Päžar’-külän elo: eglai i tämbei

Päžar’-külän elo: eglai i tämbei

Irina Mironova
25.08.2021
Meiden elo: Fil’m Päžar’-külän da sen eläjiden polhe starinoičeb, kut vajehtihe elo der’ounas 15 vodes.
Nügüd’ Päžares eläb läz 40 mest. Sigä eläba avoinsüdäimeližed ristitud, kaičeba kodikel’t, vepsläižid veroid da tradicijoid. Kuva: Maria Filatova
Nügüd’ Päžares eläb läz 40 mest. Sigä eläba avoinsüdäimeližed ristitud, kaičeba kodikel’t, vepsläižid veroid da tradicijoid. Kuva: Maria Filatova

“Vepsän rahvaz. Linneb-ik homen?” – mugoižen nimen Karjalan TV:n radnikad andoiba fil’male, mitte läksi efiraha männudel vodel, a necil vodel se sai laureatan sijan  “Spasti i sohranit’”-Rahvazkeskeižel telekonkursal. Telelehtmez’ Maria Filatova starinoiči minei necen fil’man da konkursan polhe.

— Maria, konz tö zavodit tehta fil’mad?

— Necil fil’mal om pit’k istorii. Se zavodihe völ vodel 2004, konz minun ühtesradnik, lujas lahjakaz da melev naine Inna Bogdanova töndui radmatkaha Vologdan agjan Päžar’-der’ounaha. Hän oli sigä kaks’ kerdad – tal’vel vodel 2004, a möhemba – kezal vodel 2005. Hän kerazi lujas äi hüvid materialoid.

Innan meles oli tehta fil’m külän eläjan polhe – Mihail Triškinas. Nece oli melentartuine mez’, hän tezi äi enččid tradicijoid, tezi puhegiden sanoid i olnuiži čoman fil’man gerojan. No nece Innan mel’ ei tulend eloho. Kaik-se, lopuks hän da kameramez’ Igor’ Arehovskii heitiba kamerale hüvän videon külän polhe da sen eläjiš. Snimdud material ei olnu keratud fil’maha, pl’onkad venuiba paličal lujas pit’kha i männudel vodel minä otin kacmaha necidä materialad.

Ozastui snimda, kut rahvaz jauhob jüväd kivel, tapab rugišt čepil, kut vanh mamšeine Maria Sem’onovna Triškina voikab, nece nügüd’ om harvinaine azj, i heitta nece azj kamerale om ani jüged.

— Tuli-ik mel’he sinei nece material?

— Ka, kacta sidä oli lujas minei mel’he. Innale ozastui kerata etnografišt materialad, mitte voib olda tarbhaižen istorijan da tedon täht. Ozutesikš, hän snimi, kut rahvaz jauhob jüväd kivel, tapab rugišt čepil. Hänele ozastui snimda, kut vanh mamšeine Maria Sem’onovna Triškina voikab, nece nügüd’ om harvinaine azj, i heitta nece azj kamerale om ani jüged. Nece material todeks om lujas melentartuine. Minä kacuin sen i meletin –  nügüd’ minei pidab ajada Päžar’-der’ounaha, kacta, midä sigä om, i kaik-se tehta fil’m.

— Vajehtihe-ik Päžar’ 15 vodes?

— Kaik küläd vajehtasoiš, ka. Žal’ om sanuda, no rahvast tegese vähemba. Nügüd’ sigä eläb läz 40 mest. Vaiše kaks’ last om. Mihail Triškinad jo ei ole elos. Hänen vel’l’ Grigorii Triškin, kudambad Inna mugažo snimi, läksi elospäi. Maria Sem’onovna Triškina, kudamb čomin voiki, mugažo koli. Žal’ om.

Lapsed ajaba susedder’ounaha kaikuččel päiväl. Ei ole laukad-ki. No om lauk, mitte ajeleb külähä erasid kerdoid nedališ. Der’ounas om počt.

— Jäiba-ik opalakahad meled?

— Opalas olin, no toižes polespäi minä mel’düin neche vepsläižehe külähä. Sigä eläba avoinsüdäimeližed ristitud. Hö pästaba ičeze pert’he adivoid, jotaba čajul, surel melel starinoičeba külän elon polhe, ičeze polhe. Mö olim adivoiš Triškinoiden kanzas. Meid vastsi kanzan emäg Valentina Triškina. Kitän händast da hänen tütärt Irinad neciš čomas aigas.

Ei amu tedištin, miše külän kirjišton pämez’ Svetlana Ivanovna Loginova koli. Hänele oli vaiše 55 vot. Om lujas žal’. Mö tundištimoiš hänenke neciš matkas. Svetlana Ivanovna starinoiči meile, kut hän, nor’ neičukaine, kudamb vaiše lopi opendusen, ajoi radmaha Päžarehe. Hän läksi mehele da jäi sinna elole. Hän ei pagižend vepsäks, no openzi kel’t, openzihe el’gendamha vepsän paginad. Ved’ siloi küläs kaik pagižiba vaiše vepsäks, a lapsed, kudambid hän openzi školas, ei mahtkoi pagišta venäks. Minä küzuin, mitte om taba vepsän rahvahal, i hän sanui, miše vepsläižed oma nenakahad, hö kaiken aigan tegeba radod lophusai da navediba rata. Minä hökkahtin.

— Om-ik Päžares nügüd’ škol?

— Ei ole. Lapsed ajaba susedder’ounaha kaikuččel päiväl. Ei ole laukad-ki. No om lauk, mitte ajeleb külähä erasid kerdoid nedališ. Der’ounas om počt. Mö olim sijaližes-ki muzejas. Sen augonpanii om Mihail Triškin, kudamb zavodi kerata enččid predmetoid küläs. Mihail ei ehtind avaita muzejad, hänen hond tervhuz’ telusti. No hänen surman jäl’ghe muzei avaitihe i nügüd’ sen ižand om Vladimir Nikolajevič Triškin. Hän surel melel tegeb ekskursijoid adivoile, starinoičeb vepsän rahvahan enččen elon polhe, vändab paimnen barabanal. Hän jatktab keradamha čomid amuižid predmetoid da tob niid muzejaha.

“Spasti i sohranit’”-telekonkursale oigetihe radod mirun 39 maspäi. Kaiked oli 350 radod – süžetad, teleprogrammad da fil’mad.

— Konz sinä pörditoi radole, oli-ik kebnas kerata fil’m?

— Ei olend kebnas. Minai oli lujas äi videomaterialoid, miččid pidi čomašti kacta da meletada, kut tehta fil’m. Meil om lujas čoma radjouk. Mö abutam toine toižele kaiken aigan, ühtes tegem radon. Muga fil’man tegemižes radoi kaks’ kino-ohjandajad – Anželika Morozova da Julia Potahina. Leiksi da kerazi fil’man Alina Mališeva. Minun ühtesradnikad nevoiba minei, abutiba tehta čoman fil’man. Jevgenia Marionkina tegi süžetan, kut mö radoim fil’man tegemižes. Nece oli jüged rad, no se oli tehtud surel sebrakahal joukul. Sikš minä navedin ičemoi radod – mö olem kuti kanz, miččes abutadas toine toižele. Mö mahtam rata ühtes.

— Maša, starinoiče konkursan polhe, miččes fil’m sai toižen sijan.

— Meil om mugoine tradicii radol – oigeta ičemoi fil’moid vai teleprogrammoid, süžetoid konkursoile. “Spasti i sohranit’”-telekonkursale oigetihe radod mirun 39 maspäi. Kaiked oli 350 radod – süžetad, teleprogrammad da fil’mad. Mö olem ihastusiš, miše fil’m vepsläižiden polhe oli homaitud sigä da tegihe laureataks “Etnoekologija”-nominacijas.

— Linneba-ik völ konkursad necil vodel?

— Ka, nügüd’ ajan konkursale Moskvaha. Kuctihe, sikš ku meiden fil’m da teleozutesed vepsläižiden polhe läksiba finalaha.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Laukunkantajien tuntomattomie polkuja
Vienankarjalaisien tunnettuna tienestikeinona oli laukunkannanta. Joka laukunkantajalla oli oma polku, kummaista myöten hiän melkein aina kulki aštumalla.
Kipinä
Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!
Tiijätgo, mittuine tervehelline juomine on hormučuaju? Čuajusomeljeet pietäh sidä erähänny parahis čuajulois. Meijän Karjalas hormua kazvau kylläl.
Karjalan Sanomat
Kirvesmiehet tapaavat taas Haukkasaarella
Ensi heinäkuussa Mujejärven piirin Haukkasaaren kylässä pidetään kirvesmiesten kesäkoulu. Kylässä restauroidaan mylly ja aita sekä aletaan rakentaa riihtä.
Oma Mua
Larisa Boičenko: “Mie tahoin ruatua täššä virašša”
Karjalan ihmisoikeušvaltuutetun instituutti täyttäy 15 vuotta. Larisa Boičenko on tašavallan kolmaš valtuutettu ta enšimmäini naini šiinä virašša.
Kodima
Легко сказать?!
В Петрозаводске создают видеоуроки карельского и вепсского языков.   Зрители смогут посмотреть их осенью, а сейчас мастера кинематографии и опытные педагоги трудятся над их производством.
Kipinä
LEGO-maailma. Oppiminen leikkimällä.
Vuonna 2000 LEGO-palikka nimitettiin 1900-luvun merkittävimmäksi leluksi. Yrityksen tuotantolaitokset sijaitsevat Tanskassa, Tšekissä ja Meksikossa.
Karjalan Sanomat
Karjalan kieli ja kulttuuri fokuksessa
Agriculture club täyttyy yhden päivän ajaksi eri kansojen folkmusiikista, seutumme maagisesta runoudesta ja omalaatuisesta karjalaisesta keittiöstä.
Karjalan Sanomat
Vanha laulu siirtää katsojan 1930-luvulle
Elokuvassa näkee karjalaisia ammattinäyttelijöitä sekä lapsia Petroskoista ja paikallisasukkaita Karjalan kylistä.
Karjalan Sanomat
"Parku pelotti pahasti"
Voitonpäivän edellä sotaveteraanin mieleen tulvahtavat vaikeat ajat ja niistä selviytyminen.
Kipinä
Runolaulut inspiroivat taitelijoita
Runolaulut tulivat vanhoista ajoista ja kertovat muinaisuudesta. Ovatko ne ajankohtaisia tänään?
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль