Paginad pätoimitajanke

Paginad pätoimitajanke

Galina Baburova
27.09.2021
Täl vodel meiden kulehtesele täudub jo 35 vot! Kanman jubilejad mö pagižim ”Kipinän”-pätoimitajanke Jana Filimonkovanke hänen rados kulehteses lapsiden täht.
”Kipinä”-kulehtesen radnikad tegeba ühtes surt radod. Kuva: Kipinä
”Kipinä”-kulehtesen radnikad tegeba ühtes surt radod. Kuva: Kipinä

– Äjak vot radad ”Kipinä”-kulehteses?

– Toimištos radan 12 vot, niišpäi 9 vot radan pätoimitajan.

– Midä pidab mahtta lapsiden kulehtesen pätoimitajale? Mitte taba tarbiž olda pätoimitajal?

– Pätoimitajale pidab olda sädaimehen. Pätoimitajale pidab äjan teta. Ližaks, nece rad om vastusenpidäi. Kacmata neche kaikehe, lapsiden kulehtesen pätoimitajale pidab henges olda lapsen, miše el’geta, mi om mel’he lapsile, mi heile om melentartušt. No päazjan pätoimitajale pidab armastada lapsid! Kundelta heid. Ku kacud miruhu lapsen korktudespäi, ka rata-ki om kebnemb.

Mugažo pidab hüvin teta i tehta ičeze radod, kehitoittas siš. ”Kipinä”-lehtesen toimitajile pidab sündutada lapsiš armastust kodikelihe. Kut toižiden-ki lapsiden kulehtesen toimitajile, meile pidab mahtta ”azotada” lapsid, miše hö kacuižiba ümbri da nägištaižiba neciš kehujas mirus tarbhašt. Lujas navedim, konz lapsiden kazvatajad abutaba meile neciš. Ved’ meidennoks paksus tuleskeleba  otmaha kulehtesed vanhembad penikaižiden lapsidenke. Hö ühtes lapsidenke ühtneba meiden konkursoihe, abutaba heile.

– Miččele lapsen igäle om oigetud ”Kipinä” kulehtez?

– Päazjan ”Kipinä” om oigetud keskškolan openikoile. No mö tedam, miše meid lugeba penembad lapsed da vanhembad openikad, sikš mö naprim kerata materialad eri-igäižile lapsile, miše kaikutte lugii löudaiži kulehteses midä-se melentartušt ičeleze.

– Kut keradat materialad? Om-ik valičusen kriterijad?

– Materialad keradab ei üks’ toimitai. Paksus diskutiruim materialoid kaikuččel toimištkundal. Sikš ku kulehtez tehtas aigvodhe, ka kacum, linneb-ik aktualižen nece vai toine  kirjutez, konz lehtez lähteb. Nece ei koske runoid, sarnoid da starinoid. Om žal’, no paksuba meiden avtorad oma venäkeližed, sikš toimitajile pidab käta tekstoid karjalan, suomen da vepsän kelihe. Om mel’he, konz meile abutaba meiden lugijad, oigendaba meile ičeze kirjuteztöid.

– Kut paksus vastatoi ičetoi lugijoidenke? Mikš nece om tarbhašt?

– Meiden toimišt paksus tehleb vastusid školiden openikoidenke. Mö starinoičem lapsile siš, kut keradam kulehtesen, tegem erazvuiččid käzitöiden mastar’-klassoid. Meiden toimištod kuctas ei vaiše Petroskoin školihe, no Karjalan rajonoiden-ki školihe. Meile oma tarbhaižed nene vastused lapsidenke. Sikš ku vastusil mö el’gendam, mi om melentartušt nügüdläižile lugijoile. Ližaks, mö tegem kosketusid opendajidenke. ”Kipinä” om hüvä abunik opendajile. Opendajad-ki sanuba meile, miččid tegendoid hö tahtoižiba nähta kulehteses. Lapsed lujas navediba väta uroikoil, sen-žo aigan opetes erasid uzid sanoid kodikelel. Hö ühtneba meiden konkursoihe. Vastusil kaiken aigan tegeba äi küzundoid lehtesen rados.

– Kut tö radat taidehpirdajidenke?  Kut mäneb nece rad? Kut, meletad, miččed kuvad tarbiž olda lapsiden kulehteses?

– Kuvad oma tarbhaižel sijal meiden kulehteses. Kuva om kulehtesen imidž, voib sanuda, miše kuva om lehtesen mod. Mö lujas tarkas valičem taidehpirdajid. Heid om lujas äi meil. Meiden toimištos radab Margarita Jufa, mö radam Nikolai Truhinanke, Ol’ga Ikkoženke, Jelena Agafonovanke, Anastasia Trifanovanke, Vladimir Lukkoženke – necen taidehpirdajanke meil om ičeze, äivozne ühthižradon istorii. Kaikuččel taidehpirdajal om ičeze stil’, kaikutte tob lehtesehe ičeze hengen palašt. Pidab sanuda, miše mö radam taidehpirdajidenke, kudambad eläba toižiš-ki Venäman lidnoiš. Ozutesikš, Jekaterina Jefimik, Sergei Beloz’orov, Lidia Žukova. Mö lujas kitäm heid neciš ühtesrados. Lapsiden täht kuvad oma ezmäižel sijal, ned oma tarbhaižed lapsile. Laps’ voib ei el’geta tekstad, no el’gendab tegendad kuvan abul. Meil om ”Pähkmed aivoile”-rubrik, miččes kaiken voib el’geta tedamata kel’t. Tarbiž, miše kuva kingitaiži lapsen homaitust. Meletan, miše hüväd kuvad laps’ voib kacta pordon.  

– Mitte om ”Kipinän” päsabustuz 35 vodes?

– ”Kipinä” om üksjaine mirus kulehtez, mitte paindas koumel kodikelel. Ičeze istorijas lehtez om sanu lujas äi premijoid da diplomid, pauklahjoid. Meletan, miše meiden kulehtesen päsbustuz om siš, miše se eläb, miše sil om tarbhaine sija Karjalan kul’turas. Se kehitoitase, vajehtase, no ”Kipinän” tegijan Jakko Rugojevan idei eläb. Hän oli mugošt mel’t, miše kulehtesen pätegend om lapsiden armastuses kodikelehe, kul’turaha, ičeze rahvahan tradicijoihe. Erased meiden lugijoišpäi tegesoiš taidehpirdajikš, kirjutajikš, lehtezmehikš, kändajikš. Ku ”Kipinä” hot’ vähäižin vajehtab lapsiden elod hüvüdeks i abutab löuta ičeze sijan elos, ka se om-ki lehtesen päsabustuz.

– Midä toivotad ”Kipinä”-kulehtesele jubilejaks?

– Toivotan meiden kulehtesele kaita sadud neniš voziš mahtištod, toivotan sille kehitoitust. Tahtoin, miše kulehtez oliži aktualine, tarbhaine, eläb da mujukaz. Tahtoin, miše ”Kipinäl” kaiken oliži äi lugijoid, melentartuižid idejoid da projektoid!


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Karjalan Sanomat
Kaivospaikoista uusi matkailureitti
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Karjalan Sanomat
Teatterilaboratoriosta uusia kokemuksia
Teatr Natsyi -teatterin laboratorio toimi Karjalan kansallisessa teatterissa. Tämän näyttelijöiden lisäksi mukana oli näyttelijöitä Almetjevskin draamateatterista.
Oma Mua
Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Oma Mua
Etnopuusto Priäžän kylän keskučas
Vie mennyön vuvven lopus Priäžäs allettu ruado etnopuuston luajindas on loppenuhes. Kylän keskuččah on suadu oma etnopuusto.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль