Päivännouzu-Suomen yliopisto on suannuh valdivonabuu karjalan kielen elvyttämizeh

Päivännouzu-Suomen yliopisto on suannuh valdivonabuu karjalan kielen elvyttämizeh

Ol’ga Ogneva
26.01.2021
Suomen opastus- da kul’tuuruministerstvan annettu jenguabu pietäh karjalan kielen elvyttämisprogrammah vuozikse 2021–2022. Programman pohjannu ollah karjalan da toizien vähimistökielien tutkimukses suavut tiijot.
1.	Päivännouzu-Suomen yliopisto on karjalan kielen tutkimuksen keskus. Sie on avattu karjalan kielen professuuru. Kuva: Ol’ga Smotrova
1. Päivännouzu-Suomen yliopisto on karjalan kielen tutkimuksen keskus. Sie on avattu karjalan kielen professuuru. Kuva: Ol’ga Smotrova

Päivännouzu-Suomen yliopisto on karjalan kielen tutkimuksen keskus. Sinne on avattu karjalan kielen professuuru. Yliopistos voibi opastuo karjalan kieldy da kul’tuurua sivuainehennu, tiä tutkitah da opastutah kaikkii karjalan kielen murdehii.

Valdivon abujengat pietäh karjalan kielen tutkimizeh, opastukseh, karjalakse pagizijoin tugemizeh sego karjalankielizien julgavoloin painandah. Yliopisto koordiniiruiččou kogo ruaduo da piättäy, kunne pidiä jengat, ga karjalan kielen elvytändyprogrammu on luajittu kaikkih karjalankielizih niškoi Suomes.

Suomen valdivo on andanuh valdivontugie karjalan kielen elvytysprojektale vaste erähän vuvven aigua. Tännesäh täs projektas vastai Karjalan Kielen Seuru. Kieldy elvytettih kui yksittäizet kieli-aktivistat mugai yhtymykset. Karjalan kielen tutukimusprojektoih on suadu jengua eri fondoispäi. Muga Kiännä da elvytä -projektu sai jengua Kone-fondaspäi.

Onhäi se aiga pieni summu, gu kaččonemmo, mittuine suuri tarveh karjalan kielen elvyttämizel on. Tiettäväine, toivommo, gu tuliel valdivontugi olis alalline da moine suuri, ku sidä täydys kaikkih tarbehih.
Helka Riionheimo, Päivännouzun yliopiston suomen kielen professoru

Valdivon abujuengoih ruvetah pidämäh kielikerholoi, ližiämäh karjalan kielen opastamistu da opastumistu.

– Suomes monil nuoril on ylen suuri himo opastuo omien buaboloin da died’oloin kieldy. Ližäkse ruvetah tugemah karjalan kielen kirjallistu käyttyö da sanastoruaduo. Opitah kerätä kai uvvet karjalazet sanat yhteh kohtah, ku sie niidy voidas löydiä kai karjalankielizet. Da ylen äijäl tarvičemmo karjalan kielen opastusmaterjualoi suomenkielizih niškoi, sanou Päivännouzu-Suomen yliopiston suomen kielen professoru, karjalan kielen professoran ruadoloi ruadai Helka Riionheimo.

Yhtelläh 200 tuhattu jevruo kahtekse vuvvekse ei olla suuret jengat.

– Onhäi se aiga pieni summu, gu kaččonemmo, mittuine suuri tarveh karjalan kielen elvyttämizel on. Tiettäväine, toivommo, gu tuliel valdivontugi olis alalline da moine suuri, ku sidä täydys kaikkih tarbehih, sanou Riionheimo.

Karjalan kielen elvyttämisprogramman suurimakse tavoittehekse professoran mieles vois ajatella virrallizen elvytyprogramman:

– Ministerstvu sanou tädä rahoitustu elvytysprogrammakse, ga karjalan kielelhäi Suomes ei olluh eigo ole olemas nygöi mostu virrallistu elvytysprogrammua, kui saamen kielele on luajittu 2000-vuozien allus. Ajattelen, yksi tämän kaksivuodizen rahoituksen suuris tavoittehis olis ruadua yhtes kielen elvyttämizen spetsialistoin kel da luadie pitky elvytyspluanu monekse vuottu edehpäi. Sen pluanan pohjannu oldas tiedomiehien tiijot häviemäs olijoin kielien pellastamizes, Helka Riionheimo painottau.

Hos karjalan kielen elvytysprogrammu on uuzi, ga yliopisto huavuau ottua sih kai Karjalan kielen seuran elvytysprogramman hyvät ruavot: kielikerhot, lapsien luageriloin piendy, rahvahanopistoloin karjalan kielen opastujien yhtehizet vastavukset.


Ližiä lugekkua Omas Muas 27. pakkaskuudu 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль