea. Vastasin lukuisiin kysymyksiin, opettaja lisää.

Islamaeva sanoo olevansa valmis jatkamaan yhteistyötä suomea opiskelevien minskiläisten kanssa.

— En voi sanoa, että Minskissä on paljon kiinnostusta suomea kohtaan, mutta se on olemassa. Toivon, että matkani jälkeen valkovenäläisten kiinnostus vahvistuu, hän sanoo.

Nyt Minskissä suomea opiskelee yhteensä noin 25—30 henkeä. Pieni osa heistä lukee kieltä valinnaisesti lyhyellä kielikurssilla Minskin kielitieteellisessä valtionyliopistossa.
Olga Rizmakova, Suomi-kerhon vetäjä

Minskin Suomi-kerhon vetäjä Olga Rizmakova sanoo, että Karjalaan verrattuna Valko-Venäjällä suomea luetaan vähän.

— Nyt Minskissä suomea opiskelee yhteensä noin 25—30 henkeä. Pieni osa heistä lukee kieltä valinnaisesti lyhyellä kielikurssilla Minskin kielitieteellisessä valtionyliopistossa, Rizmakova esittää.

Suuri osa suomea osaavista valkovenäläisistä luki aikoinaan sitä Minskin Ruotsin kielen keskuksessa. Siinä suomea alettiin opettaa vuonna 2011. Aktiivisimmat kielen harrastajat tapaavat nyt säännöllisesti Suomi-kerhossa kehittääkseen kielitai toaan edelleen.

— Ongelma on se, että oikeastaan luemme suomea itsenäisesti. Valko-Venäjällä ei ole koskaan ollut ammattitaitosta suomen kielen opettajaa, Rizmakova paljastaa.

Hän arvosti suuresti opettaja Islamaevan vierailumatkaa Minskiin. Vaikka vierailu oli lyhyt, se oli hänestä tuloksekas.

— Tärkein on se, että suomen kielen harrastajat ovat saaneet tapaamisista innostusta kielen jatkuvaan opiskeluun, Rizmakova uskoo.

— Nyt, kun kielestä kiinnostuneilla ei ole mahdollisuuksia lähteä opiskelemaan tai matkustamaan Suomeen, yhteistyö Karjalassa asuvien työkaveriemme kanssa on erittäin ajankohtainen ja arvokas, hän korostaa.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль