Piessan jälet: Karjalan kivikirjan šaloja arvellen
Belomorskin kotišeutumusejo oli peruššettu 1961 vuotena. Tämän vuuvven pimiekuušša še täyttäy 60 vuotta. Vuuvvešta 1966 musejon kokonaisuoh kuulutah ni ainutluatuset Piessan jälet- ta Zalavruga -kallivopiirrošalovehet.
Piirrokšet ollah Karjalan tovellisena rikkahuona ta kuulutah planetan muinasen kallivotaitehen “kultašiätijöh”. Kallivopiirrokšie šanotah kivikirjakši, šentäh kun ne annetah äijyä enemmän tietuo muinaisihmisistä kuin arheologiset löyvöt tahi tiijot istorijallisista dokumenttiloista. Piirrokšien merkityštä tovistau niijen lisyämini UNESCO:n luvetteloh tämän vuuvven heinäkuun lopušša.
– Vienan piirrokšie kaiverrettih Uikujoven vanhojen šuarien graniittikallivoih V–IV vuosišualla ennein meijän ajanlaškuo. Šuurin miärin niitä löyvettih Zalavruga-paikašša, kerto opaš Jelena Gorohovik. – Vienanmeren kallivopiirrokšie löysi tunnettu entnografi ta arheologi, istorijan tutkija ta arhiivojen ruataja, kirjailija ta musejoruataja Aleksandr Linevskii vuotena 1926. Šilloin nuori mieš opaštu Leningradin Muantiijon instituutissa etnografiksi.
Kolmannen kurššin jälkeh Aleksandr Linevskii tuli Uijunšuarella. Paikallini eläjä Grigorii Matrosov vei opaštujan Uikujovella olijalla Šoirukšen šuarella kaččomah šitä, mitä kenkänä vielä ei nähnyn. Hyö ajettih jokie myöten ta Šoirukšen košen lähellä šuurešša veještä nousijašša kallivošša nähtih kallivopiirrokšet.
Näitä piirrokšie on noin 400 ta niijen kešen on vähän ihmisien vartaloja. Šuurin miärin on lintuja šekä meččä- ta merieläimie, šentäh kun ennein meri oli lähempi, ihan täššä paikašša. Šiitä vesi mäni loitommakši.
– Tietyšti, paikalliset eläjät tiijettih näistä kivikirjutukšista. Ka hyö varattih tätä paikkua ta ei käyty tänne, šelittäy opaš. – Ennein tällä paikalla oli Čortovi sledki (Pirun jälet) -nimi. Šiitä Linevskii anto kallivolla ei niin kauhien Besovi sledki (Piessan jälet) -nimen. Näijen kallivopiirrokšien keškikuvana on yksijalkasen piessan vartalo, kumpaseh viey kahekšan jälkie. Tietomiehet ajatellah, jotta muinaismečäštäjät ta -kalaštajat kyšyttih tältä haltielta lykkyö mečäššykšeššä.
Oman enšimmäisen matan jälkeh Aleksandr Mihailovič oikein mielty pomorien muah. Aleksandr Linevskii tutki Vienanmeren kallivopiirrokšie, valmisti tietokirjutukšie, kumpasissa kerto tuntomattomien alkutaiteilijien kallivopiirrokšista. Šiitä karjalaisista kallivopiirrokšista kertojan pohatan ainehiston pohjalla Aleksandr Mihailovič kirjutti Listi kamennoi knigi (Kivikirjan šivuja) -kirjan. Tevoš oli kiännetty monella kielellä.
Kallivopiirrokšien šäilyttämistä varoin tašavallašša toteutetah Vienanmeren kallivopiirrokšet -ekopuiston kehittämisprojektie. Še šuau rahotušta Karjalan kehityšohjelmašta. Projektin kokonaisb’utžetti on 647 miljonie rupl’ua.
Projektin rajoissa rakennettih šuojelupaviljoni Piessan jälet -kallivopiirrokšien piällä. Paviljonin rakentamini on hyvin tärkie ideja, vet kallivopiirrokšie pitäy šäilyttyä ta šamalla ei pie tuuvva vahinkuo Karjalan luonnolla.
– Noin 6000 vuotta takaperin tällä alovehella eläjät ihmiset kaiverrettih kivikirjutukšie šuurilla kallivoilla, mit ilmeššyttih jiätikön kulkupaikalla. On kummallista, jotta ne niin hyvin šäilyttih nykypäivih šuaten. Ka šiitä Piessan jälet -kallivopiirrokšien oša mäni vejen alla vesivoimalan rakentamisen jälkeh. Toivottavašti nyt šuojelupaviljonin rakentamisen jälkeh myö šäilytämmä ne piirrokšet, mit jiätih. Zalavruga-paikašša on noin 2,5 tuhatta kallivopiirrošta. Ne ollah mukavat ta esitetäh mečäššykšen juonija šekä toisie ainehie. Enšin nämä kallivopiirrokšet monta vuotta oltih muapeittien alla, a nyt käršitäh pahašta šiäštä, lumešta ta tuulešta šekä pikku hil’l’ua šammallutah. Pitäis ajatella, mitein niitä vois šuojella ta šäilyttyä, pahekšiu Jelena Gorohovik.
Projektin keškikohtana on turistikeškuš. Še makšau noin 433 miljonie rupl’ua. Nyt valmissetah šen rakennuššuunnitelmua. Rakentamistyöt aletah enši vuotena. Puistoh rakennetah ni kävelyšilta Kislii Pudas -jovenhuaran piäličči Zalavrugan kallivopiirrokšien alovehella.
Lisäkši projekti vuatiu kallivopiirrokšien alovehen kunnoššušta. Šiihi käytetäh yli 56 miljonie rupl’ua. Tulovaisuošša puistoh meinatah rakentua 50-huonehen hotelli ta kahvila.
