Pidäy pyzyö pystyi da puhuo yhteh hiileh
Kerran nelläs vuvves karjalazet Karjalan eri kolkispäi vastavutah šeikuimah yhtehizii probliemoi da suavutuksii. Joga kerdua Kerähmön tuloksennu on rezol’utsii, kudamua myöte nellän vuvven aigua Kerähmön vallitut ruatah da pietäh yhtevytty vallasolijoinke karjalazen rahvahan kielen da kul’tuuran säilyttämizekse, elaijan parandamizekse.
Yheksän aigua huondestu čuasun aloh PiterInn-hotellin liftat azettumattah ajeltih alahanpäi yläh. Kedäbo täl kerdua tuvvah liftat? Enzimäzes toizien deleguatoin joukonke jo tervehtiy kaikkii karjalakse Jelena Viktorovna Bogdanova, toizespäi tullah joukolleh pyzyjät tverinkarjalazet. Hyvämielizet rahvas sevätäh toine tostu, luajitah yhtehizii fotokuvii: kodvan aigua ei vastavuttu.Tavan mugah kerähmözualan kynnyksel gostii vastai “Periodikan” kniigujarmanku, a allun Kerähmöle pani Oma Pajo -hora.
Enzimäzenny tervehti karjalazii Karjalan piämies Artur Parfeničikov. Hänen paginas “ruskiennu langannu” oli se ajatus, ku tärgevimänny ruavonnu tänäpäi pidäy olla kylien säilyttämine da kehittämine, ku nuoret jiäjäs libo tuldas kyläh ruadoh.
— Sih niškoi, ku säilyttiä kieli da kul’tuuru, pidäy säilyttiä kylät, sanoi piämies.
Karjanlan piämiehen sanoin mugah, tänäpäi kogo Ven’al hyväksytäh tugipunktoi – rahvahan eländykohtii, kudamis ruvetah rutombah toizii kehittämäh infrastruktuurua kogo piirin da lähieländykohtien hyväkse.
Karjalas mostu tugipunktua rodieu viizikymmen. Piämies kehitti juuri Kerähmös šeikuimah, mittumat jo ehotettulois punktois ei pätä tugipunktoikse, mittumat rahvas kehitettäs ehoitettuloin sijah. Myöhembi Kieli da kul’tuuru -ozastoh yhtynyöt rahvas sanottih oman mielen, ku Kalevalan piirin Borovoi-kylä ei päi sih luvetteloh.
Kerähmös Artur Parfenčikov palkičči ristittyzii, kudamat luajittih suuren panoksen karjalan muan kehittämizeh da äijän ruattih karjalazien hyväkse. Medalin “Arvoruadoloin Karjalan tazavallan hyväkse” sai Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan kandurahvahien kannatuksen ozaston piälimäine Jelena Migunova, kunnivogruamotan sai Karjalazien IX kerähmön vallittuloin nevvoston piälimäine Raisa Samodajeva. Karjalan piämiehen kunnivomerkin suadih endizen Kanzallizen poliitiekan komitietan piälikkö Viktor Jegorovič Bogdanov, Oma Mua -lehten toimittai Uljana Tikkanen, karjalan da suomen kielen opastai Jelena Pankratjeva, da Viena-etnokeskuksen johtai Julija Filippova. Kiitändykirjazet suadih karjalazet aktivistat Tatjana Seppänen, Jelena Ruppijeva, Valentina Libertsova, Anna Jakovleva, Nadežda Vasiljeva, Alla Silkina, da toizet, kudamien joukos on Ižänmuan puolistajii da muatalovusalan parahii ruadajii.
Omas paginas Raisa Samodajeva pani merkile sen, ku vuvven 2020 kogo Ven’an rahvahan luguhpanon mugah karjalastu rodih äijiä vähembi Ven’an toizien suomelas-ugrilazien rahvahien luguhpanon tuloksih verraten. Raisa Vasiljevnan sanoin mugah, kanzan säilyttämizekse ei tävvy pruazniekkupäivinny karjalakse pajatandua da perindöllizien ruuttien piendiä. Se pädöy vaiku turistoile.
— On hyvä suavutus kielialal se, ku meile on vepkar-kielikorpussu. Kielikorpussu on perusteh kielien tutkimizeh niškoi. Pahakse mieldy, tulien vuon pienenöy Oma Mua -lehti, kahtentostu sivun sijah rodieu vaiku kaheksa. Vähenigi karjalan kielen opastusčuassuloin miäry. Programman mugah školis pidäy opastua muamankieldy kolme opastusčuassuu nedälis, nygöi on vaiku yksi čuassu, sanou Raisa Samodajeva.
Kielen, literatuuran da histourien instituutan johtajan virras toimii Irina Novak kiitti karjalazii, ku hyö kylis otetah vastah instituutas ruadajii tutkijoi, ei kieldävytä paginas, ollah rahmannoit da ellendäjät. Juuri heijän hyvyös Karjalan rahvahan kielen, foklouran da histourien tutkimizen ruado todevuu.
Vie yksi lämmin hetki oli Kerähmön virrallizes ozas: 80-vuozipäivänke hyviteltih endisty Karjalazien vallittuloin nevvoston piälikkyö Viktor Jegorovič Bogdanovua. Mies on ijän kaiken ruadaduh karjalazien, Karjalan tazavallan da kogo Ven’an hyväkse.
— Minuu lykysti olla kaikis karjalazien Kerähmölöis. Kuuzitostu vuottu oli Vallittuloin nevvoston piälikönny. Probliemua on joga rahvaskanzal äijy… Kaikkii probliemoi pidäy sellittiä stolas istujes, nimittumii probliemoi ei sua sellittiä, ku oles varmu, ku vaiku sinä yksi olet oigies, sanoi Viktor Jegorovič.
Kerähmös ruadoi kolme ozastuo: Kieli da kul’tuuru, Nygyaigaine karjalaine pereh, Karjalazien perindöllizet eländykohtat: nygöine da mennyh aigu. Niilöis rahvas pandih nägövih tärgevimät probliemat da otettih niilöi ottah rezol’utsiedu valmistajes.
Piätöš on hyväkšytty, piällikkö on valittu
Kerähmön toisen päivän tehtävänä oli loppudokumenttien ta johtajien elimien muuvvoštamini.
Karjalaisien X kerähmön delegatit yksimielisešti hyväkšyttih uuši piätöš. Šiinä on 33 pykälyä, kumpasien tarkotukšena on lujentua karjalan kielen ta kultuurin tilannehta.
Näin, delegatit ehotettih muuvvoštua valtijollini kieliohjelma, turvata karjalan kielen opaštamista kouluissa ta päiväkotiloissa, luatie ei-ainehellisen etnokulttuuriperinnön luvettelo ta karjalan kyläkuntien sosialitalouvellisen kehitykšen ohjelma, lisätä muutokšie kalaššukšen ta mečäššykšen šiäntölöih.
Šamoin Karjalan lakienluajintakokoukšella šuositettu lisätä muutokšie tašavallan perušlakih, jotta karjalan kieli šais valtijollisen kielen statussin. A halličukšella on šuositettu šäilyttyä karjalankielisien ta šuomenkielisien paino- ta šähköviestimien asienmukaista rahottamista.
Šen lisäkši piätökšeššä on šuositettu kannattua kanšallisie urheilulajija.
Šamoin on ehotettu järještyä vuotena 2026 välikonferenšši ta käsitellä tärkeitä kyšymykšie ta piätökšen toteuttamista.
Piätöš lähetetäh tašavallan toimehpanija- ta lakienluajintaelimih šekä opaššuš-, tieto- ta kulttuurilaitokših.
Piätökšen hyväkšymisen jälkeh delegatit valittih valtuutettujen neuvošto. Šiih liitty 35 henkie Karjalan joka piiristä. Neuvoššon presidiumih valittih kymmenen henkie. Karjalaisien IX kerähmön valitettujen neuvoššon piällikökši Raisa Samodajevan šijah tuli Inga Gurilova.
— Meilä on yhtehini asie. Piätöš on tosi tärkie ruato. Šen lisäkši on ušeita ehotukšie ta huomautukšie. Mie rupien ruataman vuuvven aikana, ka kannatan Viktor Jegorovič Bogdanovin ehotukšen: vuuvven piäštä miärätä uuši piällikkö presidiumin jäšenien luvušta, šano Inga Nikolajevna.
Ližiä Kerähmöh nähte lugekkua Oma Mua -lehtes 25.09.2024.
Aihies voit lugie suomen kielel.
