Piessan jälet: Karjalan kivikirjan šaloja arvellen

Piessan jälet: Karjalan kivikirjan šaloja arvellen

Maikki Spitsina
09.08.2021
Oraškuun lopušša Uijunšuaren kyläššä avattih uuši paviljoni, min tarkotukšena on šuojella Piessan jälet -kallivopiirrokšija. Vienanmeren kallivopiirrokšet -musejon opaš Jelena Gorohovik esitti meilä uušie tiloja.
Piessan jälet -paviljonin rakennuštöijen aikana kallivo piirrokšien kera oli katettu. Kuvašša taiteilija Svetlana Georgijevskaja heti kallivon avuamisen jälkeh. Kuva: Igor’ Georgijevskii
Piessan jälet -paviljonin rakennuštöijen aikana kallivo piirrokšien kera oli katettu. Kuvašša taiteilija Svetlana Georgijevskaja heti kallivon avuamisen jälkeh. Kuva: Igor’ Georgijevskii

Belomorskin kotišeutumusejo oli peruššettu 1961 vuotena. Tämän vuuvven pimiekuušša še täyttäy 60 vuotta. Vuuvvešta 1966 musejon kokonaisuoh kuulutah ni ainutluatuset Piessan jälet- ta Zalavruga -kallivopiirrošalovehet. 

Piirrokšet ollah Karjalan tovellisena rikkahuona ta kuulutah planetan muinasen kallivotaitehen “kultašiätijöh”. Kallivopiirrokšie šanotah kivikirjakši, šentäh kun ne annetah äijyä enemmän tietuo muinaisihmisistä kuin arheologiset löyvöt tahi tiijot istorijallisista dokumenttiloista. Piirrokšien merkityštä tovistau niijen lisyämini UNESCO:n luvetteloh tämän vuuvven heinäkuun lopušša. 

– Vienan piirrokšie kaiverrettih Uikujoven vanhojen šuarien graniittikallivoih V–IV vuosišualla ennein meijän ajanlaškuo. Šuurin miärin niitä löyvettih Zalavruga-paikašša, kerto opaš Jelena Gorohovik. – Vienanmeren kallivopiirrokšie löysi tunnettu entnografi ta arheologi, istorijan tutkija ta arhiivojen ruataja, kirjailija ta musejoruataja Aleksandr Linevskii vuotena 1926. Šilloin nuori mieš opaštu Leningradin Muantiijon instituutissa etnografiksi.

Kolmannen kurššin jälkeh Aleksandr Linevskii tuli Uijunšuarella. Paikallini eläjä Grigorii Matrosov vei opaštujan Uikujovella olijalla Šoirukšen šuarella kaččomah šitä, mitä kenkänä vielä ei nähnyn. Hyö ajettih jokie myöten ta Šoirukšen košen lähellä šuurešša veještä nousijašša kallivošša nähtih kallivopiirrokšet.

Kallivopiirrokšien keškikuvana on yksijalkasen piessan vartalo, kumpaseh viey kahekšan jälkie. Tietomiehet ajatellah, jotta muinaismečäštäjät ta -kalaštajat kyšyttih tältä haltielta lykkyö mečäššykšeššä.
Jelena Gorohovik, Belomorsk

Näitä piirrokšie on noin 400 ta niijen kešen on vähän ihmisien vartaloja. Šuurin miärin on lintuja šekä meččä- ta merieläimie, šentäh kun ennein meri oli lähempi, ihan täššä paikašša. Šiitä vesi mäni loitommakši.

– Tietyšti, paikalliset eläjät tiijettih näistä kivikirjutukšista. Ka hyö varattih tätä paikkua ta ei käyty tänne, šelittäy opaš. – Ennein tällä paikalla oli Čortovi sledki (Pirun jälet) -nimi. Šiitä Linevskii anto kallivolla ei niin kauhien Besovi sledki (Piessan jälet) -nimen. Näijen kallivopiirrokšien keškikuvana on yksijalkasen piessan vartalo, kumpaseh viey kahekšan jälkie. Tietomiehet ajatellah, jotta muinaismečäštäjät ta -kalaštajat kyšyttih tältä haltielta lykkyö mečäššykšeššä.

Oman enšimmäisen matan jälkeh Aleksandr Mihailovič oikein mielty pomorien muah. Aleksandr Linevskii tutki Vienanmeren kallivopiirrokšie, valmisti tietokirjutukšie, kumpasissa kerto tuntomattomien alkutaiteilijien kallivopiirrokšista. Šiitä karjalaisista kallivopiirrokšista kertojan pohatan ainehiston pohjalla Aleksandr Mihailovič kirjutti Listi kamennoi knigi (Kivikirjan šivuja) -kirjan. Tevoš oli kiännetty monella kielellä. 

Kallivopiirrokšien šäilyttämistä varoin tašavallašša toteutetah Vienanmeren kallivopiirrokšet -ekopuiston kehittämisprojektie. Še šuau rahotušta Karjalan kehityšohjelmašta. Projektin kokonaisb’utžetti on 647 miljonie rupl’ua.

Noin 6000 vuotta takaperin tällä alovehella eläjät ihmiset kaiverrettih kivikirjutukšie šuurilla kallivoilla, mit ilmeššyttih jiätikön kulkupaikalla. On kummallista, jotta ne niin hyvin šäilyttih nykypäivih šuaten.
Jelena Gorohovik, Belomorsk

Projektin rajoissa rakennettih šuojelupaviljoni Piessan jälet -kallivopiirrokšien piällä. Paviljonin rakentamini on hyvin tärkie ideja, vet kallivopiirrokšie pitäy šäilyttyä ta šamalla ei pie tuuvva vahinkuo Karjalan luonnolla. 

– Noin 6000 vuotta takaperin tällä alovehella eläjät ihmiset kaiverrettih kivikirjutukšie šuurilla kallivoilla, mit ilmeššyttih jiätikön kulkupaikalla. On kummallista, jotta ne niin hyvin šäilyttih nykypäivih šuaten. Ka šiitä Piessan jälet -kallivopiirrokšien oša mäni vejen alla vesivoimalan rakentamisen jälkeh. Toivottavašti nyt šuojelupaviljonin rakentamisen jälkeh myö šäilytämmä ne piirrokšet, mit jiätih. Zalavruga-paikašša on noin 2,5 tuhatta kallivopiirrošta. Ne ollah mukavat ta esitetäh mečäššykšen juonija šekä toisie ainehie. Enšin nämä kallivopiirrokšet monta vuotta oltih muapeittien alla, a nyt käršitäh pahašta šiäštä, lumešta ta tuulešta šekä pikku hil’l’ua šammallutah. Pitäis ajatella, mitein niitä vois šuojella ta šäilyttyä, pahekšiu Jelena Gorohovik.

Projektin keškikohtana on turistikeškuš. Še makšau noin 433 miljonie rupl’ua. Nyt valmissetah šen rakennuššuunnitelmua. Rakentamistyöt aletah enši vuotena. Puistoh rakennetah ni kävelyšilta Kislii Pudas -jovenhuaran piäličči Zalavrugan kallivopiirrokšien alovehella.

Lisäkši projekti vuatiu kallivopiirrokšien alovehen kunnoššušta. Šiihi käytetäh yli 56 miljonie rupl’ua. Tulovaisuošša puistoh meinatah rakentua 50-huonehen hotelli ta kahvila.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Videosarja tutustuttaa karjalaisiin tansseihin
Karjalaisista kansantansseista kertova video-opas ilmestyy ensi vuonna verkossa ja DVD-levyillä.
Kipinä
Kuin puola ta karpalo tultih yštäviksi
Tänä vuotena Karjalan luonto lahjotti meilä äijän meččämarjoja. Vaikka nyt ympäri vuuvven voipi oštua kaupašta kaikenmoisie ulkomualaisie makijaisie, ka karjalaisella mitänä parempua ta hyövyllisempyä, mitä meijän pohjoismarjat, vielä ei oltu kekšitty.
Kodima
Kut kaik zavodihe
Opendai Franciaspäi Gijöm Žiber (Guillaume Gibert) kändi vepsläižen eposan francian kel’he.
Karjalan Sanomat
Vanhat puutalot uuteen loistoon
Kaksi historiallista puurakennusta Petroskoin keskustassa korjataan lähiaikana. Niissä avataan Karjalan Unesco-kohteiden, Kižin saaren ja Karjalan kalliopiirrosten, opastuskeskukset.
Karjalan Sanomat
Moottoripyörällä Karjalasta Altain vuoristoon
41-vuotias Dmitri Sivuha ajoi moottoripyörällä Kostamuksesta Altain tasavaltaan yli 14 000 kilometriä.
Oma Mua
Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”
Videlen kyläh rodivunnuh karjalaine neičyt tostu vuottu hivuou omua virguporrastu Moskovas Ven’an kuulužimas, tiijonkandaizes biznesškolas “Skolkovo”. Kui naizen elokseh pujoittuu karjalan kieli?
Oma Mua
Vaikeukših kaččomatta ruato tuou iluo
Pimiekuun 21. päivänä Karjalan ratijo täytti 95 vuotta. Merkkipäivän kunnivokši kanšalliskielisen toimitukšen ruatajat juteltih oman ruavon erikoisukšista.
Karjalan Sanomat
Pitkärannan luterilaiset yhdessä 30 vuotta
Urut soivat nyt uudestaan Pitkärannan luterilaisessa puukirkossa. Soittimen lahjoitti Suomen Luodon seurakunta.
Oma Mua
Mie olen muššalla listalla
Pimiekuun 18. ta 19. päivinä Karjalan kanšallisešša teatterissa pietäh Mie olen muššalla listalla -spektaklin enši-iltua.
Oma Mua
Anna Vlasova: “Miun ruato on elämäni tarkotuš”
Elämäniloni emäntä, tverinkarjalaisien elävä kulttuuri, kanšallisie šyömisie, karjalaista pakinua, karjalaisie ta venäläisie huvija. Tulkua tervehenä Tverin alovehen Tolmačun kylän Vlasovien karjalaiseh vieraštaloh!
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль