Pandemii on paras aigu kaččuo, kedä on ymbäri

Pandemii on paras aigu kaččuo, kedä on ymbäri

Valentina Mironova
08.10.2021
Papan kanssa kahvilla -kniigu on myödävänny Suomen laukois. Myös se voibi lugie sähkökniigannu libo kuunnelta audiokniigannu. 12+
Papan kanssa kahvilla -kniigu on myödävänny Suomen laukois. Myös se voibi lugie sähkökniigannu libo kuunnelta audiokniigannu. 12+

Pandemii ylen äijäl muutti rahvahan elaigua. Ezmäi kai oli salvas, pidi istuo kois da ruadua sežo kois. Emmo ellendännyh, kuibo voi muga olla, rajat kiini, et hyppiä ajamah suvimerele ulgomuale. Elaigu on muuttunuh dai myö hil’l’akkazin iče muutuimmo da opastuimmo elämäh toizeh luaduh. Buitegu seizatuimmo, hillendimmö juoksendan. Enämbän kačommo ymbäri, ajelemmo omua muadu myö da tiijustammo kuda-midä uuttu. Suuri vuitti rahvastu “meni” Internettah, avattih omat pagizendu-sivut, otetah omas ičes kaikenmostu viideodu da pannah niidy “muailman verkoh”.

Nengomua elaigua eletäh ei vaiku meil Ven’al da Karjalas, samanmostu on ulgomualgi, ezimerkikse, Suomes. Erähiči joute olles livailin Facebookan uudizii da erähäl tuttaval löydyi mieldykiinittäi sivu. Sen nimi oli “Lotan ja papan koronalaulut”. Rubein sidä kaččomah. 

Nuori neičyt Lotta-Sofia Saahko enne koronua eli Londonan linnas da opastui sie artistakse. Keviäl 2020 häi lähti koronas pagoh omale roindumuale Suomeh da ezmäi tahtoi eliä oman 85-vuodizen died’oilluo vaiku kolme nedälii. Ga olemine hätkestyi kui pandemiigi.

Neičykkäzen died’oi Jorma Saahko lapseššu ylen äijäl suvaičči pajattua, brihačul oli hyvä iäni da muuzikkukuulo. Se suvaičus pajatandah säilyi vahnassah. Nenga kahtel, nuorel da vahnal, rodih oma projektu, hyö läs joga päiviä pajatettih yhtes kaikenmoizii ennevahnallizii suomelazii pajoloi da pandih niilöi pajovideoloi Internettah kuunneltavakse da kačottavakse. Kerras tuli vägitukku kaččojua, rahvas kiitettih pajatandas da passiboittih puarua hyväs dielos, kudai tuou iluo vaigiel aijal.

Jorma-died’oi pajatanduaigua puaksuh musteli omua lapsusaigua da nuoruttu, kui perehel pidi voinan aigua mennä pagoh Karjalaspäi Suomeh, kui hyö työnnyttih elämäh uvves kohtas da mittumii vaigevuksii pidi tirpua školah käyndyaigua. Lotal tuli mieleh nämmien kerdomuksien pohjal kirjuttua kniigu, gu toizetgi tiettäs täs kaikes. 

Jorma-died’oi pajatanduaigua puaksuh musteli omua lapsusaigua da nuoruttu, kui perehel pidi voinan aigua mennä pagoh Karjalaspäi Suomeh, kui hyö työnnyttih elämäh uvves kohtas da mittumii vaigevuksii pidi tirpua školah käyndyaigua. Lotal tuli mieleh nämmien kerdomuksien pohjal kirjuttua kniigu.

Häi ruttoh ottihes ruadoh dai kylmykuul vuvvennu 2020 Papan kanssa kahvilla -kniigu jo nägi päivänvalgien. Gu minä ylen äijän olen lugenuh täs kniigas da kuulluh sih näh paginoi Internetas, tahtoin vältämättäh tuttavuo sih. Ostin sen Suomes olles tavallizes laukas da rubein lugemah.

Kniigu mustoitti Jorman kerdomustu omas ičes, kui häi pienenny brihačunnu puutui Suomes. Oldih jugiet voinuaijat, vieras mua ei rakkahal ottanuh vastah Karjalaspäi tulijoi. Kniigas on 60 kerdomustu Jorma-died’ois, jogahizen luvun allus Lotta-bunukku on kuvannuh nygözii paginoi died’oinke koufeistolan tagua. Tämänpäiväzis paginois ainos "hypätäh" endizeh elaigah, kus Jorma-brihačču mustelou omas mieles endizen elaijan tärgien päivän da sanelou endizis dovarišois. Tärgienny ristikanzannu Jorman elaijas oli täytty vägie poigua äbäzöiččii muamo. Nygöi Jorma ei varua mustella endisty, mainita Karjalua da paista karjalazis. Silloi muamo on kieldänyh karjalakse pagizemas da se karjalažus pidi panna syväh da ei nikonzu suannuh iäneh sanuo täs. Erähät tässäh vie ei ruohtita sanuo, ku ollah karjalazet.

Jorma ezmäi ei tahtonuh nimittumua kniigua ičes ga myöhembäh häi oli hyväs mieles, ku oma bunukku arvosti händy sellazennu mittuine häi on. Jorma-died’oin elaigu ruttoh muutui kniigan piäständän da Internetas pajatandan jälles. Händy pagizutetah ruadivo- da tv-toimittajat, hänes kirjutetah lehtis. Häi omakse roindupäiväkse sai vägi tukun hyvittelykortii. Jorma-died’oi opastui käyttämäh telefonua, lugie sie uudizii da rahvahien komentaarieloi.

Nenga korona da pandemii opasti meidy arvostamah niidy, ket eletäh libo ollah meijän rinnal. Monis heis vois kirjuttua oma kniigu.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Skokku-Skokuna läksi muailmalla
Kalliolan rahvahanopiston vienankarjalan opaštuja šai tehtäväkšeh kirjuttua starinan. Opaštajalta tuli nellä enšimmäistä virkehtä, mukavaisen jaton starinalla Pirjo-Liisa on kekšin iče.
Karjalan Sanomat
Venäjän ensimmäinen taidesaari ilmestyy Karjalaan
Taiteilijat Venäjän eri kaupungeista lähtivät Vodlajärven kansallispuistoon rakentamaan ympäristötaideteoksia. Vodlajärvellä sijaitsevalle Velikostrovin saarelle perustetaan nykytaiteen ulkoilmamuseo Taidesaari.
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль