Vastavustu jo vuotettih alavozelazet: lehtes, teliviizoran uudizis dai Internetan sivuloil sai nähtä, kui patriottine desantu ajelou Karjalan čuppuloi myöte, kui mielihyväl otetah sidä vastah. Sanella nuorile vaigieloin voinanvuozien tapahtumii on dielo pyhä dai vastuonalaine, pidäy maltua muga sanuo, gu lapset tarkah kuunneltas.
Liittolaine Natalja Bogdanova ylen helpoh lapsien ellendettäväkse kerdoi voinan kauhiedu tottu, eri tiedoloi karjalazien urholoin elokseh nähte, saneli voinan ammunduvehkehis, kunnivomerkilöis, suuris bojulois, toiči kyzyi midägi lapsil. Hänen paginan keskes sai kaččuo lyhyzii fil’moi voinah da urholoih nähte. Se vie enämbäl vaikutti lapsien mielih.
Oma pajo -horanke lapset dai vahnembat pajatettih livvikse da ven’akse kuulužan voinanaigazen Kat’uša-pajon, kuduan kiändi Tatjana Baranova. Sidä ainos pajatimmo nuorete da školas ruadajes, matkustajes, kartouhkan da morkouhkan kabrastajes, enzikerran minul puutui pajattua “minusovkanke”. Horan ohjuaju Tatjana Zaitseva käin viipahuksel azetti pajatandan kuplietoin välil, sit pikoi-pienes väliaijas sai kuulta… voinan sävelmy!
Voittonpäivy-pajuo, kuduan kiändi Anna Usova, pajatettih kaikin seizoi, eigo lapset varattu kirjutettuloi sanoi kaččojen yhtyö pajoh.
Jälgimäi opastujat ahkerasti allekirjutettih kortit voinuveteruanoile, käyttäjen livvin sanoi hyö kirjutettih omii toivomuksii. Sanotah, erillizel vojenuoperatsiel moizet kirjazet ylen hengellizesti otetah vastah saldatat. Vie kaikin yhtes kačoimmo uvven Tuuloksen raja-fil’man.
Alavozen školas vastavukseh tuldih viijenden kluasan opastujat, kuduat algukluasois opastuttih karjalan kieldy opastusčuasun nedälis, sit ei vie kaikkie ehtitty unohtua, maltetah azuo tervehytty, passiboija, prostiekseh, lugie, maltetah kuda-midä. Se rodih mieleh desantan gostil, gu lapsis tundui karjalaine taba. Mustetahgi lapset urholoin kunnivokse nimitetyt oman kylän uuličat, net ollah Nevvostoliiton urhomiehien V. N. Leselidzen da A. I. Moškinan uuličat.
Kodih lapset otettih čomat mustokniigazet, kirjuttimet, buklietat pajoloin sanoinke. Uskon, kois ozutetah net da yhtes vahnembienke mustoitetah Ivan Artamonovan, Aleksandr Dorofejevan, Ivan Filippovan, Zinaida Grigorjevan da toizien kunnivoristikanzoin urhotegoloi, kehitetäh omii käymäh Sammatuksen tankalluo, kudai ijäkse azetui jälgimäzen bojun kohtal.
Liiton johtai Anna Jakovleva jätti patriottizen desantan materjualat školan tiedokoneheh. Myö kiitämmö liittolazii vastavukses da sydämellizesti hyvittelemmö sen piälikkyö Anna Jakovlevua – Anna Anatoljevna on suannuh Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai -arvonimen. Sih nähte on ilmoitannuh Karjalan tazavallan luomisruavon keskus omal vk-sivul 26. kylmykuudu.