Pie varavostu: rinnal on vihandua tulokastu!

Pie varavostu: rinnal on vihandua tulokastu!

Ol’ga Ogneva
23.07.2021
Karjalan tiedokeskuksen Meččyinstituutan tutkijat käydih Vieljärveh eččimäh vierahii kazvilajiloi.
Biologu Denis Savosinan haraval on tukkuine elodejua. Kuva: Kirill Ognev
Biologu Denis Savosinan haraval on tukkuine elodejua. Kuva: Kirill Ognev

Vierahikse lajiloikse sanotah kazviloi libo toizii olendoloi, kudamat ristikanzan toimiloin periä levittih oman luonnollizen olendualan rajoin tuakse. Ylen vihažan da terväh kazvajan vierahan kazvilajin kanuadan elodejan kazvilointutkii Vera Timofejeva löydi Vieljärves mennyt sygyzyn. Sendäh tänä kezän tutkijat tuaste tuldih kaččomah, kunnesah tämä kazvi on levinnyh täs järves. Hyö venehel ajeltih Ruizniemen da Jovensuun lahtes. Haravoittih järven pohjua. Enin elodejua löydyi vies tulipalopirsalluo.

– Tämä on makrofiittu, vezikazvi. Eläy vies. On rodužin Pohjazes Amerikaspäi. Mennyt vuozisuan lopus se tuodih Karjalah. Sidä istutettih akvariumoih. Konzu niilöi pestih, kazvin palazet voidih puuttuo vedeh. Muga elodeja levii Ven’al. Karjalas se enzimästy kerdua nähtih vuvvennu 1905. Sit lähtien se ylen hyvin kazvau tazavallan suves da on levinnyh pohjazeh Seesjärvessäh, sellittäy biolougienttijon kandiduattu, Meččyinstituutan tiedoruavon ruadai Vera Timofejeva.

Kanuadan elodeja kazvau seizojis da vähäl virduajis järvilöis. Tämä laji käyttäy ylen äijän kislorodua, konzu happanou. Sen vähys vies pahoi vaikuttau kaloih da toizih veziolendoloih sego pahendau vien luaduu. Mi on paha jo ristikanzalegi. Sendäh rahvahal pidäy maltua eroittua se toizis buitegu yhtennägözis veziheinis.  

– Tämä kazvi voibi hedi eroittua vies. Se kazvau madalikol, kolmenkymmenen santimetrin syvyöl. Ga toiči voibi eliä järves kaheksan metrin syvyöl. Tämä on ahvenheiny, a vie on ärviä, urut’. Sil lehtyöt ollah kui havuzet. Sengi eroitat elodejas, ku lehtyöt ollah hoikkazet, elodejal ollah lačut, ozuttau eri veziheinii Vera Timofejeva.

Ku nähnettö mittumantahto kazvin, kudai teijän mieles on vieras da vihažu, olgua hyvät, andakkua tiedomiehile tiediä teijän lövvös.
Aleksei Polevoi, Meččyinstituutan tiedoruavon ruadai

Eroittamah vierahii kazvilajiloi paikallizis vieljärveläzii opastettih Suomen da Karjalan välizen projektan mugah. Sit ruatah yhtes suomelazet da meigäläzet tutkijat. 

– Tämän projektan tavoittehennu on luadie vierahien lajiloin ekspertoin verko. Projektua rahoitetah Jevruopanliitto, Suomi da Ven’a. Tämä projektu kuuluu Karjalan da Suomen raja-alovehyhtesruadoh. Meil pidäy andua rahvahale enämbi tieduo vierahis lajilois. Sendäh opimmo vastavuo rahvahanke, sanelta, mitbo net ollah vierahat lajit, kui voibi vastustua niilöin leviämisty da midä pidäy ruadua, sanou projektan johtai, Karjalan tiedokeskuksen Meččyinstituutan tiedoruavon ruadai Aleksei Polevoi.

Heinykuun yhtendennytostu päivänny Vieljärves piettih Ole varavozin: täs on vihandua tulokastu -nimine šeikkailukiža. Karjalan tiedokeskuksen Meččyinstituutan tiedomiehet opastettih lapsii da vahnembii eroittamah vierahii tulolazii kazviloi paikallizis, saneltih midä pahua net azutah luonnole da mikse da kui niidy pidäy hävittiä. 

Šallun buaban kukat (muga niidy sanotah Jyrgiläs), latinakse Impátiens glandulífera, ollah čomat kaččuo. Enne niidy istutettih piädykauti vagoloil čomendamah pihua. Ga jo vuozikymmenien aloh kukat liijakse levittih kaikkiel. Nygöi net kuulutah Karjalan viijen ylen vihažan vierahan kazvislajin joukkoh. Sendäh niidy pidäy hävittiä.... 

– Ku nähnettö mittumantahto kazvin, kudai teijän mieles on vieras da vihažu, olgua hyvät, andakkua tiedomiehile tiediä teijän lövvös. Meil on azuttu Karjalan vierahat lajit -saitu (dias.krc.karelia.ru/), sinne voibi kirjuttua. Se on ylen helpo. Pidäy ottua kuva kazvis da työndiä viesti. Tiedomiehet sanotah teile suuret passibot, kiändyy rahvahan puoleh Aleksei Polevoi.  


Ližiä lugekkua Omas Muas 21. heinykuudu.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Paginad pätoimitajanke
Täl vodel meiden kulehtesele täudub jo 35 vot! Kanman jubilejad mö pagižim ”Kipinän”-pätoimitajanke Jana Filimonkovanke hänen rados kulehteses lapsiden täht.
Karjalan Sanomat
Oma Media -portaali: vuosi verkossa
Vuoden aikana portaalissa on julkaistu lähes 3 000 uutisjuttua ja artikkelia suomen, karjalan ja vepsän kielellä. Lähisuunnitelmissa on avata uusia osioita.
Kodima
Tundištadas rahvahanke kelen abul
Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedran  ezmäižen kursan openikad jagasoiš ičeze meletusil, mikš hö opendusen täht valičiba vepsän kel’t.
Karjalan Sanomat
Vuottovaara panee juoksijat koetukselle
Yli tuhat juoksijaa tulee Karjalaan osallistumaan Vottovaara mountain race -maastojuoksukilpailuihin. Osa kilpailijoista saapuu Karjalaan tilausjunalla.
Oma Mua
Netälin loppuo etnotyylissä voipi viettyä Vienašša
“Kuokan kolkkajaiset” on perintehellini šyyšpruasniekka Vienan Karjalan kylissä. Arhippa Perttusen šiätijön Yhteinen Viena -projektin rajoissa Vuokkiniemeššä piettih netälinloppuo etnotyylissä.
Karjalan Sanomat
Katsomo täynnä yleisöä
Jo kolmannen kerran Kostamuksessa pidetään katuelokuvan festivaali. Kaupunkilaisten kiinnostus on suuri.
Oma Mua
Pohjosešta on tullun šuvini värihyökkäyš
Mimmosie ollah pohjoset värit? Ollahko ne hualeita, rauhallisie? Projekti “Pohjoni šuunta. Värihyökkäyš” muuttau niitä luuloja.
Karjalan Sanomat
Uusi suomen kielen viikko ovella
Teemaviikko lisää kiinnostusta suomen kieleen ja vahvistaa kielen merkitystä Venäjän Karjalassa. Kulttuuritoimijoita Suomesta on myös mukana.
Oma Mua
Perindölline kandelehel soitandu Karjalas
Tutkijoin kiinnostuksel soitindu kohtah on jo läs kahtusadua vuottu, yhtelläh tässäh on vie äijy kyzymysty, kudamat koskietah kandelehen soitandualovehtu, sen rakendehen eričyksii da puaksuh erotah jo olemas olijois mielis kandeleheh nähte.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль