Patriottini desantti laškeutu Luatokan rantah

Patriottini desantti laškeutu Luatokan rantah

Maikki Remšujeva
22.11.2024
Karjalan Rahvahan Liiton Karjala henkissä: Istorija. Kieli. Kulttuuri -projektin toteuttamini jatkuu. Šiinä hyvin autetah Oma pajo -kuoron artistat.
Oma Pajo -kuoron joholla kaikin esitettih Kat’uša- ta Voitonpäivä -laulut. Kuva: Maikki Remšujeva
Oma Pajo -kuoron joholla kaikin esitettih Kat’uša- ta Voitonpäivä -laulut. Kuva: Maikki Remšujeva

Pimiekuun 20. päivänä “Karjalaini patriottini desantti” laškeutu Pohjois-Luatokan alovehella ta šen ošallistujat käytih Pitkärannan kirjaššošša, missä tavattih kaupunkin 2. koulun opaštujien ta aikuhisien kera. Kirjaššon šuui šali oli aivan täyši rahvašta.

— Karjalan Rahvahan Liitto toteuttau Karjala henkissä: Istorija. Kieli. Kulttuuri -projektie. Šen rajoissa myö matkuššamma Karjalan piirijä myöten ta kerromma Karjalašša šyntynyistä Neuvoštoliiton ta Venäjän šankariloista, ilmotti Karjalan Rahvahan Liiton johtaja Anna Jakovleva.

Oma Pajo -kuoron jäšen Natalja Bogdanova kerto keräytynyillä Šuureh Isänmualliseh šotah šivotuista tapahtumista Pitkärannan istorijašša.

— Pohjois-Luatokan mua, varšinki Pitkärannan kaupunkin lähellä on runšašti kaššeltu šekä meijän šotilahien, jotta vihollisen armeijan ošallistujien verellä, kerto Natalja Georgijevna.

Pitkärannan monivuotisešša istorijašša šattu kaikkie – enšin oli tevollisuon muuvvoštamini ta šen paraš aika, a šiitä hil’l’ani šammumini.
Natalja Bogdanova, Oma pajo -kuoron artista

Piirissä oli kauheita taisteluja ta nyt kaunehet mäntymečät šeisotah täyvet širpalehie ta hil’sijä, a ečintäjoukkojen jäšenet iellähki noššetah muašta kuatunuijen šotilahien jiännökšie.

— Pitkärannan monivuotisešša istorijašša šattu kaikkie — enšin oli tevollisuon muuvvoštamini ta šen paraš aika, a šiitä hil’l’ani šammumini. Šamoin tapahtu geopoliittisie muutokšie šekä kauheita šotie. Yksi niistä, Talvišota, mi tapahtu 1939—1940 vuosina, kohta “juhliu” karkieta päivämiäryä — 30. pimiekuuta täyttyy 85 vuotta šen alušta. Šotakonfliktin loputtuo oliki peruššettu Pitkärannan piiri. Kulu lyhyt elämänjakšo ta alko Šuuri Isänmuallini šota, šaneli Natalja Bogdanova.

Niin Pitkärannan kirjaššošša paistih šotien istorijašta ta niijen ošanottajista. Tapuamini oli hyvin mukava ta tiijollini. Toivottavašti, koululaisilla še toi hyötyö ta herätti heijän šyväimissä kiinnoššušta Kotimuan istorijah.

Passipo kaikilla, ket kannatetah projektie ta šillä keinoin autetah šäilyttyä muistuo ta kerätä uušie tietoja meijän Šankariloista.
Anna Jakovleva, Karjalan Rahvahan Liiton johtaja

— Opaštujat hyvin tarkkah kuunneltih meijän pakinoja, laulettih meijän kera Kat’uša- ta Voitonpäivä -lauluja karjalan ta venäjän kielellä. Passipo, lapšet, työ oletta moločat! korošti tapuamisen jälkeh Oma pajo -kuoron ohjuaja Tatjana Zaitseva.

Tapuamisen lopušša lapšet šuatih lahjoja ta poštikorttija, kumpasie hyö voijah allakirjuttua ta työntyä veteraniloilla tahi erikoisšotaoperatijoh ošallistunuilla muanmiehillä Voitonpäiväkši.

“Karjalaisen patriottisen desantin” ošanottajat kiitettih kirjaššon ruatajie, koulun opaštajie, Pitkärannan Enšimmäisien liikkehen jäšenie ta heijän johtajua Alina Lozovikovua šekä Armas randaine -kollektiivin artistoja avušta toimenpivon järještämiseššä.

— Passipo kaikilla, ket kannatetah Karjalan Rahvahan Liiton Karjala henkissä: Istorija. Kieli. Kulttuuri -projektie ta šillä keinoin autetah šäilyttyä muistuo ta kerätä uušie tietoja meijän Šankariloista, šano Anna Jakovleva.

Tilaisukšie projektin rajoissa vietetäh Karjalan monešša piirissä. Pimiekuun 27. päivänä “Patriottini desantti” laškeutuu Aunukšen piirin Alavoiseh, a talvikuun alušša — Priäžän piirin Jessoilah.

Karjalan Rahvahan Liiton Karjala henkissä: Istorija. Kieli. Kulttuuri -projektie toteutetah Karjalan tašavallan piämiehen granttišiätijön rahalla.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Jokainen miina piti löytää
Sotaveteraani Mihail Jevsejev raivasi useita miinoja Suuren isänmaallisen sodan aikana.
Oma Mua
Enzimäine piämies. Matrosan kylän histouriedu
Mennyt vuozisuan 30-vuozil meijän muas ruvettih ruttoh kehittämäh talovuttu. Karjalas oli äijy “kypsiä” meččiä. Mečän mieleväkse käytökse jogiloin rinnal pidi luadie erinomazet laitokset — lesopunktat.
Karjalan Sanomat
Tom Sawyer kunnostaa vielä yhden puutalon Karjalassa
Ensi kesänä yleisvenäläisen festivaalin vapaaehtoiset kunnostavat Segežan keskustassa sijaitsevan puutalon.
Oma Mua
Vahnan kylän uvvet päivät
Vahnat päivät -nimine festivuali piettih Kinnermäl kuun ezmäzenny pruazniekkupäivänny. Pošti viijen vuozisuan vahnan kylän keväthengähtys oli syvä da tulluzele mierole kuului.
Oma Mua
Muasterin taival alkau pereheštä
Kanšojen kielien ta kulttuurien netälien rajoissa Kiži-musejošša piettih vaštautumini Karjalan kantakanšojen etuštajien kera.
Karjalan Sanomat
Suomea ja venäjää luetaan uudella linjalla
Syyslukukaudella Petroskoin yliopistossa aloittaa uusi opintolinja. Opiskelijat lukevat kasvatustiedettä sekä venäjää ja suomea. Linjalla on 10 opiskelupaikkaa.
Kodima
Maria Ivanovna Mulložen vepsläine heng
Täl vodel täuduiži 95 vot suomen da vepsän keliden tedajan, Petroskoin universitetan opendajan Maria Ivanovna Mulložen sündundpäiväspäi.
Oma Mua
Uškokkua tahi elkyä, vain näin še oli
Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen šalissa MKŠ-teatteristudijo esitti Uškokkua tahi elkyä, vain näin še oli -näytelmän enši-illan.
Karjalan Sanomat
Mobiiliverkko laajenee Karjalassa
Karjalan piirien liittymistä mobiiliverkkoon jatketaan. Tänä vuonna mobiiliverkon tukiasemat rakennetaan neljään taajamaan.
Oma Mua
Kus elettih kandelehel soittajat da kui syödih kiiselii
Karjalazien X kerähmön vallittuloin nevvosto pidi nelli suurdu piduo, kuduat oldih omistettu karjalazien kul’tuurale. Viisaš pala-huondespuolizes pivos tulluzile saneltih vienenkarjalazien perindölöis.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль