Perindölline kandelehel soitandu Karjalas

Perindölline kandelehel soitandu Karjalas

Natalja Mihailova
06.09.2021
Tutkijoin kiinnostuksel soitindu kohtah on jo läs kahtusadua vuottu, yhtelläh tässäh on vie äijy kyzymysty, kudamat koskietah kandelehen soitandualovehtu, sen rakendehen eričyksii da puaksuh erotah jo olemas olijois mielis kandeleheh nähte.
Oma Pajo -horan pajattai Sergei Jevstafejev soittau kandelehel. Kuva: Margarita Kemppainen
Oma Pajo -horan pajattai Sergei Jevstafejev soittau kandelehel. Kuva: Margarita Kemppainen

Tutkijoin kiinnostuksel soitindu kohtah on jo läs kahtusadua vuottu, yhtelläh tässäh on vie äijy kyzymysty, kudamat koskietah kandelehen soitandualovehtu, sen rakendehen da soitandan eričyksii da puaksuh erotah jo olemas olijois mielis kandeleheh nähte. 

Kandelehen nimen alguperäs on moni versiedy. Erähän mugah se suau allun suomen kielen sanas “kansi” – “kanzi”, se salbuau ongurdettuu kartua, libo sanas “kantaa” – “kandua”, toizin sanoin se tarkoittau sidä, midä ainos kanneltih keräl. 

Karjalazen soittimen tutkii Viktor Gudkov on ehoitannuh moizen sellityksen: “Iče sana “kantele – kandeleh” on lähäine karjalankielisty sanua “kando”. Ei suurehkos puun palashäi kirvehel vestettih, sit veičel (toiči taltal) muovailtih kandelehen rezonansupohju”.

Kandelehen korpussu luajittih kuuzes, lepäs, huavas da hongan ladvasgi. Puun luadu vaikutti soittimen iäneh: kuuzi andoi sille ”lämmembän” iänen, huabu – “muzavemban”. Puu vallittih luja da oksatoi, ku soitin ei halgenis da kestäs kielien kiinitykset.

Muasterit tiettih, kui löydiä pättävy puu: “ei jogatoine puu täh päi. Kuuzi pidäy moine, kudai hedi ruskenou, konzu otat sit kojan. Dai leppy pädöy. Leppäh pidäy mennä sinne, kus jogi kohizou. Vahnat rahvas sanottih: kohu andau kandelehele iänen”.

XIX vuozisuan allus – XX vuozisuan enzimäzes puoliškos tutkijat kirjutettih läs sadua kandelehelsoittajien nimie, ga vai kolme heis elettih Vienan Karjalas, dostalit soittajat kirjutettih Sordavalan, Suojärven, Pitkänrannan da Priäžän piirilöis.

Muasteril pidi azuo kandelehtu kuuzi nedälii: “... rodieu kuuluvembakse. Ken on ottanuhes sih ruadoh – joga päiviä kädeh ottau, kuuzi nedälii azuu.” Se vihjuau sih, ku ku puudu, kudamas luajittih soitin, piettih elävänny, da vie hristianskoloih uskomuksih, ku hengi 40 päivän mendyy ristikanzan kuolendan jälles siirdyy toizele ilmale (kuolou puu - rodieu kandeleh).

Kandelehen suurus sen pitkembäs čuras oli 55–75 santimetrii, levevys ripui kielien luvus (10-12-kielizet kandelehet oldih levevimäs čuras 15–20 santimetrin pitkät).

Puun palas vestettih enzimäi kartu, syväinpuolespäi se voidih edukädeh poltua. Mostu vahnua tehnolougiedu käytettih hongoloin luadijes: parren syväinpuoldu poltettih, sit poltettu kohtu puhtastettih. Sit piälpäi sumbah salvattih laudazel, kudai pandih kleiččemättäh leikattuh puazuh, libo kiärittih tuohirihmal korpussah, libo iškiettih nuagloil. Tädä kandelehen ozua – kaigupohjua – tavan mugah luajittih kuuzizes lavvas.

Harvah konzu kandelehen korpussu ongurdettih alahanpäi libo bokis, pitkevimän čuran puoles da salvattih suuruon mugah pättäväl laudazel. Ongurdajes huavatestu äijän kerdua valeltih suolazel viel sen summendamizekse, rezonuattoruluavun parandamizekse da ku kuivajes se ei muuttas muoduo.

Soittimen kaijembas puoles leikattih harjumuodoine korrendus, sidä rahvahan runohuos sanotah ponsi. Sih pandih raudaine varzi (nuaglu, napilku, sangien raudulangan pala), kudamah kiinitettih kielet. Vastazele čurale azetettih puuhizet kolkit, niilöih kiärittih kielien toizet agjat da reguliiruittih kielien kiinitys.

Soittajes kandelehtu pietäh polvil libo pannah se stolale. Soitetah kosketellen kielii mollembien käzien sormil. Kielii kosketellah näppilöil, harvah – kynzil. 

Enimyölleh kandelehel soitandan myödäh tansittih libo muite kuunneltih sidä. Kandelehelsoittajien ohjelmistoh kuuluttih algusoitot da tansimeloudiet. 

Soittajat sanotah, ku enne balalaikan da soiton tulendua, karjalazis kylis kandelehel soitandan myödäh ylen puaksuh tansittih perindölline kadrieli, ristukondru da kruugu. Luadogan pohjasrannikol A. O. Väisänen on tallendannuh meloudiet, kudamii soitettih tansiloin – ristukondran, muanituksen – aigah da pläšnöis – “russkogo”, “trepak”, “buarin’u”.

“... ei jogatoine puu täh päi. Kuuzi pidäy moine, kudai hedi ruskenou, konzu otat sit kojan. Dai leppy pädöy. Leppäh pidäy mennä sinne, kus jogi kohizou. Vahnat rahvas sanottih: kohu andau kandelehele iänen”.

Hos oligi A.O. Väisäzen mugah kandelehen muinazin tarkoitus soittua runopajoloin myödäh, ga meloudiet, kudamat häi kirjutti vuozien 1914–1917 aigah, ozutetah, ku kandelehel soitettih tansiloin, pläšnöin da myöhäzien pajolajiloin myödäh.

Mielenkiinittäi on se šeikku, ku Elias Lönnrot, konzu kirjutti, kui oli runoloinpajattajan Ontrei Mallizen luo, mainiččou, ku Ontrei da hänen mollembat poijat nerokkahasti soitetah kandelehel, ga ei vihjua, ku se tapahtuu eeppizien pajoloin pajattajes (Lönnrotan matkukirjutukset, 1985). Vikse runoloin pajatandu kandelehen myödäh lienne ku olluh enne, ga XIX vuozisuan algussah oli jo enimite hävinnyh. 

XIX vuozisuan allus – XX vuozisuan enzimäzes puoliškos tutkijat kirjutettih läs sadua kandelehelsoittajien nimie, ga vai kolme heis elettih Vienan Karjalas, dostalit soittajat kirjutettih Sordavalan, Suojärven, Pitkänrannan da Priäžän piirilöis.

Vuozinnu 1916—1917 A. O. Väisänen vastavui 23 kandelehelsoittajanke, hyö soitettih hänele enämbi 120 sävelmiä. Mielen kiinittäy se, ku enämbi migu kolmandel vuitil nämmii soittajii igiä oli vähembi 50 vuottu.

Karjalan tiedokeskuksen tutkijat Viktor Gudkov da Viktor Jevsejev löyttih Vieljärven da Priäžän piiris enämbän 40 perindöllisty soittajua da ližäkse 23 kyliä, kus lövvyttih vaiku kandelehet. Tämä tovestau sen, ku vie XX vuozisuan enzimäzen kolmandeksen aigua kandelehel aktiivizesti soitettih juuri tazavallan suvipiirilöis.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
“Karjala” on luotettava folklorilla jo 60 vuotta
“Karjala” on kulken taipalen trikotehtahan ruatajien harraššušryhmäštä folklori-etnografiseh yhtyveheh pitkine istorijoineh, omine perintehineh ta kirkkahine ohjelmistoineh.
Karjalan Sanomat
Hiitolanjoen alue tunnetuksi turisteille
Kansainvälinen RivTimes-hanke antaa uutta vauhtia matkailulle Lahdenpohjan, Käkisalmen, Parikkalan ja Rautjärven alueella.  Suunnitelmia on mietitty työpajoissa.
Karjalan Sanomat
Suomen kieli Vieljärvellä: kiinnostus ei ole korkealla
Parhaillaan 57 koululaista lukee suomea Vieljärven keskikoulussa. Lapset valitsevat, kumpaa kieltä opiskella: karjalaa tai suomea.
Oma Mua
Yhteisruato tuou enemmän löytöjä musejoilla
Karjalan kanšallini ta Venäjän etnografini musejo allakirjutettih šopimuš yhteisruavošta.
Kodima
Ičeladuine tundmuz
Petroskoin universitetas mäni kvest. Ezmäižen voz’kursan openikad, kudambad opendaba vepsän kel’t tundištihe vepsän kelenke da kodviba jo sadud tedoid.
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль