Pajuo syväimes kannan
Vuvvennu 2025 Oma Pajo -hora täyttäy 35 vuottu. Karjalan Kanzallizes teatras merkipäivän konsertas 24. kylmykuudu suau kuulta omapajolazien da horan suvaiččijoin lembipajoloi. Horan olemas olemizen aigah sen taguzih on suittunuh äijy pajuo — lähes 150. Net ollah perindöllizet, rahvahallizet, nygyaigazet pajot karjalan da suomen kielel, karjalazet kanzallizet tansit da kižat. Pruazniekkuillan programman perustakse roitah kaikis suvaittavimat pajot da noumerat. Konsertan nimeksegi on pandu “Pajuo syväimes kannan” (12+).
Oma Pajo -horan elaigu algavui 1990-luvul. Jogahine meis, ken pajatti horas, pajon kauti kerdoi oman elaijan histourien, jogahine pani kivyön meijän yhtehizen “pajokoin” alužimeh.
Minun elaigu horas algavui vuvvennu 1997. Sen enzimäzen vastavuksen mustan tässäh. Repetitsiedu pidi Svetlana Gretskaja. Omapajolazet — iänekkähät, rutot, kirmiet — pajatettih pajo pajon peräh. Minä istuin bokas, kuundelin pajattajii da vähitellen syvendyin karjalazen pajon muailmah. Lapsusaijas tutut da ihan tundemattomat pajot kuuluttih soiton myödäh da a capella. Ymbäri rounoku kazvoi erinomaine muuzikkukate, kuduan al oli lämmin da hyvä olla.
Minule ozuttihes rounoku minä hibjal tunnen sävelmien kaunehuttu, karjalan kielen erinomastu iändämizen čomuttu da iänekkähytty. Vuozien mendyy horan konsertois olluot rahvas puaksuh tuldih minulluo paginale, kiitettih meijän pajatandua da sanottih, ku suadih meijän ezitykses hyvän väin viriteksen. Arbuan, hyögi, kui minä enzimäzen kerran horan kuultuu, čukelduttihes karjalankielizien sävelmien da oman rahvahan pajatanduluavun valdah.
Sit aijas myö yhtes pajatimmo äijän pajuo, ga tänäpäi minä tahton kerduo pajolois, kuduat kehoitettih vuozipäivän konsertas pajatettavakse iče omapajolazet.
Pruazniekkuillačus kuulemmo lapsusaijas tuttu Kazvatti mami minuu -pajon, kudai oli horan taguzis äijän vuottu, sidä suvaittih omapajolazet da kuundelijat. Ivan L’ovkinan pajo terväh rodih tuttu da suvaittavu karjalazien keskes, sit tuli toven rahvahalline pajo.
— Pajo silloi on suvaittavu, konzu se juohtuu mieleh yksinäh olles dai ozavannu olles dai suures stolas istujes. Kazvatti-pajuo meil Jouhivuaras pajatettih meijän lohkon jyttyöh da meijän luaduh — tundoloi pal’l’astajen, kyynälien kel, rounoku itkuvirty, mustelou omapajolaine Jelena Fokina.
— Kuulin Kazvatti-pajuo ammui, konzu olin lapsennu. En tiedänyh silloi, kui se rubieu mustoittamah minun omua igälangua, ližiäy Oma Pajo -horan pajattai Valentina Toivonen.
Konsertas kuulemmo sidä pajuo Stat’uk Klaran muuzikkumuokkavukses.
Aleksandr Ščukinan pajottah “Se on Karjala” ei mennyh ni yhty meijän pajojoukon konsertua. Täs pajos kuvastuu oman kodirannan suvaičus, sen kaunehuon da suuruon ihailemine.
— Myö, karjalan kielen kursiloin opastujat, kuulimmo tämän pajon ven’an kielel da piätimmö kiändiä sen karjalakse. Aktiivizesti sih ruadoh ottavui Zinaida Dubinina, mustelou horaniekku vahnembua polvie Alisa Gubareva.
Sit aijas algajen pajuo “Se on Karjala” pajatetah karjalakse äijät rahvahallizet pajojoukot. Ylbeilemmö, ku äijän kerdua kanzoinvälizes Kalikta-festivualis kuultu pajo rodih tuttu da suvaittavu meijän tverinkarjalazien ystävien keskes. Kaikis enimäl sidä suvaijah Tolmačun kyläs.
Hora pajattau G. Savitskoin, I. L’ovkinan, A. Kolmikan, I. Semakovan, V. Pällizen, L. Nikitinan, A. Saveljevan, H. Brelon, G. Malmstenan, S. Gonobolevan da toizien säveldäjien pajoloi. Omapajolazet suvaijah Maksim Gavrilovan Smiettizin-pajuo, kuduan häi kirjutti Vladimir Brendojevan sanoih. Sidä pajatetah naizet.
— Smiettizin-pajo mustoittau minule minun vahnembii, kui hyvin hyö oldih keskenäh. Hyö elettih yhtes 50 vuottu. Tlavi-illoil tata paikoi kuatančoi, muamo kezräi, hyö istuttih rinnakkai da pajatettih, mustelou omapajolaine Larisa Utkina.
Merkipäivän konsertah kuuluu uudeh luaduh pajatettavua perindöllistygi pajuo: “Utkoine”, “Gavroi da Ogoi”, “Čun-čuru-ru”, kuduat miellytetäh horalazii da annetah mahton kiändyö karjalazien pajoneron juurih.
Olgah horan taguzis hos kui äijy pajuo, yksikai konzutahto nouzou kyzymys: kus ottua uuttu pajuo? Myö horas rubeimmo iče niidy luadimah. Moine on Tyttö-rukkazet -pajo, kudai enzimästy kerdua oli pajatettu Lipetskan linnas vuvvennu 2022. Minä luajin pajon muokkavuksen horah nähte, Anna Usova kiändi A. Mist’ukovan pajon karjalakse. Pajo miellytti kilvan arvostajii da kuundelijoi da myö saimmo diploman “Tevoksen omaperäine nägö”.
Illačus kuulemmo “Karjalan nuori tyttöine” da “Olin eklein Lumimuassa”. Kiitän Aleksandr Volkovua da Raisa Remšujevua syvis da mielužis pajolois.
Pajoloin kel “Oli dielo” da ”Se on Karjala” myö olimmo Piiteris, Moskovas, Siktivkaras, Toljattis, Pskovas. Mustoh tartui Saranskah ajelus, kus piettih suomelas-ugrilazien kanzoin festivualii. Toizien pidoloin keskes oli suuri ezitys stadional. Rubei soittamah marši, a myö dogadiimmo, ku meijän puoleh ulgomualazien herroin keskes astuu Ven’an prezidentu Vladimir Putin. Sen nähtyy olimmo ylbiet da vastuollizet. Mustammogi, kui hyvin vastai meidy Mordouvien silloine kul’tuuran ministru P’otr Tultajev. Stadional olles häi tuli tervehtimäh kaikkii festivualilazii. Da se ei olluh muite vai merkikse, se oli tovelline kunnivoičus. Konzu erähäl loittuopäi tulluol joukol ei piädynyh olemah soittajua, P’otr Nikolajevič otti soiton käzih da autoi pajattajii.
Hora on kazvatannuh solistoi. Pruazniekkukonsertas kuulemmo H. Koukkuzen pajon, kuduan pajattau Sergei Jevstafejev. Horan VKontakse-sivun lugijoin tahton mugah Rulla-pajon pajattau Nikolai Karpin.
Horaniekoin ezitys on pruazniekku. A mittuinebo pruaniekku tansiloittah. Konsertas näemmö “Karjalan” da “Kulkuzien” tansiloi, omapajolazet ruvetah myödäh pajattamah “Tietoi Karjalaspäi” da “Juššii”. Omapajolazet ičegi trešnitäh kadrelii. Sen “elavutettih” horan piälikön Tatjana Zaitsevan kehoitukses da Seesjärven horaniekoin mustoksien mugah. Konzu minä tulin horah, Seesjärven karjalazii, kui myö sanoimmo heidy — puadenelazii karjalazii — joukos oli 15 hengie. Kaikin hyö oldih pajoniekat, kuduat hyvin tiettih rahvahallizet pajot, tansit da perindöt. Omapajolazen Jelizaveta Makarovan mustelmien mugah horaniekat valmistettih kadrelin.
Seesjärven horan perindönny konsertan kuuluugi A. Mališevan “Karjalan val’si”.
Merkipäivän pivos oman uvven taidoruavon ozuttau horan johtai Tatjana Zaitseva: kuulemmo hänen muokkavukses suomelazen rahvahallizen Jušši-pajon da Ivan L’ovkinan “Yksi tietto”.
Pruazniekkupivos horaniekat kuultah kiitossanat monivuodehizes ruavos. Se jatkuu nygöigi: “Oma Pajo” yhtyi Anuksenkarjalaizen liiton projektah “Oniegah Luadogah suate”. Projektan tarkoituksennu on sanella nuorele polvele karjalazien kul’tuuras, histouries da perindölöis. Vuvven 2022 Sampsan vakku -projektan aigah kerätty lapsien soittojoukko Radis Gainijatovan piän al ozuttau omua neruo — lapset soitetah “Karjalan sävelmii”.
Konsertan lopus “Oma Pajo” Jelena Magnitskoin soittojoukon myödäh pajattau “Ongo Petroskoi”.
Meijän horan konsertois kuundelijat puaksuh itkietäh.
— Jogahizes pajoh on kiini mitahto elaijan mustelemine, sanou horaniekku Ol’ga Pozdn’akova.
Mibo se on? Muuzikan vägi vai sanan voimu? Karjalan pajon kauti avavuu milienne kohtinaine tie syväinkeräh da peräjuurien mustoh. Myö, pajattajat, sen tien pollemmo.
Horan merkipäiviä vaste tahtozin kiittiä kaikkii, ket oldih pajojoukkuo alguh panemas da sidä kehittämäs. “Oman Pajon” johtajinnu eri vuozinnu oldih Klara Stas’uk. Svetkana Gretskaja, L’ubov’ Nikitina. Soittajinnu oldih Aleksandr Riikonen, Jevgenii Išanin, Jevgenii Mihailov, Dmitrii Muhorin, Igor’ Ledn’ov, Roman Jelanskov. Tansiloin opastajinnu oldih Ol’ga Vlasova, Natalja Mihailova. Tiedonevvojannu oli Irina Semakova.
Kiitän nygözii horan piälikkölöi Tatjana Zaitsevua da Radis Gainijatovua muuzikan suvaičukses, aktiivizes ruavos da horan perindölöin säilyttämizes.
Sanon passibot Natalja Bogdanovale “Oma Pajon” VKontakte-sivun kirjuttajale da Oniegas Luadogah suate -projektan johtajale Larisa Utkinale.
Hyvät omapajolazet, jogahine teis omah aigah tuli joukkoh. Pajo da muuzikku nygöi kuulutah teijän elaigah. Teijän ruavol hora eläy, kehittyy da parenou.
Tämän kirjutuksen lyhendetty variantu voibi lugie suomeksegi.
