Petrovskoi hora: perindös täh päivässäh
Tänä vuon Petrovskoi rahvahan hora täyttäy 90 vuottu. Munjärvenlahten horua ven’akse sanotah Petrovskii. Enne voinua sidä alovehtu oli Petrovskoi rajon, sen periägi hora sai moizen nimen. Petrovskoi hora oli ezmäine kolhozan hora Karjalas. Sen aluskivilöin panijannu da johtajannu oli Karjalas hyvin tundiettu muuzikkumies Ivan L’ovkin.
Sulakuul vuvvennu 1936 Munjärvenlahten rajonan kluubas piettih puolovehen piirinevvoston konferensii. Pivon lopus kluuban lavale nouzi pajattamah Pervaja p’atiletka -kolhouzan horan rahvastu Törökän kyläspäi, kaikkiedah 27 pajattajua.
Jälles tädä konsertua ei mennyh ni kahtu nedälii, kui horas oli 120 hengie. Sih yhtyttih toizien Munjärvenlahten kylänevvoston viijen kolhouzan pajojoukot. Pidäy sanuo, gu vuvvennu 1936 Petrovskois rajonas oli, oppikkua vai smiettie, kaksikymmen kaksi kolhouzan horua. Se oli Nevvostovallan uuzi askel kul’tuuruelaijan kehittämizeh, i kylän rahvas mielihyväl tuldih pajattamah Petrovskoih horah kai perehinneh: Artukovat, Mitrofanovat, Kačalovat, M’uzijevua tuli viizitostu hengie, Anastasija Klimova tuli iče da toi keräl sizären da tyttären. Horaniekat pajatettih Munjärvenlahtes da sen lähikylis. Kezil rahvas piästih sinne jallai, hevol libo venehel, talvel ajeltih suksil. I kaikis kylis rahvas mielihyväl vuotettih pajattajii.
Ei mennyh äijiä aigua, kui Petrovskoi rahvahan hora rodih kuulužakse omas rajonas. Karjalazii kylii myöte ajeltes Iivan L’ovkin keräi rahvahan pajoloi, starinoi, iče kirjutti runoloi da častuškoi. Petrovskoin horan čomat da helevät karjalazet pajot enzimästy kerdua kajahutettih kluuboin lavoil.
Hora pajatti kuulužua “Karjalan koivuu”, hil’l’astu “Itköy neičyt”, vesseliä “Ruskei neičyt”. Munjärvenlahten horan repertuaras silloi oli vie omaperästy rahvahan runohuon pajuo, sanommo, “Kullervo-Kallervon poigu”. Hora pajattigi pajoloi, kudamii Iivan L’ovkin sepitti yhtes runonpajattajan Anastasija Nikiforovanke. Niilöin pajoloin pohjal oli luajittu Karjalaine svuad’bu -kogomus, kudamah kuuluu 20 pajuo.
Vuvvennu 1937 Leningruadas piettih Karjalan taidopäivät. Petrovskoi horagi oli sie pajattamas da ozuttamas omua iččie. Jälles tädä ezitysty Petrovskoin horan pajoloi sai kuulta Leningruadan da Moskovan ruadivolois.
Vuozien mendyy Petrovskoi rahvahan hora piäzi lujale pajopohjale, ga Suuri Ižänmualline voinu keskusti horan ruavon. Horan elaigu virii uvvessah vuvvennu 1945. Kodikyläs Munjärvenlahtes pajoharjaituksih suures horaspäi kerävyi vai 50 pajattajua. Äijät kuavuttih voinal oman muan da rauhan eloksen puoles. Voinan kargiet vuvvet da rahvahan rohkevus sytytettih Iivan L’ovkinas himon ottavuo uuzien pajoloin kirjuttamizeh. Net pajot oldih rauhas elokses, voinan urholois da omas kodikyläs. Vuvvennu 1957 Moskovas piettih Muailman nuorižon festivuali, kus sai kuulta niilöi karjalazii pajoloigi. Festivualin pajokilvas Petrovskoi hora sai hobjazen medalin.
Petrovskoin horan repertuaras on äijy rahvahan da Iivan L’ovkinan pajuo. “Ongo kaunis Karjala”, smietin, on yksi parahimii Iivan L’ovkinan pajoloi, kuduadu pajatetah onnuako joga karjalazes pruazniekas. Sidä pajuo pajatettih vuvvennu 2003 Kondupohjan piirin Munjärvenlahten kul’tuurutaloisgi, kus enzimästy kerdua oli pietty Karjalazien pedäjien pajot-muuzikkufestivuali. Se oli omistettu Iivan L’ovkinan 100-vuozipäiväle.
Muuzikkufestivuali rodih suurekse tapahtumakse Karjalan tazavallan elokses. Se keräi yhteh pajojoukot da horat Karjalan eri piirilöis da Petroskoispäigi. Kai net pajatettih paikallizes kul’tuurutalois. Siegi kul’tuurutalois on Petrovskoin horan muzei, kus ollah säilytettävinny kunnivokirjazet, kudamil eri vuozinnu oli palkittu Petrovskoi rahvahan hora. Net kallehet palkindot horaniekat suadih Moskovas da Leningruadas, kunne ajeltih pajattamah mondu kerdua.
Iivan L’ovkin johti Petrovskoidu horua 17 vuottu: vuvves 1936 vuodessah 1953. Hänen tilah horan ruadoh tuli Petroskoin muuzikkuopiston loppenuh Vasilii Šaskin. Jälles händy vuvvennu 1957 Petrovskoin rahvahan horan johtajakse rodih Zoja Dubalova. Monii vuozii Petrovskoin horan ohjuajinnu oldih Al’bert da Galina Kurašovat. Heidy jo ammui ei ole hengis, ga heijän tytär, Karjalan kunnivoittu kul’tuurualan ruadai Julija Jer’omina, jatkau omien vahnembien ruaduo jo 29 vuottu.
— Tänäpäi horas pajattau 13-80-igähisty 25 hengie Munjärvenlahtes, Ber’ozovkas, Kentjärves da Dvorčaspäi. Enimät pajattajat ollah karjalazet, ga karjalakse ei paista. On vie nad’ouhkua, ku Munjärvenlahten škoškolan opastujat, kudamat opastutah kieleh školas, ei anneta meijän kielel hävitä, sanou Julija Jer’omina.
Tänä kezän horal on äijy konsertua, tiettäväine, enimät roitah omal mual. Čomua pajuo rahvas kuultah Munjärvenlahten kylän vuozipäivypruazniekas elokuus, Heinyfestivualis heinykuus, Kindahan kylän pruazniekas. Pluanois on ezittyö Valgo-Ven’al, kunne pajattajat jo on kučuttu.
— Omah den’gah ajelta on jygiettävy, joukoshäi enimät ollah eläkkeheläzet da školaniekat.
I hos tänäpäi Petrovskoi hora on pienembi endisty, ga tiä helläh säilytetäh rahvahan pajoperindölöi.
