Vuuvven 1991 1. heinäkuuta oli Periodika-kuštantamon enšimmäini työpäivä. Erillisen kuštantamon peruštamisen tehtävänä oli valmistua lehtie karjalan kielellä “Oma Mua” šekä šuomen kielellä “Karjalan Sanomat”.
35 vuuvven aikana “Periodika” kašvo monikertasešti ta šen toiminta on ollun jo enempyä, kuin kirjojen ta lehtien valmistamini.
— Kuštantamojen, poligrafijan ta kirjakaupan valtijollini komitietta piätti järještyä uuši kuštantamo näillä lehtilöillä varoin ta miut miärätettih šen johtajakši. Piti šäilyttyä toimitukšien ruatoryhmät ta yhistyä ne, jotta kaikki ruattais šovušša, muitein myö emmä pärjyäis. Kuštantamo piti järještyä ihan alušta ta oli vaikie äšen ymmärtyä mitein järještyä šen ruatuo, šentäh kun ilman mitänä olima — ei ollun paperie ta materialija, mitä tarviččou lehtien valmistamiseh. Karjalan lehet šuatih käyttyä meijän Kontupohjan tehtahan paperie vain hallitukšen miäräykšellä, muistelou Lidija Valerijanovna Rämönen.
“Periodika” oli peruššettu šuuren kriisissin aikana. Šilloin 1990-vuosina monet laitokšet ta firmat oli pantu kiini, a “Periodika” päinvaštoin kašvo. Kuštantamon šiiven alla tuli kakši kuvalehtie: kirjallisuškuvalehti “Carelia” ta lapšien “Kipinä”. Oliki peruššettu uuši lehti vepšän kielellä “Kodima”.
— Oli oikein vaikie aika, ka myö olima yheššä ta še autto meitä. Šilloin kaikkien lehtien painošmiärä laški, ka meilä onnistu šäilyttyä meijän lehtien painošmiäryä. Lukijat šuatih uuvvet numerot ajoissa, jatko kertomuštah Lidija Valerijanovna.
Karjalan kantakanšojen kielet kehityttih ta šiitä tuli vielä yksi tehtävä — valmistua taito- , tieto- ta opaššuškirjallisutta kanšojen muamonkielillä. Näin “Periodikašša” šynty monilukusie runo- ta proosakirjoja, šanakirjoja, lapšien kirjoja. Ne kaikki autetah kielien šäilyttämiseššä ta opaštumisešša.
— Še oli uuši ruato meilä. Piti valmistua kirja ta šiitä vielä šuattua še lukijalla. Kirjat työnnettih kirjaštoih, kanšalaisjärještölöih, ne oltih niise myynnissä. Meijän kirjat ei venytty kuštantamošša pitälti, ruttoh levitettih, lisäsi “Periodikan” enšimmäini johtaja.
“Periodikan” julkaisujen kunto aina oli korkiella tašolla. Šen tovissukšena on monilukuset palkinnot ta voitot kirjakilpailuissa.
— Kirjojen julkaisu tuli “Periodikan” toisekši piätehtäväkši lehtien valmistamisen jälkeh. Oli vuosie, kun vähän kirjoja julkaistih, a oli vuosie, kun ni 20 kirjanimie oli valmis vuuvvešša. Šentäh myö aktiivisešti ošallistuma kilpailuih: Venäjän kilpailuih ta kaikešta tärkeimpänä oli meijän tašavallan kilpailu “Vuuvven paraš kirja”, šelitti Natalja Sinitskaja, “Periodikan” johtaja vuosina 2017 — 2024.
Uuši vaihe “Periodikan” kehittämiseššä tapahtu viimeseššä kymmeneššä vuuvvešša. Pieni kuštantamo on muuttun kulttuurien ta kielien šäilyttämisen ta kehittämisen keškukšekši. Nyt “Periodikašša” on viisi toimitušta, mediaportali ta resurssikeškuš “Karjalan kanšojen yštävyštalo”. Kuštantamo ruatau omua piäruatuo — viestinnän valmissuš Karjalan kantakanšojen kielillä ta niise kehittäy internetmedijua ta järještäy kaikenlaisie tilaisukšie Venäjän kanšojen kulttuurin kehittämisekši.
— Meijän toimittajat aina ruattih lisyä tehtävyä paičči lehtimaterialien valmissušta. Šentäh oli hyväkšytty piätöš, jotta myö tarvičemma tilua, missä kanšalaisjärještöt ta meijän lukijat voitais keräytyö. Vuuvvešta 2018 “Periodikan” toiminta tulou vain šuuremmakši ta monipuolisemmakši, ilmešty kielien resurssikeškuš, lapšien huoneh, OMA MEDIA-portali ta Karjalan kanšojen yštävyštalo, lisäsi Natalja Sinitskaja.
— “Periodikua” nyt voipi šanuo monitehtäväkši keškukšekši. Nyt šiinä joka päivä on tomenpitoja eri-ikäsillä ihmisillä. Niijen tarkotuš on šäilyttyä yštävyttä kanšojen välissä, korošti Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministeri Sergei Kisel’ov.
“Periodikan” nykyni johtaja Jevgenija Aleksandrovna Šustova tuli virkah puolitoista vuotta takaperin, hiän koroštau, jotta paino- ta internetviestimet ei häiritä toini toisen kehittämistä ka päinvaštoin autetah.
— Ne molommat ruatah tärkietä tehtävyä — šäilytetäh ta kehitetäh kanšojen kielie. Meijän mediašša lukija löytäy uutisie ta tärkeitä tietoja, ka niise ni kehittäy kielitaituo, šano Jevgenija Šustova.
Kuštantamošša on korkieammatillini työryhmä. Šiinä ollah ne, kellä “Periodika” on enšimmäini ta ainut työpaikka elämäššä šekä ne, ket omua ruatuo valmistuas’s’a kannatetah ta kehitetäh kieltä, niise kuštantamoh tulou nuorie spesialistija ta heilä varoin “Periodika” tuli taijon kehittämisen paikakši.
Lidija Rämönen:
Kiitän kaikkija, kenen kera mie ruavoin. Ken millä voi še šillä ni autto. Myö äijän ruatoma kanšalaisjärještöjen kera, šopima eri as’s’oista. Šuurimmat passipot ruatojoukoilla, šentäh kun yksin ei voi mitänä ruatua, vain yhtehisin voimin šaima tulokšie. Toivotan kaikilla lujua tervehyttä ta jotta kaikki olis hyvä.
Aleksei Makarov:
Tahon toivottua, jotta olis mahollisuš iellähki šäilyttyä kieltä, kulttuurie ta perintehie, jotta lehtijä valmissettih ta erityisešti, jotta olis varua julkaissa kirjoja muamonkielillä, niijen miärä viimesinä vuosina tuli vahemmäkši.
Natalja Sinitskaja:
Kaikešta tärkeimmät ollah ihmiset ta miula himottais, jotta “Periodikah” tultais tulovaisuoššaki ruatamah taitajie ammattimiehie, jotta tiijot šiirrettäis vanhemmalta šukupolvelta nuoremmalla.
Jevgenija Šustova:
Näinä vuosina oli mänty šuuri taival: lehtien numerot valmissettih vaikeissa oloissa, ečittih uušie keinoja luatie lehtijä mukavammiksi šamoin šäilytettih perintehie. Joka kirja, joka teksti ta joka toimenpito on teijän šuuren ruavon tuloš. Kiitän teitä ammattitaijošta, varmuošta, šiitä, jotta työ oletta tovellini joukko ta jotta yheššä myö luatima meijän kuštantamo šemmosekši, mimmoni še on.