Paginad pätoimitajanke

Paginad pätoimitajanke

Galina Baburova
27.09.2021
Täl vodel meiden kulehtesele täudub jo 35 vot! Kanman jubilejad mö pagižim ”Kipinän”-pätoimitajanke Jana Filimonkovanke hänen rados kulehteses lapsiden täht.
”Kipinä”-kulehtesen radnikad tegeba ühtes surt radod. Kuva: Kipinä
”Kipinä”-kulehtesen radnikad tegeba ühtes surt radod. Kuva: Kipinä

– Äjak vot radad ”Kipinä”-kulehteses?

– Toimištos radan 12 vot, niišpäi 9 vot radan pätoimitajan.

– Midä pidab mahtta lapsiden kulehtesen pätoimitajale? Mitte taba tarbiž olda pätoimitajal?

– Pätoimitajale pidab olda sädaimehen. Pätoimitajale pidab äjan teta. Ližaks, nece rad om vastusenpidäi. Kacmata neche kaikehe, lapsiden kulehtesen pätoimitajale pidab henges olda lapsen, miše el’geta, mi om mel’he lapsile, mi heile om melentartušt. No päazjan pätoimitajale pidab armastada lapsid! Kundelta heid. Ku kacud miruhu lapsen korktudespäi, ka rata-ki om kebnemb.

Mugažo pidab hüvin teta i tehta ičeze radod, kehitoittas siš. ”Kipinä”-lehtesen toimitajile pidab sündutada lapsiš armastust kodikelihe. Kut toižiden-ki lapsiden kulehtesen toimitajile, meile pidab mahtta ”azotada” lapsid, miše hö kacuižiba ümbri da nägištaižiba neciš kehujas mirus tarbhašt. Lujas navedim, konz lapsiden kazvatajad abutaba meile neciš. Ved’ meidennoks paksus tuleskeleba  otmaha kulehtesed vanhembad penikaižiden lapsidenke. Hö ühtes lapsidenke ühtneba meiden konkursoihe, abutaba heile.

– Miččele lapsen igäle om oigetud ”Kipinä” kulehtez?

– Päazjan ”Kipinä” om oigetud keskškolan openikoile. No mö tedam, miše meid lugeba penembad lapsed da vanhembad openikad, sikš mö naprim kerata materialad eri-igäižile lapsile, miše kaikutte lugii löudaiži kulehteses midä-se melentartušt ičeleze.

– Kut keradat materialad? Om-ik valičusen kriterijad?

– Materialad keradab ei üks’ toimitai. Paksus diskutiruim materialoid kaikuččel toimištkundal. Sikš ku kulehtez tehtas aigvodhe, ka kacum, linneb-ik aktualižen nece vai toine  kirjutez, konz lehtez lähteb. Nece ei koske runoid, sarnoid da starinoid. Om žal’, no paksuba meiden avtorad oma venäkeližed, sikš toimitajile pidab käta tekstoid karjalan, suomen da vepsän kelihe. Om mel’he, konz meile abutaba meiden lugijad, oigendaba meile ičeze kirjuteztöid.

– Kut paksus vastatoi ičetoi lugijoidenke? Mikš nece om tarbhašt?

– Meiden toimišt paksus tehleb vastusid školiden openikoidenke. Mö starinoičem lapsile siš, kut keradam kulehtesen, tegem erazvuiččid käzitöiden mastar’-klassoid. Meiden toimištod kuctas ei vaiše Petroskoin školihe, no Karjalan rajonoiden-ki školihe. Meile oma tarbhaižed nene vastused lapsidenke. Sikš ku vastusil mö el’gendam, mi om melentartušt nügüdläižile lugijoile. Ližaks, mö tegem kosketusid opendajidenke. ”Kipinä” om hüvä abunik opendajile. Opendajad-ki sanuba meile, miččid tegendoid hö tahtoižiba nähta kulehteses. Lapsed lujas navediba väta uroikoil, sen-žo aigan opetes erasid uzid sanoid kodikelel. Hö ühtneba meiden konkursoihe. Vastusil kaiken aigan tegeba äi küzundoid lehtesen rados.

– Kut tö radat taidehpirdajidenke?  Kut mäneb nece rad? Kut, meletad, miččed kuvad tarbiž olda lapsiden kulehteses?

– Kuvad oma tarbhaižel sijal meiden kulehteses. Kuva om kulehtesen imidž, voib sanuda, miše kuva om lehtesen mod. Mö lujas tarkas valičem taidehpirdajid. Heid om lujas äi meil. Meiden toimištos radab Margarita Jufa, mö radam Nikolai Truhinanke, Ol’ga Ikkoženke, Jelena Agafonovanke, Anastasia Trifanovanke, Vladimir Lukkoženke – necen taidehpirdajanke meil om ičeze, äivozne ühthižradon istorii. Kaikuččel taidehpirdajal om ičeze stil’, kaikutte tob lehtesehe ičeze hengen palašt. Pidab sanuda, miše mö radam taidehpirdajidenke, kudambad eläba toižiš-ki Venäman lidnoiš. Ozutesikš, Jekaterina Jefimik, Sergei Beloz’orov, Lidia Žukova. Mö lujas kitäm heid neciš ühtesrados. Lapsiden täht kuvad oma ezmäižel sijal, ned oma tarbhaižed lapsile. Laps’ voib ei el’geta tekstad, no el’gendab tegendad kuvan abul. Meil om ”Pähkmed aivoile”-rubrik, miččes kaiken voib el’geta tedamata kel’t. Tarbiž, miše kuva kingitaiži lapsen homaitust. Meletan, miše hüväd kuvad laps’ voib kacta pordon.  

– Mitte om ”Kipinän” päsabustuz 35 vodes?

– ”Kipinä” om üksjaine mirus kulehtez, mitte paindas koumel kodikelel. Ičeze istorijas lehtez om sanu lujas äi premijoid da diplomid, pauklahjoid. Meletan, miše meiden kulehtesen päsbustuz om siš, miše se eläb, miše sil om tarbhaine sija Karjalan kul’turas. Se kehitoitase, vajehtase, no ”Kipinän” tegijan Jakko Rugojevan idei eläb. Hän oli mugošt mel’t, miše kulehtesen pätegend om lapsiden armastuses kodikelehe, kul’turaha, ičeze rahvahan tradicijoihe. Erased meiden lugijoišpäi tegesoiš taidehpirdajikš, kirjutajikš, lehtezmehikš, kändajikš. Ku ”Kipinä” hot’ vähäižin vajehtab lapsiden elod hüvüdeks i abutab löuta ičeze sijan elos, ka se om-ki lehtesen päsabustuz.

– Midä toivotad ”Kipinä”-kulehtesele jubilejaks?

– Toivotan meiden kulehtesele kaita sadud neniš voziš mahtištod, toivotan sille kehitoitust. Tahtoin, miše kulehtez oliži aktualine, tarbhaine, eläb da mujukaz. Tahtoin, miše ”Kipinäl” kaiken oliži äi lugijoid, melentartuižid idejoid da projektoid!


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Laukunkantajien tuntomattomie polkuja
Vienankarjalaisien tunnettuna tienestikeinona oli laukunkannanta. Joka laukunkantajalla oli oma polku, kummaista myöten hiän melkein aina kulki aštumalla.
Kipinä
Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!
Tiijätgo, mittuine tervehelline juomine on hormučuaju? Čuajusomeljeet pietäh sidä erähänny parahis čuajulois. Meijän Karjalas hormua kazvau kylläl.
Karjalan Sanomat
Kirvesmiehet tapaavat taas Haukkasaarella
Ensi heinäkuussa Mujejärven piirin Haukkasaaren kylässä pidetään kirvesmiesten kesäkoulu. Kylässä restauroidaan mylly ja aita sekä aletaan rakentaa riihtä.
Oma Mua
Larisa Boičenko: “Mie tahoin ruatua täššä virašša”
Karjalan ihmisoikeušvaltuutetun instituutti täyttäy 15 vuotta. Larisa Boičenko on tašavallan kolmaš valtuutettu ta enšimmäini naini šiinä virašša.
Kodima
Легко сказать?!
В Петрозаводске создают видеоуроки карельского и вепсского языков.   Зрители смогут посмотреть их осенью, а сейчас мастера кинематографии и опытные педагоги трудятся над их производством.
Kipinä
LEGO-maailma. Oppiminen leikkimällä.
Vuonna 2000 LEGO-palikka nimitettiin 1900-luvun merkittävimmäksi leluksi. Yrityksen tuotantolaitokset sijaitsevat Tanskassa, Tšekissä ja Meksikossa.
Karjalan Sanomat
Karjalan kieli ja kulttuuri fokuksessa
Agriculture club täyttyy yhden päivän ajaksi eri kansojen folkmusiikista, seutumme maagisesta runoudesta ja omalaatuisesta karjalaisesta keittiöstä.
Karjalan Sanomat
Vanha laulu siirtää katsojan 1930-luvulle
Elokuvassa näkee karjalaisia ammattinäyttelijöitä sekä lapsia Petroskoista ja paikallisasukkaita Karjalan kylistä.
Karjalan Sanomat
"Parku pelotti pahasti"
Voitonpäivän edellä sotaveteraanin mieleen tulvahtavat vaikeat ajat ja niistä selviytyminen.
Kipinä
Runolaulut inspiroivat taitelijoita
Runolaulut tulivat vanhoista ajoista ja kertovat muinaisuudesta. Ovatko ne ajankohtaisia tänään?
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль