Patriottine desantu kävyi Alavozeh

Patriottine desantu kävyi Alavozeh

Valentina Libertsova
28.11.2024
Erähänny kohtannu, kunne heityi Karjalu hengis: Histourii. Kieli. Kul’tuuru -projektan patriottine desantu, rodih Anuksen piirin Alavoine. Vastavus piettih 27. kylmykuudu Alavozen školas.
KRL:n piettyh vastavukseh tuli Liiton paikkallizen ozaston aktivistoi da školaniekkoi. Kuva: Valentina Libertsova
KRL:n piettyh vastavukseh tuli Liiton paikkallizen ozaston aktivistoi da školaniekkoi. Kuva: Valentina Libertsova

Vastavustu jo vuotettih alavozelazet: lehtes, teliviizoran uudizis dai Internetan sivuloil sai nähtä, kui patriottine desantu ajelou Karjalan čuppuloi myöte, kui mielihyväl otetah sidä vastah. Sanella nuorile vaigieloin voinanvuozien tapahtumii on dielo pyhä dai vastuonalaine, pidäy maltua muga sanuo, gu lapset tarkah kuunneltas.

Liittolaine Natalja Bogdanova ylen helpoh lapsien ellendettäväkse kerdoi voinan kauhiedu tottu, eri tiedoloi karjalazien urholoin elokseh nähte, saneli voinan ammunduvehkehis, kunnivomerkilöis, suuris bojulois, toiči kyzyi midägi lapsil. Hänen paginan keskes sai kaččuo lyhyzii fil’moi voinah da urholoih nähte. Se vie enämbäl vaikutti lapsien mielih.

Oma pajo -horanke lapset dai vahnembat pajatettih livvikse da ven’akse kuulužan voinanaigazen Kat’uša-pajon, kuduan kiändi Tatjana Baranova. Sidä ainos pajatimmo nuorete da školas ruadajes, matkustajes, kartouhkan da morkouhkan kabrastajes, enzikerran minul puutui pajattua “minusovkanke”. Horan ohjuaju Tatjana Zaitseva käin viipahuksel azetti pajatandan kuplietoin välil, sit pikoi-pienes väliaijas sai kuulta… voinan sävelmy!

Voittonpäivy-pajuo, kuduan kiändi Anna Usova, pajatettih kaikin seizoi, eigo lapset varattu kirjutettuloi sanoi kaččojen yhtyö pajoh.

Jälgimäi opastujat ahkerasti allekirjutettih kortit voinuveteruanoile, käyttäjen livvin sanoi hyö kirjutettih omii toivomuksii. Sanotah, erillizel vojenuoperatsiel moizet kirjazet ylen hengellizesti otetah vastah saldatat. Vie kaikin yhtes kačoimmo uvven Tuuloksen raja-fil’man.

Uskon, kois ozutetah net da yhtes vahnembienke mustoitetah Ivan Artamonovan, Aleksandr Dorofejevan, Ivan Filippovan, Zinaida Grigorjevan da toizien kunnivoristikanzoin urhotegoloi, kehitetäh omii käymäh Sammatuksen tankalluo, kudai ijäkse azetui jälgimäzen bojun kohtal.

Alavozen školas vastavukseh tuldih viijenden kluasan opastujat, kuduat algukluasois opastuttih karjalan kieldy opastusčuasun nedälis, sit ei vie kaikkie ehtitty unohtua, maltetah azuo tervehytty, passiboija, prostiekseh, lugie, maltetah kuda-midä. Se rodih mieleh desantan gostil, gu lapsis tundui karjalaine taba. Mustetahgi lapset urholoin kunnivokse nimitetyt oman kylän uuličat, net ollah Nevvostoliiton urhomiehien V. N. Leselidzen da A. I. Moškinan uuličat.

Kodih lapset otettih čomat mustokniigazet, kirjuttimet, buklietat pajoloin sanoinke. Uskon, kois ozutetah net da yhtes vahnembienke mustoitetah Ivan Artamonovan, Aleksandr Dorofejevan, Ivan Filippovan, Zinaida Grigorjevan da toizien kunnivoristikanzoin urhotegoloi, kehitetäh omii käymäh Sammatuksen tankalluo, kudai ijäkse azetui jälgimäzen bojun kohtal.

Liiton johtai Anna Jakovleva jätti patriottizen desantan materjualat školan tiedokoneheh. Myö kiitämmö liittolazii vastavukses da sydämellizesti hyvittelemmö sen piälikkyö Anna Jakovlevua – Anna Anatoljevna on suannuh Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai -arvonimen. Sih nähte on ilmoitannuh Karjalan tazavallan luomisruavon keskus omal vk-sivul 26. kylmykuudu.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
“Oma Mua”: 35 vuotta karjalan kielen ta kulttuurin hyväkši
Kešäkuun 6. päivänä Oma Mua -lehen 35-vuotisjuhlan kynnykšellä Veškelykšen kyläššä vietettih juhlallini tilaisuš. Perintehellisešti toimituš pitäy omie vuosijuhlie juuri šielä.
Karjalan Sanomat
Uusi lähijunavuoro lähti liikkeelle
Kontupohjasta Petroskoihin ja Petroskoista Latvaan pääsee nyt kolmesti päivässä. Suunnitelmissa on järjestää lisää vuoroja.
Karjalan Sanomat
35 vuotta karjalan kielen hyväksi
Karjalankielinen -lehti täyttää 8. kesäkuuta 35 vuotta. Lehdessä julkaistaan juttuja livvin-, vienan-, lyydin- ja tverinkarjalaksi. Juttuja löytyy myös verkosta.
Oma Mua
Vesimelliččä on karjalaisen kylän tärkie simvoli
Kontupohjan piirin musejošša toimiu näyttely “Vesimelliččä on karjalaisen kylän simvoli”. Näyttely valmissettih Venäjän tietoakatemijan Karjalan tietokeškukšen spesialistit šivissyšprojektin rajoissa.
Oma Mua
Luova työ keštäy jo kymmenen vuotta
Tänä kevyänä Jyškyjärven käsityöammatit -klubi vietti oman enšimmäisen merkitykšellisen vuosijuhlan — 10 vuotta peruštamisen jälkeh.
Karjalan Sanomat
Kaipaan soljuvaa karjalan kieltä
Aunuksesta kotoisin oleva Moskovan valtionyliopiston journalistiikan tiedekunnan opiskelija Darja Sokolova tutkii karjalan kielen potentiaalia Karjalassa.
Oma Mua
Lyydiläisien etnokulttuurikeškuš avasi ovet Petroskoissa
Petroskoissa avautu lyydiläisien etnokulttuurikeškukšen uuši pirtti Lev Tolstoin kavulla. Šiinä on lyydiläisien ta tulilinnun musejot šekä tunnetulla jalokivišepällä Mihail Perhinillä nimitetty musejo.
Kipinä
Viisaš varis
Törmäni Aino, meijän heimolaini ta nuapuri, kerto iltua istuos’s’a näitä juttuja.
Karjalan Sanomat
Sortavalan piirikunnan matkailu jatkaa kasvuaan
Piirikunnan kehitys ympäri vuoden, uusien hotellien ja palveluiden avaaminen sekä upeiden nähtävyyksien tarjoaminen ovat lisänneet Sortavalan vetovoimaa.
Oma Mua
Kondupohjan piirin ainavo karjalan kielen opastai
Tatjana Jakovleva opastau livvinkarjalua lyydiläzen Muanjärvenlahten kylän školas. Tänävuon školas opastuu 15 lastu.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль