”Periodikan” satused kazvaba

”Periodikan” satused kazvaba

Maria Košeleva
10.03.2020
Karjalan rahvahaližes kirjištos pidetihe jogavozne kirjoiden prezentacii – KniiguMelličča. Sil oli ezitadud kirjad, miččid oli paindud Periodika-paindištos. Kirjoiden avtorad i tegijad satrinoičiba ičeze painusiš.
2019. vodel paindud kirjad. Foto: Maria Košeleva
2019. vodel paindud kirjad. Foto: Maria Košeleva

Vilukun jäl’gmäižen päivän Karjalan rahvahaližes kirjištos mäni jäl’geline kirjoiden prezentacii – ”KniiguMelličča”. Necil azjtegol jo 2015-vodespäi ezitadas kirjoid, miččed oli paindud männudel vodel ”Periodika”-paindištos. 

Kaikuččen voden ”KniiguMelliččan” sädajad tegeba melentartuižen programman, mitte erineb edeližišpäi. Täl kerdal azjtego oli klassižes formas. Rahvahaližes kirjištos kerazihe äi rahvast: kirjoiden avtorad, ”Periodika”-paindišton radnikad, valdmehišton da joukvestišton ezitajad da ned, kelle oli melentartušt tedištada uziš rahvahaližil kelil paindud kirjoiš. 

Ezmäi kacujiden edes ezini Rahvahaližen da regionaližen politikan ministr Sergei Kisel’ov, ved’ kirjoiden enambišt oli paindud necen ministerstvan aburahal. 

Udes paindihe popul’arižid kirjoid da abukirjoid karjalan, vepsän da suomen kelil. 

”Periodika”-paindišton pämez’ Natalja Sinickaja starinoiči, miše 2019. vodel paindišt ližazi satusid da painoi enamba kaikid kirjoid jäl’gmäižiš voziš, niiden lugumär om eskai 31. Pämez’ sanui, miše se om čoma satuz, da spasiboiči kaikid, ked abutiba da vaumičiba nenid painusid. 

2019. vodel ”Periodika”-paindištos paindud kirjoiden lugumär om eskai 31.

Neiččed čomiš karjalaižiš rahvahaližiš sädoiš toiba scenale uzid kirjoid da paniba niid paličale kacujiden edes. Ezmäižen oli ezitadud uz’ ”Karjalan rahvahad”-kirj. Voib sanuda, miše nece sur’ da čoma painuz om kuti sur’ enciklopedii Karjalan rahvahiš. Kirjan tegemižehe ühtni äi kel’tedomehid da etnografoid. Kirjas voib löuta tedoid karjalaižiš, vepsläižiš da Karjalan venälaižiš. Kirjad ezini tedoakademijan Karjalan kelen, literaturan da istorijan institutan, etnografijan sektoran pämez’ Irina Vinokurova. Hän starinoiči sures da jügedas rados, mitte toi mugoižen čoman satusen, kut nece kirj. 

Čududeli kaikid ”Lugem lyydikš”-openduzkirj. Se om ezmäine karjalan kelen lüdin paginan openduzkirj. Vepsläine ”Randaine”-kollektivan pajanik da vepsän kul’tursebran ühtnik L’udmila Aleksejeva om üks’ openduzkirjan tegijoišpäi. Hän starinoiči kirjan tegemižes, siš, kut oli jüged, no tärged tehta necen kirjan. L’udmila F’odorovna toivotab, miše kirj kävutadas da se linneb tarbhaižen. 

Vepsläižed kaikuččen voden ezineba uzid kirjoid vai openduzkirjoid ičeze rahvahan kelel. 2019. voz’ ei olend heitusen. Koume čomad painust oli tehtud vepsläižil. Ol’ga Žukova ezini ičeze tehtud ”Čomin sanutud”-kirjan, miččes om keratud rahvahaližed frazeologizmad. Kirjan tegii starinoiči, miše kirjaha mülüba kut  pöudoiš keratud virkehed, muga virkehed-ki, miččid Ol’ga kundli ičeze kanzas. Kirj om lujas melentartuine da linneb čoman abunikan kelen opendamižes. Se hüvin ozutab rahvahan meletusid da kacundad miruhu. 

Toine vepsläižil tehtud sur’ rad, mitte oli ezitadud prezentacijal, oli Raisa Lardotan vepsän kel’he kätud ”Segoinuded lindud”-kirj. Kirjan kändiba ”Kodima”-lehtesen radnikad Irina Sotnikova da Galina Baburova ühtes kel’tedomehenke Nina Zaicevanke. Om žal’, miše kirjan kändajad ei voinugoi tulda prezentacijale, no kaiken-se heiden čomas rados tedištiba. 

Koumanz’ vepsänkeline kirj oli ”Jona-sanankandajan kirj”, miččen kändajan om Nina Zaiceva. Hän jo amu kändab Biblijan tekstoid vepsän kel’he da lahjoiči kaikile völ ühten pühän tekstan vepsän kelel. 

Prezentacijal oli ezitadud lujas äi čomid da mujukahid kirjoid suomen da karjalan kelil lapsiden da aigvoččiden täht. Äjad kirjoiden tegijad oma ”Periodika”-paindišton radnikad, toižed ei olgoi, no kaiken-se heiden kirjad koskeba Karjalad da sen rahvahid. 

Tutab karjalaine muzikmez’ Arto Rinne ezini ičeze ”Onni”-kirjan, mitte starinoičeb Onni-mehes. Lopus hän ičeze ”Sattuma”-fol’klorgruppanke vändiba kaks’ čomad pajod. Mugažo kacujid ihastuiba ”Randaine” da ”Toive”-sebrad, mi oli čoman praznikan palan. 

Om čoma kacta, miše meiden valdkundas kaikuččen vodenke paindas kaik enamba kirjoid, miččed abutaba kaikile tedištada karjalan rahvahiš, oppida Karjalan rahvahiden kelid da muite andaba rahvahile voimusen lugeda literaturad ičeze kodikelel. Toivotam, miše paindud kirjoiden da niiden tegijoiden mär ližaižihe kaikuččen vodenke, a kirjoiden tegijoile – hengen libutandad da uzid idejoid. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль