Perinteisiä reseptejä, esineitä ja tarinoita
Karjalan keittiö: piste -hankkeen johtaja, Kižin museon asiantuntija Anna Anhimova on hyvin tyytyväinen Kalevalan piirin runokyliin tekemänsä tutkimusmatkan tuloksiin. Neljän päivän aikana ryhmä onnistui kirjoittamaan ylös Jyskyjärven ja Vuokkiniemen asukkailta 27 vanhaa karjalaista ruoanvalmistusohjetta ja saamaan museolle 13 omaperäistä esinettä.
— Emme odottaneet, että Vienan Karjalassa kirjoittaisimme ylös niin monta vanhaa reseptiä. Hankkeen osana julkaistava keittokirja sisältää 45 ruoanvalmistusohjetta, joista 8—10 on peräisin Kalevalan piiristä. Kirjan digitaalisesta versiosta löytyy varmaan vielä enemmän reseptejä, Anhimova sanoo.
— Yhteensä 18 asukasta on haastateltu perinteisten ruokien valmistamisesta ja perinteisten elämäntapojen noudattamisesta perheissä ja kotikylissä, hän lisää.
Anhimovan mukaan kirjaan sisältyy ennen kaikkea niitä reseptejä, jotka ovat siirtyneet samassa suvussa sukupolvelta toiselle.
— Vienan Karjalan keittiössä kalaruoat, marjakiisselit, karjalanpiirakat ja sultsinat ovat perusruokia, hän korostaa.
Tutkijat kävivät kylissä tammikuun lopun ja helmikuun alun aikana, kun ulkona oli 28—35 astetta pakkasta. Kylmältä ei silti tuntenut, koska asukkaat ottivat vastaan vieraita lämpimästi kodeissaan ja tapaamisissa Jyskyjärven kulttuuritalossa ja Vuokkiniemen koulussa.
Ensimmäinen ruoka, jota tutkijat maistelivat, oli Jyskyjärvestä pyydetystä mateesta tehty kalakeitto. Emännät Nadežda ja Valentina Tšumakov lisäävät madekeittoon aina ruisjauhoa.
— Jyskyjärveläinen Marija Kapylova näytti meille, miten hän tekee maukasta vispipuuroa. Hän vatkasi puuroa nopeasti ulkona laitettuaan puurokattilan lumeen. Vuokkiniemen asukas Vitali Nikulin teki höyrytetystä nauriista Kiču-nimisen ruoan. Luulen, että tarjoan museon vieraille näiden ruokien tekemistä työpajoissani, hankejohtaja Anhimova sanoo.
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen kielitieteilijän Jekaterina Zaharovan tavoitteena oli löytää matkalla kontaktit paikallisiin asukkaisiin.
— Tapaamisissa kerroin asukkaille paikannimistön tutkijoiden työstä ja siitä, että paikannimien avulla voi saada tietää asukkaiden nimistä, muinaisesta maisemasta, paikan kasvistosta ja eläimistöstä sekä ruoista, Zaharova kertoo.
Tutkija Zaharova on ihastunut kylien asukkaisiin, jotka rakastavat kotipaikkaansa, äidinkieltään ja kulttuuriaan.
— Jyskyjärven venemestari Andrei Urbanovitš paljasti salaisuuksia perinneveneiden rakentamisesta ja kertoi metsureiden havainnoista. Hänen vaimonsa ja tyttärensä muistelivat, miten heidän isomummonsa olivat kerinneet lampaita, Zaharova kertoo.
Hän ihailee sitä, että kummassakin kylässä katuja on nimetty niiden paikallisten asukkaiden nimien mukaan, jotka olivat aikoinaan kylien merkittäviä henkilöitä. Esimerkiksi Jyskyjärven kylässä on sairaalan lääkärin ja kylän taimitarhan perustajan Aleksandra Dobryninan nimeä kantava katu. Vuokkiniemessä on sodan tiedustelijalle Vasili Kirilloville nimetty katu.
— Kylissä kunnioitetaan perinteitä. Asukkaat rakentavat veneitä, tekevät kalustoa ja astioita. He kutovat mattoja ja osaavat valmistaa perinteisiä ruokia. Kylissä kuulee vielä karjalankielistä puhetta. Asukkaat puhuvat keskenään karjalaa jopa puhelimessa. Usein dialogi tapahtuu eri sukupolviin kuuluvien kesken, Zaharova kertoo.
