Paginad tärktoiš azjoiš

Paginad tärktoiš azjoiš

Maria Filatova
09.04.2020
Vepsän kul’tursebran ühtnikad tegiba ühthevedoid 2019. vodes i starinoičiba planoiš 2020. vodeks. Äjan pagištihe kahtes sures projektas, miččid tegiba Vepsän kul’tursebran aktivistad, i niiden satusiš.
Vastusel letihe erazvuiččid küzundoid i temoid. Pagištihe projektoiš, paindud kirjoiš, planoiš tulijaks aigaks, ühtnendas Mail’man suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden kongressaha. Foto: Irina Sotnikova
Vastusel letihe erazvuiččid küzundoid i temoid. Pagištihe projektoiš, paindud kirjoiš, planoiš tulijaks aigaks, ühtnendas Mail’man suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden kongressaha. Foto: Irina Sotnikova

Küzundoid da temoid, miččiden polhe pagištihe vastusel oli lujas äi. Ezmäi kaiked Vepsän kul’tursebran pämez’ Larisa Čirkova andoi vaihen Karjalan Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan radnikoile – ministran varapämehele Aleksandra Jeršovale da Igähižiden rahvahiden erišton varapämehele Jevgenia Šustovale. Hö starinoičiba sebran aktivistoile rahatugen polhe, mitte oli anttud valdkundaspäi vepsläižile männudel vodel. Ozutesikš, oli avaitud etnokul’turine ”Värtin”-keskuz Kalag’-posadas, oli vedetud ”Vepsläine sarn”-festival’, ”Kalarand”-, ”Elonpu”-, ”Pühä päiväine”-praznikad. Muloi Karjalan Rahvahaližes teatras oli ozutadud ”Kodi iknoil pöudolepäi”-spektakl’ vepsän kelel. Mugažo männudel vodel valdkundan rahatugele oli paindud ”Čomin sanutud”- i ”Segoinuded lindud”-kirjad. Oli tehtud äjad toižed-ki azjad vepsän rahvahan hüvüdeks. 

Ministerstvan ezitajad starinoičiba mugažo siš, miččed planad oma tulijaks vodeks. Jogavoččiden tradicionaližiden azjtegoiden ližaks planuitas tehta ”Babarmmujuine kal’l’”-puišt Šokšus, mugažo ”Pajokeraine”-festival’ Šoutjärves, painda uzid kirjoid vepsän da venän kelil da äi toižid tarbhaižid azjoid.  

Toine tem, mitte oli letud vastusel, koski Vepsän kul’tursebran radod männudel 2019. vodel. Rad oli tehtud todeks sur’. Larisa Čirkova starinoiči kaikid tärktembiden tehtud azjoiden polhe. Niiden keskes om rad Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden nevondištos Karjalan valdmehen ohjandusel. Oli sanutud sen-ki polhe, miše Zinaida Strogalščikova oli valitud orgkomitetha, mitte vaumiči radod rahvazkeskeižeks igähižiden rahvahiden keliden vodeks Venämal. Vepsän kul’tursebr ühtni männudel vodel äjihe konferencijoihe, praznikoihe da festivalihe.  

 

Jogavoččiden tradicionaližiden azjtegoiden ližaks planuitas tehta ”Babarmmujuine kal’l’”-puišt Šokšus, mugažo pidäda ”Pajokeraine”-festival’ Šoutjärves, painda uzid kirjoid vepsän da venän kelil da äi toižid tarbhaižid azjoid.  

Äjan pagištihe rados projektoiden mödhe. Männudel vodel Vepsän kul’tursebran aktivistad tegiba kaks’ sur’t projektad. Üks’ niišpäi oli tugetud Prezidentan grantoiden fondal. Projektad ohjanziba Galina Baburova da minä, necen kirjutesen tegii.  Projektan mödhe oli tehtud etnografižiden fil’moiden cikl, miččen nimi om ”Vepsän man vägi”. Fil’man prezentacijad oli tehtud Änižröunas da Petroskoiš. Cikl sai korktoid arvoid kacujilpäi. Se om kirjutadud diskoile da pandud internetha, kus sidä voib kacta jogahine tahtnik.  

Toine tehtud projekt nimitadas ”Muzik-aldoine”. Se sai rahatugen Karjalan Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvalpäi. Projektan ohjandajan oli Kalagen školan opendai Julia Aprodu da Šoutjärven vepsläižen etnografižen muzejan radnik Jevgenii Fotejev. Projektan satuseks tuli disk vepsläižiden pajoidenke, a ühtele pajole oli tehtud eskai videoklip. Projektan abul Kalagen etnokeskuses tehtihe muzikstudii, osttihe kaik tarbhaine tehnik. Sebran aktivistad saneliba vastusel ičeze toivoid, miše tulijal-ki aigal nece tarbhaine aktivistoiden rad linneb jatktud. 

Vastusel mugažo pagištihe sen polhe, miše necil vodel, 17.-19. päivil kezakud Estinmal Tartu-lidnas linneb Mail’man suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden kongress. Sebran ühtnikoile pidi valita kandidatoid. Änestamižel Kongressale oli valitud mugoižed kandudatad: Vepsän kul’tursebran pämez’ Larisa Čirkova, vepsän kelen opendajad Maria Mironova da Ales’a Anušenkova. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль