Peter Pan livvikse on Pečču
Suomes piäzi ilmoih uuzi karjalankieline kirju nimel “Pečču da Vendi”. Muailman kuulužan lapsenkirjuklassiekkah kuulujan J. M. Barrien kirjutetun Peter Pan -kirjan livvikse on kiändänyh Aleksi Ruuskanen.
Kirjan kiändäi Aleksi Ruuskanen on nerokas lapsien kirjoin kiändäi.
Häi rubei kiändämäh kaunehkirjalližuttu kymmene vuottu tagaperin, ga kolme enzimästy kiännösty piästih ilmah vaste vuvvennu 2018. Enzimäine kiännös oli Lewis Carrollan “Alisan šeikkailut kummanmuas”, toine — Antoine Saint-Exupéryn “Pieni prinsut”. Kolmanden kiännöksen, “Peppi Pitkysukan”, Aleksi luadi yhtes, Tamara Ščerbakovan kel.
— Pahakse mielekse, Tamara siirdyi tuonilmazih enne enzimäzen Pepin painandua, ga luajiin loppussah vie kaksi Peppii, kudamii olimmo ruvennuh kiändämäh. “Peppi Pitkysukku nouzou laivale” da “Peppi Pitkysukku suvimerel” piästih ilmah vuozinnu 2019 da 2021. Vuvvennu 2021 sain Suomen kul’tuurufondaspäi den’guabuu L. Frank Bauman lapsienkirjan “The Wonderful Wizard of Oz” kiändämizeh livvikse. Kniigu piäzi ilmah vuvvennu 2022 nimel “Ozan tiedoiniekku”, kerdou Aleksi Ruuskanen.
Konzulienne joudoaijal Aleksi rubei kiändelemäh karjalakse šotlandielazen kirjuttajan J. M. Barrien tevostu “Peter & Wendy”, kudai puaksumbah tutah nimel Peter Pan.
— Kaikin tietäh suarnan neččih merirozvoloinke toruajah brihaččuh näh, kudai nikonzu ei kazva suurekse, ga harvu ken on lugenuh alguperäzen kniigan vuvvel 1911. Kirjuhäi vie pohjavuu Barrien aijemba luajittuh teatruozutelmah. Äijät kniigat da kiännökset Peter Panah näh ollah tozi azies kuitahto lyhendetyt libo mugavutetut, libo pohjavutah, ezimerkikse, “Disneyn” mul’tfilmah. Ezimerkikse suomekse kirjan alguperäine, lyhendämätöi versii kiännettih vaste vuvvennu 2011, konzu algutevoksele rodih sada vuottu.
Aleksin allettu karjalaine kiännös jäi kesken, da kiändiä kogo sangiettavu kirju ollusgi ylen suuri ruado — se oli pitkembi kaikkii hänen aijembazii kiännöksii.
— Ga eräs-toine vuozi tagaperin juohtui mieleh oppie jatkua sidä hommua.
Pakičin WSOY:n literatuurufondaspäi den’guabuu kiändiä kirju loppussah. Hyväkse ozakse hyö oldih myödymielizet. Fondan hyvyös kiännös rodih valmis vuvvennu 2024. Da tänä keviän Karjalan Sivistysseuru piästi kirjan ilmah nimel “Pečču da Vendi”. Valličin kiännettäväkse “Pečun da Vendin” kudakui samazis syylöis, kuigi aijembat kniigat: Niidy vie tänäpäigi mustetah da suvaijah kaikes muailmas, hos äijile net ollahgi tuttavat toizien meedielöin, ezimerkikse, fil’moin kauti. Tahtozin, ku rahvas tuttavuttas nämmih alguperäzih kirjoih. Oldaneh kniigat tuttavat lugijale ven’akse libo suomekse hänen omas lapsuos, sit häi nygöi voibi lugie net omal kielel, hos yhtes oman lapsen libo bunukan kel. Ližäkse kiändiä nämmii kniigoi kohti angliespäi, ei suomen libo ven’an kauti, ozuttau ku karjal on täyzivaldaine kieli suurembaziengi keskes, sanoi Aleksi Ruuskanen.
Kirjan kielentarkastuksen on luadinuh Päivännouzupuolen yliopiston tiedoruadai Natalja Gilojeva.
Aleksil jo äijy kiännöskogemustu, mieleh on lugie hänen käzikirjutuksii.
— Häi on tarku kiändäi, oppiu iče eččie sanavariantoi, sinounimoi, parembazii da pättävembii rakendehii. Ga ilohäi se on nähtä uuttu kiännöskirjalližuttu karjalakse. Aleksi on olluh Kiännä!-projektan kiännösseminuaroin opastui, ravieh rubei kiändämäh niilöin jälles ezmäi yhtes Tamara Ščerbakovanke da sit jo yksinäh, ga kielentarkastajan kel. Aleksi suvaiččou, konzu sellitän hänelleh tarkazeh kielioppidielot, jatkau Natalja Gilojeva.
Uvven kiännöksen juoni kullettau Peter Panin, kuduan karjalankieline nimi on Pečču Pan, Darlingan perehen lapsien kel Kudakonzula-nimellizeh muah, kuduas aigu on azetunnuh. Sie ruavastumizes kieldävyjäl Pečul ei pie, eigo häi ni voi, ruavastuo ni päiväkse.
Matkal Pečču, Vendi, Jušši da Mikki vastatah kavonnuzii mondu merkillisty huahmuo, kui peittoperäzet merenneidoit, varattavat zvierit, rohkiet urhoit da kapituanu Kočkan verenhimozet merirozvot. Da, tiettäväine, ihan erinomazen, vikkelän da viizahan Čilu Kelloine -nimellizen fejan.
— Miksebo sit maksau kiändiä kaunehliteratuurua juuri karjalakse – voibihäi lugie ven’akse libo suomekse? Minä suuriman vuitin omas elaijas luven kaunehkirjalližuttu enämbäl, migu yhtel kielel. Samazen kniigan kahtel eri kielel lugiettuu vältämättäh ellendät, ku kaunehkirjalližuon kontekstas kieli ei ole vaiku kommunikatsien välineh. Se on vuitti taidotevostu. Eri kielien sanois da sananpiälöis rodieu erijyttymiä tunduo, mielikuvua da konnotatsiedu. Ollou algutevos fotokuva, kiännökset sit ollah buiteku eri tehniekoil luajitut mualavukset. Voimualavus da akvareeli ozutetahes eriluaduzikse da nostatetah erijyttymii tundoloi, annetah oman värin da tekstuuran, hos net kuvatahgi samastu aihettu. Mugaže juuri karjalankieline kiännös da lugukogemus vältämättäh on muite muis, ainavoluaduine, pidäy varmuttu Aleksi.
— Peččuh nähte maksau vie mainita Gwynedd M. Hudsonan läs sadua vuottu tagaperin luajitut čomazet, kudamat meile lykysti panna kiännökseh, ližäi Aleksi.
Aleksi Ruuskazen mieles paiči fantastiekkua, parahimis lapsienkniigois olettelougi vie syvembiä, filosoufiellistu tazuo, da sendäh net päijäh ylen hyvin kui lapsile, mugai ruavahile. “Pečču da Vendi” käzittelöy juuri lapsuon da ruavastundan tiemoi: lapsestusaijan maagiedu da sen menetändiä, mielikuvitustu, ylenemisty da vahnembannu olendua, kai kuolendua.
Lapsele kirju ozutahes vaiku vesseläkse šeikkailukse, kudamas meijän muailman lapset puututah Kudakonzulan vähäzen varattavale mielikuvitussuarele, kus yhtes tukus eletäh merirozvot, leluh puuttunuot brihačut, indeitsat, fejat, merenneidoit da zvierit. Čuasut lainonnuh krokodiilu, kudai heittelemättäh polgou Kapituanan Kočkan tagakandah, nagrattau lastu, ga mustoittau aiguhistu aijan armottomuos da sit, kulleh eloksen čuasut tikutetah meil jogahizel.
