Periodika kehittää alkuperäiskieliä ja ystävyyttä
Periodika-kustantamon johtaja Natalja Sinitskaja sanoo, että melkein 30 vuoden aikana kustantamo on toiminut kestävästi ja kehittynyt hyvin.
— Kustantamon päätehtävä on julkaista lehtiä karjalan, vepsän ja suomen kielellä. Printtilehtien julkaiseminen on hyvin arvostettu. Kustantamo ei aio niistä luopua, Sinitskaja korostaa.
Vuodesta 2010 on ilmestynyt pdf-muotoisia lehtiä, ja siitä ajasta on alkanut kustantamon uusi vaihe.
— Lukijamme ja kirjoittajamme asuvat eri puolilla Venäjää ja maailmaa, ja lehtien lähettäminen sinne on joskus vaikeaa. Tässä mielessä Internet on antanut meille laajoja mahdollisuuksia, johtaja sanoo.
Karjalan, suomen, vepsän ja venäjän kielellä painettujen kirjojen kysyntä on viime vuonna kasvanut. Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeriön tuella vuonna 2019 kustantamo julkaisi 16 kirjaa ja viime vuonna 31, mikä oli ennätysmäärä kirjoja kustantamon historiassa.
— Periodikassa työskentelee Karjalan kansalliskielten parhaita asiantuntijoita, jotka osaavat niin toimittaa kirjoittajien tekstejä kuin myös tehdä omia kirjojaan, Sinitskaja esittää.
Sinitskajan mukaan tänä vuonna kustantamon resurssi- ja kielikeskuksen tilaisuuksiin ja Oma Media -portaalin kehitykseen luvataan myöntää noin kolme miljoonaa ruplaa apurahaa.
Portaalille julkistaan interaktiivinen kartta. Painamalla kartalla olevaa paikkamerkkiä esille tulee paikkaa koskevia tietoja, valokuvia ja juttuja suomen, karjalan, vepsän ja venäjän kielellä.
Kaksi vuotta sitten perustettu resurssi- ja kielikeskus on saanut näkyvyyttä ja tunnettavuutta myös Karjalan piireissä.
Hiljattain Periodika allekirjoitti yhteistyösopimuksen Kostamuksen luonnonpuiston ja Prääsän Elämä-etnokulttuurikeskuksen kanssa. Sama sopimus solmitaan myös Vuokkiniemen kylätalon kanssa.
Sopimukset edellyttävät yhteistyötä ja erilaista vuorovaikutusta laitosten välillä. Esimerkiksi teknisesti voi olla mahdollista pian järjestää karjalan kielen verkko-opetus resurssi- ja kielikeskuksesta Kostamuksen luonnonpuiston työntekijöille ja ystäville.
Resurssi- ja kielikeskuksen toiminta etenee melko nopein askelin. Ennen talven alkua kustantamossa avattiin Ystävyyden talo, joka kuuluu hallinnollisesti keskukseen. Kustantamon johtajan mukaan Ystävyyden talo on ollut toistaiseksi Periodikalle aivan uusi ja haastava kohde.
— Koronaepidemian takia emme ole vielä ehtineet kerätä Petroskoissa toimivien kansalaisjärjestöjen edustajia. Olisi hyvä kuunnella heidän mielipiteitään siitä, mitä toimintaa he haluavat Ystävyyden talossa, Sinitskaja sanoo.
Karjalan alkuperäiskansojen kieliä kehittävä kustantamo tietää hyvin, mitä tavoitteita on karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten järjestöillä.
— Kuitenkin Venäjän muita kansoja tukevilla kansalaisjärjestöillä on omia päämääriään. Yksi niistä on säilyttää kansan äidinkieltä Karjalassa, joka on kaukana kansan edustajien kotiseudulta. Tämä päämäärä edellyttää toisia toimintakeinoja, johtaja miettii.
Ystävyyden talo sijaitsee kustantamon kolmannessa kerroksessa. Talossa on nyt kaksi konferenssisalia, neuvotteluhuone ja studiotilat.
Kerroksessa jatketaan korjaustöitä ja Ystävyyden talo saa lisää tiloja. Tavoitteena on rakentaa samaan kerrokseen iso konferenssisali, jossa on sijaa noin sadalle ihmiselle.
Korjaustöitä on tehty myös kustantamon ensimmäisessä kerroksessa. Kahteen työhuoneeseen rakennetaan lasten kansallinen kehityspiste. Sinitskajan mukaan Periodika on sijoittanut remonttiin noin puoli miljoonaa ruplaa.
Lapset käyvät siinä yhdessä isovanhempiensa tai vanhempiensa kanssa iltapäiväisin ja viikonloppuisin.
— Lapset harrastavat jotakin toimintaa ja tutustuvat kieliin. Samana aikana isovanhemmat voivat esimerkiksi lukea kieliä kurssilla tai ommella kansanpukuja ohjaajan kanssa, Periodikan johtaja kertoo.
Lasten keskukseen on ostettu musiikkisoittimia ja kalusto.
— Periodikan työntekijät tekevät työtä Karjalan kansalliskielten parissa joka päivä. Karjalan- ja vepsänkieliset toimittajat kehittävät äidinkieliään jatkuvasti ja lisäävät kieliin aina jotain uutta, Sinitskaja huomaa.
Vaikka kustantamon toiminta laajenee, kustantamo ei toistaiseksi hae töihin uusia työntekijöitä.
Myös kustantamon talon kellarikerros on nyt myös remontissa. Korjausta tehdään ilman kiirettä, remonttiin tarvitaan paljon rahaa.
Suunnitelman mukaan kellaritiloista tehdään näyttelysali. Siinä voisi pitää myös konsertteja. Kellaritiloja jaetaan myös lehtien arkistolle ja kirjavarastolle.
Ideoita on kypsynyt myös siitä, miten voisi käyttää kellarikerroksessa joskus toimineen kahvilan tiloja. Tiloihin aiotaan rakentaa keittiö, jossa voi pitää esimerkiksi kansallisen ruoan työpajoja.
