Pajoiš om rahvahan vägi

Pajoiš om rahvahan vägi

Darja Švecova
17.03.2020
Vepsän rahvahan horan koncert kerazi äi kacujid, navedijoid. Adivoil oli voimuz kulištada čomid pajanikoiden änid da kacuhtada heiden karguid. Nügüd’ Vepsän rahvahan horan sädairad om korktal pordhal i vodespäi vodhe tegese vaiše parembaks.
Oma völ mužikad vepsän mal. Foto: Jelena Moskal’ova
Oma völ mužikad vepsän mal. Foto: Jelena Moskal’ova

Karjalan mal om äi lahjakahid ristituid da pajosebroid. Niiden keskes tärged sija om Šoutjärven Vepsän rahvahan horal. Jo äi vozid Vepsän rahvahan hor ihastoitab ristituid čomil pajoil. Horan pajanikad kaikel südäimel lahjoičeba ičeze armastust vepsän kel’he da pajoihe, miččiš om kaitud rahvahan istorii da ičeladuine kul’tur. 

Rahvahaližed pajod nece om rahvahan kal’huz’ da sur’znamasine rahvahan kul’turan pala. Sikš Vepsän rahvahan horan sädairad om lujas sur’ abu rahvahan kul’turan kaičendas. L’udmila Melentjeva, Vepsän horan ohjandai, enamb 40 vot paneb väged i henged necile surele azjale. Konz-se hän iče tegi matkoid vepsläižihe külihe keradamha pajoiden tekstoid. Voib sanuda, miše muga äjad pajod saiba toižen elon. Nügüd’ nene pajod eläba Vepsän horan repertuaras, a mö voim kulištada niid Vepsän horan ezitusil. 

Ičeze kundlijoiden da navedijoiden täht Vepsän rahvahan hor kaiken tegeb čomad koncertad. Täl-ki kerdal Vepsän rahvahan horan koncertale kerazihe kaik navedijad. Koncert oli tehtud 29. uhokud, Petroskoin Rahvahaližes kul’turkeskuses. Adivoil oli voimuz kulištada čomid pajanikoiden änid da kacuhtada heiden karguid.

Vepsän rahvahan horan sädairad om lujas sur’ abu rahvahan kul’turan kaičendas.

Rahvahaližen kul’turkeskusen zal oli täuz’ ristituid. Necil päiväl sigä oli kodikaz da läm’ il’m. L’udmila Melentjeva vedi koncertan kuti todesine emäg da ezini ičeze horan pajanikoid kuti laskav mamoi. Hän tegi muga, miše koncert oli jagetud paloihe. Kaikuččen palan edel L’udmila L’vovna vähän starinoiči pajoiden jüväs da niiden znamoičendas. Koncert zavodihe vanhoiš Vepsän rahvahan horan pajoišpäi. Nene pajod oma ezmäižed horan elos, sikš kaik ned oma pajanikoiden südäimes. Sid’ oli ezitadud kaks’ pajod, miččed om omištadud ”Kalevala”-eposale. Sen ližaks  adivod kulištiba ilosižed pajod da kättepajon vepsän kelel. Čomenzoitiba Vepsän horan koncertad pajanikoiden kargud da vändand puvändimil. Vanhoiden pajoiden rindal oma uded-ki pajod, miččed nügüd’ oma Vepsän horan repertuaras. L’udmila Melentjeva sanui: ”Mö voim homaita, miše vanhad da uded pajod oma hüväs kožmuses, sikš miše kaikid tärktemb azj om kaita vähäluguižen rahvahan pajotradicijoid da kul’turad”.

Kaik Vepsän horan ühtnikad oma eripoližed. Professijan mödhe hö oma erazvuiččed ristitud, no armastuz pajoihe da vepsän kel’he ühtenzoitab heid da andab äi väged tehta uzid čomid koncertoid, ližata niihe karguid da vändimid. Nored-ki mehed pajataba horas. Kaik hö oma ani lahjakahad da melentartuižed ristitud. Heiden äned eläbzoitaba da ližadaba väged Vepsän rahvahan horale. Nügüd’ Vepsän rahvahan horan sädairad om korktal pordhal i vodespäi vodhe tegese vaiše parembaks. Toivom, miše Vepsän rahvahan hor ihastoitaškandeb meid ičeze čomil pajoil edemba-ki.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль