Pienen linnan suuri muzei

Pienen linnan suuri muzei

Valentina Mironova
24.12.2020
Pitkänrannan linnah tulduu kodialovehmuzeidu ei pie iččie, čoma taloi seizou piäjumalluo dai nimilaudazet ozutetah sihpäi. Muzein taloi terväh täyttäy 100 vuottu. Sen 1920–1930 vuozil nosti ruoččilastu suguu olii Frederik Ernst Wallder omah pereheh niškoi.
Ekskursien vedäi Natalja Kisel’ova sellittäy Voinal kuadunuzile mostomerkin merkičysty. Tämä on linnan lohkol seizojan suuren mustomerkin koupii. Kuva: Ol’ga Smotrova, “Oma Mua”
Ekskursien vedäi Natalja Kisel’ova sellittäy Voinal kuadunuzile mostomerkin merkičysty. Tämä on linnan lohkol seizojan suuren mustomerkin koupii. Kuva: Ol’ga Smotrova, “Oma Mua”

Enämbän tieduo muas, linnas da rahvahis voibi suaha kodialovehmuzeis. Pitkänrannan linnah tulduu kodialovehmuzeidu ei pie iččie, čoma taloi seizou piäjumalluo dai nimilaudazet ozutetah sihpäi. Muzein taloi terväh täyttäy 100 vuottu. Sen 1920-1930 vuozil nosti ruoččilastu suguu olii Frederik Ernst Wallder omah pereheh niškoi.

Frederik Ernst Wallderua hyvin tiettih lähialovehil yhteiskunnallizennu ruadajannu. Häi ezmäi eli Impilahtel, siepäi tuli Pitkährandah. Täkse päiviä on jo löytty kuda-midä tieduo täs ristikanzas, sidä eččimäs oli Suomen Impilahti-Seuru. Vuozien 2000 allus Karjalah käydih Wallderan vunukat da tuodih vahnat kuvat.

Taloin ezmäzes kerrokses enne oli aptiekku, seizoi suui kamin. Ižändy azetti taloih putillizet veriät, net avavutah mollembih čurih. Enne vieriälöis oldih vitražnoit st’oklat. Talois oli oma lämmityssistiemu, vetty hiilutti kattil, joga pertis oldih batareit.

Nygözes muzeis ruadau läs 90 prosentua endisty lämmitysbatareidu. Enne taloidu lämmitettih hiilel, nygöi poltetah halguo. Voinan aigua taloidu ei bombitettu, sendäh se jäi hyväh kundoh. Silloi talois eli Suomen da Ven’an muan saldattoi, sit jällespäi tuldih geologat. Taloin seinis oldihgi päivykodi da rahvahan taidotaloi. Tässäh on säilynyh 1943 vuvvel otettu kuva, kus veriän rinnal seizou naine koiranke.

Vasili F’odorovič Silinan avul oli löytty läs 3 000 saldatoin jiännösty da niilöin nimet ollah nygöi tiijos.

Pitkänrannan kodialovehmuzein alguhpanii on Vasilii F’odorovič Silin, linnan tundiettu mies. Häi oli voinal, kogo ijän ruadoi lapsienke da ainos tahtoi säilyttiä muston voinan jygielöis vuozis, keräi veteruanoin kerdomuksii. Tuttavat sanottih, ku tämä ainehisto nikonzu ei nähnyh päivänvalgiedu. Yhtelläh enne miehen kuolendua pieni lugumiäry hänen valmistettuu kniigua piäzi ilmoih.

Hänen avul järjestetty lapsien Krasnije sledopity -joukko puaksuh kävyi matkoih, hyö yhtes kačottih bojuloin paikkoi, paistih veteruanoinke, kirjutettih heile tuhanzii kirjazii. Muzeis tänäpäi on ruokos ylen äijy heijän kerättyy dokumentua da kuvua. Silloi veteruanat oldih vie nuorembat da puaksuh ičegi käydih Pitkährandah, hyö kunnostettih velleskalmoi.

Vasili F’odorovič Silinan avul oli löytty läs 3 000 saldatoin jiännösty da niilöin nimet ollah nygöi tiijos.

Muzein ezmäine ozuttelu on omistettu Vasilii F’odorovič Silinale da hänen ruavole, täs voibi nähtä veššilöi, kudualoi Krasnije sledopity -joukon lapset suadih matkoin aigua. Ezmäi kai nämmä lövvöt oldih linnan erähäs školas, myöhembäh Vasilii F’odorovič kiändyi linnan herroin puoleh da kyzyi tilua niilöin ozutettavakse. Hänel annettih zavodan kluuban pertit, a sit Wallderan taloi.

Nygöi kodialovehmuzei kandau Vasilii F’odorovič Silinal nimie dai hänen saldatoin jännöksien ečindyruaduo jatketah kolme alallistu joukkuo. Tiä löydyy harvinazii voinanaigazii alguperäzii dokumentoi, saldatoin muahpanendupaikoin shiemoi.

Ylen puaksuh Pitkährandah kävyy endizien saldatoin omahizii, hyö tahtotah kaččuo, kus suadih surmu heijän tuatat, vellet, died’oit. Tullah Ven’an eri linnoispäi, ajetah Siberis dai Hanti-Mansiskaspäi. Kerran soitti naine Avsrtaliespäi, hänel tiä on muah pandu omahine.

Seinäl rippuu ezmäzen naizen-kosmonavtan Valentina Tereškovan kuva, hänen tuattah sežo surmattih tiä 1940 vuvvel. Tereškova andoi lahjakse yhtehizes ruavos muzeih sai ylen čomat seinyčuasut, kuduat nygöi ollah eksponuatannu.

Mustomerki azetettih kohtale, kus oldih suuret bojut, kus sai surman äijy saldattua. Nygöi mollembien mualoin veteruanoin lapset da vunukat kävväh kumardumah omahizile mustomerkillyö.

Muzein talois on kaksi kerrostu, mollembien joga zualas on oma ozuttelu. Eriže olijas zualas voibi tiijustua Pitkänrannan linnan da bumuaguzavodan histouries, ku zavodua da linnua nostettih samal aigua. Vahnoi kuvii kaččelles voibi nähtä, kui kai on kazvanuh da muuttunuh. Kodialovehmuzeis on kuda-midä zavodan muzeis jiännytty: suuret flavut, sportumedalit, vahnat dokumentat.

On tiä harvinazii eksponuattoigi, ezimerkikse, vahnanaigazet sähkömehuanizet Siemens-čuasut, vahnu telefon da kirjutuskoneh “Mercedes”. Se koneh ei ole zavodan alguperiä, ga ihan samanmoine voinnus olla zavodal. Tämän konehen muzei sai Petroskoilpäi, sil bokas on Berlinan laukan adressi. Ken lienne osti sen vie enne voinua, a voinan jälles se vikse puutui Ven’ale. Hätken sidä käytettih meijän vojennoit, a konzu kirjutuskonehen sijah ruvettih käyttämäh tiedokonehtu, se erähän tuttavan kauti puutui Pitkänrannan muzeih.

Vie yksi ezmäzen kerroksen zualu tuttavuttau Talvivoinan histourieh. Sit suau nähtä, kui elettih voinan aigua ven’alazet dai suomelazet saldatat, mittuzet heil oldih orožat dai muut vešit.

Enimytten ekskursien aigua voibi suaha tieduo, midä oli Pitkänrannan linnan lähäl tämän voinan agua. Vitriinoih on kerätty löytyt vešit: suomelazien da ven’alazien saldatoin medaljonat, kukkarot, avaimet. Prostoloil saldatoil kai oli keral, ei hyö smietitty, gu hätkestytäh voinal. A gu tullou kodih, ei ole kois nikedä, avaimet ollah kormanis...

Pitkäsrannas siiriči ajajes voibi nähtä Krest skor’bi -mustomerki, kudai seizou Pitkykangas-paikal juamoin tiešuaral. Ajatus luadie semmoine mustomerki 1939–1940 vuozinnu voinal kuadunuzile saldatoile tuli mieleh suomelazil veteruanoil.

Läs kaheksua vuottu piettih ruaduo, vallittin parastu ekskiizua, valmistettih mustomerkii. On jo kuolluh sen luadii Leo Lankinen, tuonilmazih siirryttih erähät muutgi täh projektah kuulujat. Ga yksikai se puutui nostua: kaksi muamua ‒ suomelaine da ven’alaine ‒ seizotan kivilöin keskes. Joga kivyt on kuolluh saldattu.

Mustomerki azetettih kohtale, kus oldih suuret bojut, kus sai surman äijy saldattua. Nygöi mollembien mualoin veteruanoin lapset da vunukat kävväh kumardumah omahizile mustomerkillyö. Mustomerki avattih 20 vuottu tagaperin, tänävuon pandemien periä tänne ei kaikin piästy tulemah.


muzei-kar-mironova (2)_resize.JPG

Ozuttelu jatkuu ei vaiku zualois, kogo Wallderin taloi on muzei. Leviet puuhuzet pordahat vietäh toizeh kerrokseh.

Pordahis ollah raudurengahat, pertilöis ‒ čomat st’okluveriät. Enne tiä oli vie talvisadu. Talvisavus oli veräi galdarile, kuspäi taloin ižändät ihailtih čomii järven lahtie da suarii. Toizes kerrokses pertivälis on linnan da kirikkölöin vahnoi kuvii.

Ennevahnas linnas oli äijy zavodua, luajittih st’oklua, ruskies saves suadih ruskiedu kruaskua, kuduadu nygöi ajelemmo ostamah Suomeh. Oli oma kirpiččyzavodu. Happovuaras oli oma mruamorukarjeeru. Suadihgi kaikenjyttymii kivii. Linnan ylbevyksenny oli tinan valandu. Kaikkie tädä voibi nygöi kaččuo vaiku muzein kuvis da esponuatois, pahakse mielekse ni yksi zavodu jo ei rua.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль