Osuuskunnat edistävät marjatuotannon kehitystä
Korkeat lainakustannukset, työvoimapula ja laadukkaiden marjataimien puute ovat marjanviljelijöiden yhteisiä ongelmia. Siitä puhuivat Karjalan maanviljelijät maaliskuun tapaamisessa Venäjän marjaliiton pääjohtajan Igor Bugorskin kanssa.
Bugorskin mukaan Venäjän markkinoilla marjojen kysyntä ylittää tarjonnan.
— Kotimaan markkinoilla tarvitaan vuosittain 80 000 tonnia mansikkaa, 18 000 tonnia mustaherukkaa ja 20 000 tonnia vadelmaa. Karjalassa viljellään vain puoli prosenttia tarvittavasta määrästä. Kehitysnäkymät ovat suuret, hän sanoi.
Marjaliiton pääjohtajan mukaan maatalousosuuskuntien perustaminen ja marjojen tunneliviljely edistävät suuresti alan kehitystä.
Myös Kontupohjan piirissä mansikkaa viljelevä Julia Petrova pitää maatalousosuuskunnan perustamista tehokkaana marjatilan kehitysmahdollisuutena.
— Tänä vuonna haluamme perustaa maatalousosuuskunnan. Se mahdollistaa avustuksen saamisen taimien hankintaan. Osuuskunnan jäsenet jakavat maatalouskoneita. Jäsenten yhteiset tuotantomäärät voivat kiinnostaa kauppaketjuja, Petrova kertoo.
Aunuksen piirissä toimiva maatalousosuuskunta AgroAljans jalosti viime vuonna 40 tonnia marjoja. Tuotantomäärät ovat kasvaneet. Tänä vuonna osuuskunta laajentaa tuotantotiloja ja aloittaa tunneliviljelyn valtion tuella.
— Tänä vuonna haluamme harjoittaa maatilamatkailua. Kesällä järjestämme tunneleissa opastettuja kierroksia, osuuskunnan johtaja Ivan Protasov kertoi.
Äänisenrannan piirin maanviljelijä Ksenija Sosunkevitš jakoi kokemuksensa mansikan tunneliviljelystä. Hän totesi, että tunneliviljely varmistaa marjan laadun, säilyvyyden ja sadon runsauden.
— Marja kypsyy tunnelissa tietenkin nopeammin kuin avomaalla. Siis ensimmäisiä marjoja saan jo heinäkuun alussa ja viimeisiä lokakuussa. Satokausi jatkuu huomattavasti pidempään, marjanviljelijä sanoi.
Karjalassa on tietenkin suuret sääriskit hyvän marjasadon saamiseksi. Toisaalta matkailijoiden kävijämäärät kasvavat vuosi vuodelta, ja maatilamatkailu voisi olla hyvä mahdollisuus marjatilojen kehitykseen.
Matkailijoiden kutsuminen marjatilalle lisää marjanmyyntiä.
— Marjojesi ei pitäisi olla halpoja huolimatta siitä, mitä Karjalan marjamarkkinoilla tapahtuu. Myyt tunteita ja se on kallista, marjaliiton johtaja Bugorski sanoi karjalaisille marjanviljelijöille.
Aunuksen piirissä mansikkaa viljelevä Irina Naumotškina järjestää tilallaan vuosittain Karjalaisen mansikan festivaalin, joka auttaa häntä myymään marjasatoa ja edistämään omia marjatuotteitaan.
Hän tarjoaa asiakkailleen mansikkateetä ja -pastilleja.
— Marjantuotannon kehitystä vaikeuttavat kalliit maanvuokra- ja kuljetuskustannukset. Meidän on lisäksi tuotava pakkauksia Valko-Venäjältä. Esteinä ovat tietenkin sääriskit ja se, että valtio ei korvaa yksityisille marjanviljelijöille esimerkiksi taimikustannuksia. Nämä korvataan vain maatalousosuuskunnalle, Naumotškina korosti.
— Jos saamme korvauksen, voimme kasvattaa peltoalaa ja parantaa piirimme työllisyystilannetta, hän totesi.
Karjalassa on tällä hetkellä yli 50 mansikanviljelijää. Karjalaista mansikkaa kysytään sekä koti- että ulkomarkkinoilla.
Karjalan vientikeskuksen johtaja Viktor Svirski kertoi tapaamisessa mahdollisista toimenpiteistä marjatuotteiden viennin tukemiseksi.
Karjalan varamaatalousministeri Andrei Kvasnikov korosti, että marjanviljely vaatii paljon rahaa ja etenkin aloittavat maanviljelijät tarvitsevat valtion tukea. Hän sanoi, että marjanviljelijöiden tukitoimille omistettu istunto järjestetään maatalousministeriössä huhtikuussa ennen marjojen viljelykauden alkamista.
