Paikka, jossa kannattaa käydä

Paikka, jossa kannattaa käydä

Ilona Veikkolainen
16.08.2024
Matkailu kehittyy Kintahankylässä. Viime vuonna noin 15 000 turistia kävi siinä. Turistit käyvät kylässä vuoden ympäri.
Julia Tolmatšovan käsissä on tikkukaramellit. Makeisia myydään matkamuistoina turisteille. Kuva: Ilona Veikkolainen
Julia Tolmatšovan käsissä on tikkukaramellit. Makeisia myydään matkamuistoina turisteille. Kuva: Ilona Veikkolainen

Iloisia tarinoita kerrotaan ja kansanmusiikkia soitetaan Prääsän piirin Kintahankylässä, jossa Julia Tolmatšova ja Svetlana Hrebtova toteuttavat matkailuhanketta kuudetta vuotta.

Matkailu kehittyy Kintahankylässä. Viime vuonna noin 15 000 turistia kävi siinä. Turistit käyvät kylässä vuoden ympäri. Heitä on erittäin paljon kesällä ja talvilomalla. Kintahankylässä turistit voivat viettää uuttavuotta tai lomailla pari viikkoa glampingissa. Suurin osa heistä käy kylässä vaeltamassa uutta matkailureittiä pitkin.

— Kierroksen ohjelmaan kuuluvat kävely Satujen polulla, konsertti ja teenjuonti. Kierros kestää pari tuntia, Julia Tolmatšova sanoo.

Matkailureitti ei kulje kylän läpi. Turistit eivät häiritse paikallisia asukkaita eivätkä mökkiläisiä.

— Olemme hankkineet tontin, jolle on jo rakennettu kaksi rakennusta. Toisessa on 55-paikkainen konserttisali ja toisessa teehuone. Tontille rakennetaan myös muita kohteita.

Kierroksen ohjelmaan kuuluvat kävely Satujen polulla, konsertti ja teenjuonti. Kierros kestää pari tuntia.
Julia Tolmatšova, hankkeen toteuttaja

Nyt teetalossa tarjotaan teetä ja piirakoita sekä myös myydään matkamuistoja.

— Teemme yhteistyötä paikallisten käsityöläisten kanssa. Heidän tuotteitaan tarjotaan turisteille. Matkamuistojen joukossa on räsynukkeja, avaimenperiä, kolikkoja, horsmateetä, tikkukaramelleja ja hunajaa.

— Hunajaa saamme Kintahankylän mehiläistarhasta. Se on rakennettu Agro Startup –tukiohjelman avulla. Nyt meillä on 25 mehiläispesää. Tulevaisuudessa lisäämme määrän kolmeenkymmeneen, Tolmatšova kertoo.

Kintahankylän matkailuhanke kehittyy vuosittain. Julia Tolmatšovan mukaan matkailualalla työskentelevät ihmiset kehittävät olemassa olevia matkailupalveluita ja luovat uusia palveluita turisteille.

Jokainen turistiryhmä oppii karjalankielisiä sanoja: terveh, passibo ja muga, muga.
Julia Tolmatšova, hankkeen toteuttaja

Kintahankylä tarjoaa aivan toisenlaista matkailua.

— Ennen hankkeen aloittamista analysoimme Karjalan matkailualaa. Ymmärsimme, että ihmiset haluavat viettää aikaa yhdessä viihtyisässä ympäristössä. Monet matkailutoimistot tarjoavat eri matkailureittejä, joiden aikana turistit nauttivat Karjalan luonnosta ja nähtävyyksistä. Turistit eivät tutustu karjalaisen kansan kulttuuriin eivätkä kuule karjalan kieltä, Julia Tolmatšova sanoo.

Kintahankylässä turistit tutustuvat karjalaiseen kulttuuriin ja kuulevat karjalankielistä puhetta.

— Jokainen turistiryhmä oppii karjalankielisiä sanoja: terveh, passibo ja muga, muga.

— Turisteilla on aina paljon kysymyksiä, jotka liittyvät karjalaisten arkeen ja Kintahankylän historiaan. Olemme valmiita vastaamaan niihin.

Matkailuhankkeeseen osallistuu myös muutama paikallinen koululainen.

— Pari vuotta sitten koulutimme heidät oppaiksi. Kutsumme koulutettuja oppaita kylään, kun siinä käy paljon turisteja.

Matkailureitti ei kulje kylän läpi. Turistit eivät häiritse paikallisia asukkaita eivätkä mökkiläisiä.

Julia Tolmatšovan mukaan tänä kesänä turistimäärä on pienempi kuin viime vuonna. Siitä huolimatta matkailuhankkeen toteuttajat katsovat tulevaisuuteen valoisin mielin. Tänä vuonna Kintahankylään johtava tie on korjattu. Kylän siltaa kunnostetaan parhaillaan.

Hankkeen toteuttajat ovat rakentaneet paikoitusalueen turistibusseille.

— Eräs yrittäjä on aloittanut yhteistyön meidän kanssamme. Hiljan hän pystytti oman matkamuistokioskinsa paikoitusalueelle.

Kintahankylä on ihana paikka, jossa kannattaa käydä ainakin kerran.

— Kansallisuudeltani olen karjalainen. Kukaan ei voi kertoa turisteille Karjalasta paremmin kuin minä, Tolmatšova hymähtää.

Turistit käyvät Kintahankylässä sekä aikaisin aamulla että myöhään illalla. Joskus päivässä hankkeen toteuttajat vastaanottavat kymmenen turistiryhmää.

Kylällä on pitkä maine

Matkailureitin varrella opas kertoo Venäjän kirjailijan Nikolai Leskovin keräämiä tarinoita. Hän julkaisi tarinat Kintahankylän asukkaista kirjassaan vuonna 1892 Pietarissa.

— Siitä lähtien maine Kintahankylästä on levinnyt, Julia Tolmatšova sanoo.

Tarinoiden hahmojen perusteella on tehty puuveistokset, jotka sijaitsevat Satujen polulla.

— Kintahankylässä on myös oma kalenteri. Sen mukaan maanantai on lepopäivä ja asukkaat lepäävät viikonlopun jälkeen.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Lyydinkardalan eri dialektoi opastetah kylis da linnois
Lyydiläižed eletäh Anuksen, Priäžän, Änižen da Kompohd’an piiris. Suurembad lyydiläižin eländkohtad oldah: Kujärv, Pyhärv, Priäž, Tivdii, Dyrkänmägi, Kendärv da muga edelleh.
Karjalan Sanomat
Yliopiston jälkeen töihin maaseudulle
Prääsän piirin kouluihin on tullut töihin neljä nuorta opettajaa.
Oma Mua
Ku vai lapsil olis hyvä
Tunnustuin täh pereheh Il’l’anpiän pruazniekannu Suuren Sellän kyläs. Kerras rubei himoittamah sanella rahvahal Anna Sergejevna da Sergei Vladimirovič Arbuzovien elokses.
Oma Mua
Kirjašto on paikka lukomisekši ta mukavakši ajanvietokši
Kalevalan piirin Borovoi-pos’olkašša avattih uuvvissettu kirjašto. Še tuli äijyä mukavammakši.
Karjalan Sanomat
Kiinnostus kieliin on laskussa
Tänä lukuvuonna vähemmistökieliä Karjalan kouluissa lukee hieman yli 5 500 lasta. Syksystä alkaen karjalan kieltä opetetaan jälleen Kostamuksen lukiossa.
Kipinä
Karjalan pirdajad tegiba uded taidehkuvad Vepsän mal
Karjalan Taidehmuzei jatktab “Joksmust vaste. Pohjoižvepsläižed”- projektad, mitte om omištadud Änižröunan vepsläižile külile da niiden eläjile.
Karjalan Sanomat
Juuriaan etsimässä – Kansallinen aloitti ensi-illalla
Koko tarina on tytön uni, jossa hän tutustuu vepsäläiseen kulttuuriin ja yrittää saada tietää jotain itsestäänja löytää isänsä. Esitys sai yllättävän lopun.
Oma Mua
Karjalan tašavallan ta Tverin alovehen yhteistyö kehittyy
Šyyškuun 19. päivänä Karjalan kanšojen yštävyštalošša vietettih pyorä stola Karjalan tašavallan ta Tverin alovehen yhteistyön kyšymykšistä.
Karjalan Sanomat
Kieli, perinteet ja elinolot sidoksissa toisiinsa
Karjalaisten 10. kerähmö suosittelee karjalan kielen oppituntien lisäämistä sekä asutusalueiden ja perinteisten elinkeinojen kehittämistä tasavallassa.
Oma Mua
Pidäy pyzyö pystyi da puhuo yhteh hiileh
Syvyskuun 20.-21. päivinny Petroskois piettih Karjalazien X kerähmö. Kerähmöh oli vallittu 66 deleguattua Karjalan erii piirilöis, linnu- da munitsipualualovehilpäi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль