Peše pois še, mi peittäy kauhenutta
”Sreda” (”Ympäristö”) -keškukšen kučušta ”Terveh tulkua Vuokkiniemeh” (”Kulttuurimosaiikki”) -nimisen projektin rajoissa mainitut piiteriläiset ta petroskoilaini vieraš, grant writer Anton Voronov, kerrottih koštamukšelaisilla omašta toiminnašta seminarissa 19. heinäkuuta.
Aleksei ta Maksim ollah jo melko tunnetut ihmiset Piiterissä, heilä on šuuri joukko šeuruajie sosialiverkkoloissa. Nuoret miehet ollah Gang-nimisen kotišeutuošašton jäšeninä ta Kraikon-festivalin järještäjinä. Gang on epävirallini kotišeutuyhissyš. Lyhyöšti Gangin tehtävänä on näyttyä kaunehutta, mi on peittyn rappaukšen, euroremontin ta hoijottomuon takana. Pakšujen muali- ta šeinäpaperikerrokšien takuata löytyy istorija – mainijošti korissettuja kiukaita, kipsiornamenttija, mosaiikkua, lasimualaukšie ta muita tevokšie. Piäšiäntönä on še ettei tarviče iče restauroija istorijallisen korissukšen objektija ta kappalehie, ka pitäy vain yrittyä peššä pois še, mi peittäy kaunehutta ta hienoutta.
Aleksei ruatau Majakovskin avonaisešša kirjaštošša ta kirjuttau Bumaga -verkkolehteh. Hiän ihual’l’ou karelianismie ta karjalais-šuomelaisie aiheita arhitektuurissa, kulttuurissa ta taijošša. Mieš innoissah näytti valokuvie šuomelaisista taloista, mit oli rakennettu hiihtäjien valmistamista varoin. Šiitä hiän näytti valokuvie Kurkijoven kylän Lars Sonkin talošta, mi on nykyjäh Luatokan pohjois-rannikon karjalaini nähtävyš. Mielenkiintoista, jotta Šuomešša Lappeenrannan lähellä šama arhitektori rakenti valtijon enšimmäisen presidentin kešämökin šamašša tyylissä. Aleksei pitäy meijän ”Kalevalan paikkoja” luomisinnon ta kanšallisromantismin rikkahana lähtehenä.
Maksim Kos’minilla on oma teema, kumpani vähemmän koškou meijän tovellisuutta. Hänen blogi, kumpasella on yli 200 000 šeuruajua, on omissettu vanhojen enneinvallankumoukšellisien Piiterin korttierien tutkimisella. Kaikki alko muutoma vuosi takaperin, kun Maksim ečči korttierie ta yhtäkkie avasi ičelläh Piiterin yhtehisien korttierien (niitä on vielä nytki valtava oša kaupunkin vanhašša fondissa) šekä muijen enneinvallankumoukšellisien korttierien muajilman. Näissä taloissa, korttieriloissa ta huonehissa aika on šeisautun. Korttierien omistajat šäilytetäh niissä tavaroita, kumpasie muajilman musejot otettais mielelläh, a šemmosien korttierien šeinissä, luašša ta lattiella peittyy taitotevokšie. Erähällä ruavahalla naisella šäily kiukua, mi oli luajittu Šuuren Isänmuallisen šovan ajoilta olijan torpedin kuorešta.
Tietyšti Aleksei Šiškin ta Maksim Kos’min kerrottih omista vaikutelmista nuorešta Koštamukšešta ta ikivanhašta Vuokkiniemen kyläštä, kumpasešša hyö kerittih käyvä 18. heinäkuuta. Kyläššä heilä piettih oppimatkoja, tuttavuššutettih paikallisien eläjien, karjalaisen elämäntavan ta kylän piänähtävykšien kera.
Tapuamisen lopušša oli petroskoilaisen projektipiällikön Anton Voronovin esityš. Häneštä voit šanuo, jotta rohkie rokan šyöy, a kokemuš ta alotuškyky autetah šuaha granttija eri kulttuuri-, urheilu- ta opaššušprojektien toteuttamiseh. Mieš on jo voittan 14 000 000 rupl’an apurahan. Seminarissa hiän kerto omašta kokemukšešta ta anto hyövyllisie neuvoja. Anton kerto, jotta yleishyövyllisien järještöjen peruštamini auttau ratkaissa ihmisien monie elintärkeitä kyšymykšie, kun vain piäšet tajuomah tätä vuorovaikutušprosessie ta ymmärrät toimien oikien algoritmin.
Passipo kaikilla pakinamiehillä ta Sreda-keškukšella vielä yheštä šisällöltäh rikkahašta päiväštä.
Lisyä luvekkua Oma Mua -leheššä
